Turkin uusosmanilainen ulkopolitiikka Balkanilla: kauppaa Serbian kanssa, muslimeille terveisiä
Minne menet Turkki? Osa 3 Balkanilla matkanneet ovat usein vaikuttuneita alueella yhä näkyvästä osmaniajan elävästä perinnöstä kuten arkkitehtuurista tai herkullisesta ruoasta. Kesäisin alueella näkyy paljon myös turkkilaisten täyttämiä turistibusseja, ja turkkilaiset televisiosarjat ovat Balkanilla erittäin suosittuja. Lukuisten turkkilaisten yritysten rantautuminen Balkanin markkinoille sekä Turkin rahoittamien uusien moskeijoiden rakentaminen on herättänyt huomiota ja huolta viimeisen kymmenen […]
Omar Fasolah – 23 helmikuuta 2022
Turkin talous- ja pakolaistilanne uhkaavat presidentti Erdoğanin valtaa
Minne menet Turkki? Osa 2 Konservatiivista Oikeus ja kehitys -puoluetta (AKP) johtavan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin lähes 20 vuotta kestänyt valtakausi saattaa kaatua Turkin heikkoon talous- ja pakolaistilanteeseen seuraavissa vaaleissa. Turkin seuraavat parlamenttivaalit pidetään 18. kesäkuuta 2023, jos niiden ajankohtaa ei aikaisteta. Vuonna 2023 on kulunut sata vuotta Turkin modernin tasavallan perustamisesta. Turkkilaiset äänestävät samana päivänä uudesta presidentistä ja 600 parlamentin jäsenestä, joiden kaikkien kausi kestää viisi […]
Simon Elo – 26 tammikuuta 2022
Samat arvot vai arvoista viis – Turkin neuvottelut Afganistanin kanssa
Minne menet Turkki? Osa 1 Euroopan unioni tarvitsee autoritäärisiä valtioita pysäyttämään pakolaiset – ja Turkki tietää tämän. Olisiko turvapaikkaoikeuden turvaaminen afganistanilaisille kuitenkin pitkällä aikavälillä ennustettavampaa kuin yhteistyö autoritääristen valtioiden kanssa? Elokuussa 2021 Taleban valtasi koko Afganistanin ja maasta tuli Talebanin islamilainen emiraatti. Heinäkuussa 2021 Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan totesi, että Turkki on Talebanille luonteva neuvottelukumppani, koska Turkilla ja Talebanilla on yhteiset […]
Atlas Saarikoski – 24 tammikuuta 2022
Palestiina ja Länsi-Sahara: kahden miehityksen ja kolonialismin anatomia osa 3
Sekä Israel että Marokko ovat pyrkineet väestönsiirroilla vahvistamaan valtaansa miehitetyillä alueilla. Marokko pyrkii assimilaatiopolitiikalla kieltämään sahrawien kansallisen identiteetin, kun taas Israelin tavoitteena on apartheidin keinoin pitää juutalaiset ja palestiinalaiset erillään. Ihmisoikeusloukkaukset ovat keskeinen osa miehitystä ja kolonialismia, ja kansainvälinen oikeus usein väistyy taloudellisten hyötyjen edessä. Miehityksessä testattuja vakoiluohjelmia sekä kalaa ja kirsikkatomaatteja tuodaan miehitetyiltä alueilta […]
Karim Maiche ja Syksy Räsänen – 19 tammikuuta 2022
Iranin ydinohjelmasopimus olisi tärkeä osa Lähi-idän rauhanomaista kehitystä
Marraskuun viimeinen viikko kokosi Iranin ydinohjelmasopimuksen (Joint Comprehensive Plan of Action) osapuolet seitsemännelle neuvottelukierrokselle Wieniin. Agendalla oli Iranin ydinsopimuksen kohtalo. Sopimus on ollut tauolla aina toukokuusta 2018, jolloin presidentti Donald Trump veti vaalilupaustensa mukaisesti Yhdysvallat pois Iranin ydinsopimuksesta ja palautti Iranin vastaiset talouspakotteet. Sittemmin presidentti Joe Bidenin hallinto on ilmoittanut haluavansa liittyä takaisin sopimukseen. Bidenin […]
Katariina Simonen – 17 tammikuuta 2022
Palestiina ja Länsi-Sahara: kahden miehityksen ja kolonialismin anatomia – osa 2
Valikoituja historiallisia narratiiveja käytetään usein kolonialismin ja miehityksen oikeutuksessa. Marokon mukaan Länsi-Sahara, Mauritania ja Algerian itäiset osat ovat aina kuuluneet sille, koska sen sulttaanit olivat henkisiä johtajia joillekin etelässä asuville heimoille. Sionistiliike on puolestaan hyödyntänyt Raamattua historiallisena kertomuksena juutalaisten kansallisesta menneisyydestä. Kolonialistit myös usein pyrkivät kieltämään miehityksen alla elävän väestön identiteetin. Esimerkiksi sahrawien on väitetty […]
Karim Maiche ja Syksy Räsänen – 16 joulukuuta 2021
“Vaihdetaan Adidas-lenkkarit jesidinaisorjaan” – Isisin seksiorjakauppa jesidiyhteisön tuhoajana
Vuosien 2014–2019 aikana äärijärjestö Isis orjuutti ja käytti seksuaalisesti hyväkseen jesidinaisia ja -tyttöjä ennennäkemättömän systemaattisella ja tavoitteellisella tavalla. Teot se oikeutti radikaalilla islamin tulkinnallaan. Järjestön kansanmurhaksi ja rikokseksi ihmisyyttä vastaan luokitellut teot odottavat edelleen oikeuskäsittelyjä. Traumatisoituneet naiset ja tytöt ovat kohdanneet vapautumisensa jälkeen valtavia ongelmia yrittäessään palata oman vanhoillisen yhteisönsä pariin. Jesidit ja ISIS, […]
Agneta Kallström ja Johanna Korhonen – 30 marraskuuta 2021
Palestiina ja Länsi-Sahara: kahden miehityksen ja kolonialismin anatomia
Marokon miehittämä Länsi-Sahara on Afrikan ainoa maa, jossa muodollinen dekolonisaatio ei ole vielä päättynyt. Siirtomaavalta ainoastaan vaihtui 1970-luvulla Espanjasta Marokkoon. Vastaavasti Israel ylläpitää Lähi-idän viimeistä kolonialistista hallintoa Palestiinassa. Molempien alueiden miehitys on vuosikymmenten varrella vakiintunut käytännössä hyväksytyksi asiaintilaksi, joita YK:n lukuisat päätöslauselmat eivät ole onnistuneet pysäyttämään. Vajaa vuosi sitten nämä kaksi miehittäjävaltiota sopivat diplomaattisuhteiden solmimisesta […]
Karim Maiche ja Syksy Räsänen – 22 marraskuuta 2021
Rahoitusvaje ja hallinnon toiminta vaikeuttavat humanitaarisen avun toimittamista Syyriassa
Talouskriisi ja koronapandemia kurittavat Syyrian väestöä. Humanitaarinen tilanne on vaikea erityisesti Pohjois-Syyriassa. Huomattava rahoitusvaje hankaloittaa kansainvälisen avun toimittamista sitä tarvitseville alueille. Pula ruuasta saa ihmiset palaamaan takaisin pakolaisleireille, ja huono ravitsemus heikentää pysyvästi lasten toimintakykyä. Humanitaarinen apu ei ole jäänyt poliittisen kiistelyn ulkopuolelle, vaan maan hallinto käyttää jo aiemmin tutuksi käyneitä strategioita avun toimittamisen estämiseksi […]
Agneta Kallström – 15 marraskuuta 2021
Irakin vaalit: Nuoria syytetään apatiasta, mutta rangaistaan poliittisesta aktivismista
Äänestysaktiivisuus Irakin viime sunnuntain parlamenttivaaleissa oli erityisesti nuorten keskuudessa vaatimaton. Juuri nuorten olisi voinut luulla jalkautuvan äänestämään, sillä vaaleja aikaistettiin pääosin heidän vaatimuksestaan lokakuun 2019 mielenosoituksissa. Vaaliapatian taustalla on laajoja, poliittista aktivismia estäviä tekijöitä, kuten vanhoihin puolueisiin kytköksissä olevien puolisotilaallisten joukkojen järjestelmällinen väkivalta maan oppositioliikkeitä kohtaan. Irakin sunnuntaina 10.10. järjestetyissä vaaleissa äänesti virallisten lukujen […]
Mariette Hägglund – 13 lokakuuta 2021