Kolmen kastin maita: Ukrainan sodan vaikutukset Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on kauaskantoiset vaikutukset Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan (MENA-alue), erityisesti ruokaturvaan. Lisäksi Ukrainan sodalla on heijastusvaikutuksia alueen talouksiin ja maiden sisä- ja ulkopolitiikkaan.  Vaikutukset kuitenkin vaihtelevat MENA-alueen sisällä melkoisesti riippuen maiden kehitysasteesta ja tilanteesta ennen sotaa. Osa selviää hyvin, osa kohtalaisesti ja osalla on edessään suuria ongelmia.

MENA-alue on riippuvainen Venäjän ja Ukrainan viljasta

Venäjä ja Ukraina ovat molemmat merkittäviä viljanviejiä. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ovat puolestaan olleet tärkeitä markkina-alueita Venäjän ja Ukrainan vehnälle. Esimerkiksi vuonna 2021 Libanonin ja Egyptin tuomasta vehnästä noin 75 prosenttia tuotiin joko Venäjältä tai Ukrainasta.

Vaikka venäläinen viljanvienti ei ole sanktioiden kohteena, tuontiyrityksillä on haasteita maksaa venäläisille vientiyrityksille, sillä kansainvälinen maksuliikenne Venäjälle on sanktioiden myötä vaikeutunut. Lisäksi sota häiritsee logistiikkaketjuja ja nostaa laivojen vakuutusten hintoja. Ukrainan Odessa on merkittävä satamakaupunki, josta Ukrainan vilja kulkee Mustanmeren kautta Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. Sodan takia laivat eivät pääse lastaamaan ja kuljettamaan viljaa.

On myös ilmeistä, että öljyn ja maakaasun hintojen nousu vaikuttaa kuljetuskustannuksiin ja kulutushyödykkeiden hintoihin. Tämän seurauksena inflaatio voimistuu, mikä entisestään heikentää ostovoimaa. Ei ole poissuljettua, että joissain MENA-alueen maissa tullaan näkemään levottomuuksia ja jopa konflikteja, kun maiden hallinnot eivät kykene vastaamaan tyydyttävällä tavalla Ukrainan sodan heijastusvaikutuksiin maiden hauraissa talouksissa.

Voittajat, selviytyjät ja kärsijät

Sota vaikuttaa eri tavalla alueen maihin riippuen siitä, kuinka omavaraisia ne ovat ruoan suhteen, mikä on niiden muun huoltovarmuuden tilanne ja onko niillä merkittäviä maakaasu- ja öljytuloja. MENA-alue voidaan jakaa ruokaturvan suhteen kolmeen ryhmään.

Vaikka varakkaat Persianlahden maat kuten Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Qatar tuovat lähes kaiken viljansa ulkomailta, niillä on riittävä ostovoima hankkia viljansa hinnannoususta huolimatta. Toisessa ryhmässä ovat keskituloiset maat, joilla on joko omaa öljyntuotantoa tai viljanviljelyä. Näitä ovat Israel, Iran, Irak, Libya, Turkki ja Egypti. Ukrainan sota vaikuttaa myös näiden maiden ruokaturvaan, mutta ne selviytyvät tilanteesta kohtuullisesti. Kaikista vaikeimmassa tilanteessa ovat Libanon, Jordan, Jemen, Palestiinalaisalueet sekä Tunisia. Nämä maat tuovat lähes kaiken viljansa eivätkä ne ole energiahuollonkaan suhteen omavaraisia. Lisäksi osa kyseisistä maista kärsii väkivaltaisista konflikteista tai on muuten poliittisesti hauraita. Seuraavassa osiossa käsitellään tapausesimerkkeinä kolmea maata, joihin Ukrainan sota vaikuttaa hyvin eri tavoin.

Saudi-Arabia hyötyy sodasta

Persianlahden maakaasu- ja öljyrikkaat maat ovat eräänlaisia Ukrainan sodan taloudellisia ”voittajia”. Vaikka ne tuovat lähes kaiken viljansa ja myös muun ruokansa muualta, niillä on hyvät viljavarannot. Lisäksi maiden BKT on korkea ja väkiluku pienempi kuin suurimmassa osassa MENA-alueen maita. Saudi-Arabian talouden kannalta on olennaista, että raakaöljyn hinta on vähintään 70 dollaria per tynnyri. Venäjän hyökkäyksen myötä raakaöljyn hinta pomppasi yli 130 dollariin per tynnyri, ja tällä hetkellä se pyörii sadan dollarin tuntumassa per tynnyri. Saudi-Arabia ja muut öljymaat siis hyötyvät sodasta taloudellisesti.

Egyptillä on ongelmia

Egypti on maailman suurin viljantuoja. Se tuo arviolta 75 prosenttia vehnästään Venäjältä ja Ukrainasta. Joidenkin raporttien mukaan leivän hinta on noussut 50 prosenttia Ukrainan sodan myötä. Maissin hinta on myös noussut ja tätä myötä lihan hinta, sillä maissia käytetään ensisijaisesti rehuna. Kairo on kieltänyt vehnän, papujen ja linssien viennin, ja presidentti Abdel Fattah al-Sisi on määrännyt hintakaton leivälle.

Sota haittaa myös Egyptin matkailuteollisuutta. Noin kolmannes Egyptiin tulevista matkailijoista on ollut venäläisiä tai ukrainalaisia turisteja. Sodan myötä suurin osa heistä jättää tulematta. Tältäkin osin heikentyvät talousnäkymät vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, mikä saattaa puolestaan johtaa sosiaaliseen ja poliittiseen levottomuuteen.

Miten käy Jemenin?

Jemen sai hengähtää alkukeväästä, kun YK julisti kahden kuukauden aselevon. Gulf Cooperation Council johtaa neuvotteluja hallituksen ja huthi-kapinallisten välillä, tavoitteena on saada aikaan kansainvälisesti hyväksytty hallinto. Maa sai myös lupaukset yli kolmen miljardin dollarin avusta jälleenrakennukseen.

Ukrainan sota toi kuitenkin huonoja uutisia orastavan toiveikkuuden keskelle.  Jemen tuo lähes puolet viljastaan Venäjältä tai Ukrainasta. Iso osa Jemenin väestöstä on riippuvainen ruoka-avusta. Länsimaiden huomion kiinnittyminen Ukrainan sotaan heikentää humanitaarisen avun saantia, sillä Jemenin tilanne joutuu kilpailemaan avunantajien rahoista. Maahantuojilla on vaikeuksia löytää uusia, vaihtoehtoisia tuottajia. On arvioitu, että Jemenillä olisi vehnää vain noin neljän kuukauden tarpeisiin. Tilanne on erityisen vaikea huthien hallitsemilla alueilla. Toisin kuin Saudi-Arabia tai Egypti, Jemen tuo myös merkittävän osan polttoaineestaan, ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet yli 50 prosenttia. Ruokaturvan heikkenemisen ja polttoaineiden hintojen nousun myötä vaivoin aikaansaatu aselepo ja poliittinen siirtymä ovat nyt vaarassa. On täysin mahdollista, että Jemen palaa jälleen väkivaltaiseen konfliktiin.

Tasapainottelua Venäjän ja länsimaiden välillä

Valtaosa MENA-alueen maista on pyrkinyt tasapainoilemaan Venäjän ja lännen tukeman Ukrainan välillä ottamatta vahvaa kantaa suuntaan tai toiseen. Poikkeuksia toki löytyy. Syyria ja Iran ovat antaneet tukensa Venäjälle. Erityisesti Bashar al-Assadin regiimin olemassaolo perustuu pitkälti Moskovan tukeen, ja Syyria olikin niitä harvoja maita, jotka antoivat varauksettoman tukensa Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Lisäksi Hezbollah Libanonissa ja huthit Jemenissä ovat ilmaisseet solidaarisuutensa Venäjälle.

Harva MENA-alueen maa antoi varauksettoman tukensa lännelle ja sitä myötä Ukrainalle. Egypti ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen vasta lännen diplomaattisen lobbauksen tuloksena. Israel on pyrkinyt näyttäytymään sovittelijana Moskovan ja Kiovan välillä. Sittemmin Qatar on solminut nesteytetyn maakaasun vientiin liittyviä sopimuksia eurooppalaisten maiden kanssa, jotka etsivät vaihtoehtoja venäläiselle maakaasulle.

Sotilaallisella rintamalla Venäjän huomio on nyt Ukrainassa. Se tullee kuitenkin jatkossakin tukemaan Damaskosta ja näin säilyttämään jalansijansa Lähi-idässä. Yksi syy Israelin tasapainottelulle Venäjän ja Ukrainan välillä on, että se tarvitsee Venäjän tuen vastatakseen Iranin Israelin vastaisiin toimiin Syyriassa ja Libanonissa. Tämä yhteisymmärrys Jerusalemin ja Moskovan välillä on toistaiseksi toiminut, mutta tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. On myös epäselvää, mitä tapahtuu Venäjän Wagner-ryhmälle, joka on toiminut Moskovan käsikassarana Libyassa.

Osa alueen maista on huolissaan siitä, että kansainvälisen yhteisön huomio ja tuki kriisien ratkaisupyrkimyksille vähenee. Syyriassa ja Jemenissä on pitkään jatkunut humanitaarinen kriisi, Libanonin taloudellinen tilanne on huono eikä Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin ole näköpiirissä minkäänlaista ratkaisua. Alueen hallinnot pelkäävät, että Ukrainan sota vie loputkin kansainvälisen yhteisön kiinnostuksesta ja sen tarjoamasta poliittisesta pääomasta, joita tarvitaan näiden pitkään jatkuneiden konfliktien ratkaisemiseen.

Artikkelikuva: leipuri myy tuotteitaan Siwassa, Egyptissä. Shutterstock/Sun_Shine.

Olli Ruohomäki, 21 huhtikuuta 2022

huoltovarmuus, kauppa, ruokaturva, Ukraina, Venäjä

---