Miksi Israel leimaa lasten oikeuksia ajavan järjestön terroristijärjestöksi?

Lokakuussa 2021 Israel julisti kuusi palestiinalaista ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöä terroristijärjestöiksi. Julistus tehtiin esittämättä todisteita ja ilman edes näennäistä oikeusprosessia terrorismiväitteiden tueksi.

Vuosien ajan Israel on pyrkinyt vaientamaan palestiinalaisia ihmisoikeusjärjestöjä erilaisin menetelmin. Armeija on pidättänyt järjestöjen työntekijöitä, yrittänyt pakottaa heitä tunnustamaan ”rikoksia” ja tekaissut todisteita järjestöjä vastaan. Israelin edustajat ja sen miehitystä puolustavat tahot ovat järjestäneet lokakampanjoita järjestöjen mustamaalaamiseksi ja niiden ulkomaisen rahoituksen estämiseksi.

Voidaan perustellusti kysyä, onko terrorismijulistuksen syynä se, etteivät aikaisemmat menetelmät ole tuottaneet haluttua tulosta.

Israelin puolustusministerin määräys ja sitä seurannut miehityshallinnon sotilasmääräys merkitsee järjestöjen kriminalisointia Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Se mahdollistaa niiden toiminnan lopettamisen ja työntekijöiden sekä yhteistyökumppanien vangitsemisen. Määräys myös kieltää järjestöjen rahoittamisen ja jopa julkisen tuen ilmaisemisen niille.

Kyseiset järjestöt välittävät ulkomaailmalle tärkeitä tietoja Israelin miehitysvallan teoista. Yksi näistä järjestöistä, Defence for Children International – Palestine (DCIP), keskittyy palestiinalaislasten oikeuksien puolustamiseen ja on paljastanut useita lapsiin kohdistuvia järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia.

Reaktiot terrorismijulistukseen

Lukuisat asiantuntijat ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet Israelin linjauksen. Sadat järjestöt Euroopassa ja Yhdysvalloissa vaativat päättäjiltä toimia linjausta vastaan.

Yhteislausumassaan 24 israelilaista ihmisoikeusjärjestöä kutsui Israelin määräystä ”pelkurimaiseksi teoksi, joka on ominaista sortaville autoritaarisille hallintojärjestelmille.” Ne esittivät tukensa palestiinalaisjärjestöille ja kehottivat kaikkia vastustamaan yksiselitteisesti Israelin määräystä.

Suurin osa israelilaismedioista kuitenkin raportoi määräyksestä kritiikittömästi, ilman vaatimuksia saada nähdä todisteita väitetyistä terrorismiyhteyksistä, sekä mainitsematta miehitystä. Näin tekivät myös monet lehdet ja seurakuntalehdet Suomessa. Niiden uutisointi keskittyi Suomen Lähetysseuran päätökseen lopettaa yhteistyö DCIP:n kanssa.

Miehityksen vastustaminen määritellään terrorismiksi, kriittiset äänet hiljennetään

Israel miehittää palestiinalaisalueita kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja on asettanut niiden palestiinalaisväestön sotilastuomioistuinten ja sotilasmääräysten alaiseksi. Lähes kaikissa sotilastuomioistuimen tapauksissa palestiinalaisille langetetaan tuomio. Pitkät vankilatuomiot, pahoinpitelyt, kidutus, tekaistut todisteet tai niiden salaaminen sekä vangitseminen ilman syytteitä ja oikeudenkäyntiä ovat yleisiä.

Ainoana maana maailmassa Israel tuomitsee myös lapsia sotilastuomioistuimessa. DCIP-järjestö auttaa alaikäisiä oikeusasioissa ja raportoi heihin kohdistuneista rikoksista.

Israel on pitkään pyrkinyt rajoittamaan raportointia miehitetyiltä palestiinalaisalueilta. Israelilaismedian oikeuksia on heikennetty ja hallitus sekä armeija sensuroivat miehitystä koskevia julkaisuja. Teknologiayritykset kuten Google, Youtube ja Facebook sensuroivat palestiinalaistoimittajien nettijulkaisuja Israelin pyynnöstä.

Myös ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa rajoitetaan rankalla kädellä. Israel on pakottanut ulkomaista rahoitusta saavat israelilaiset ihmisoikeusjärjestöt rekisteröitymään ”ulkovaltojen agenteiksi”. Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin raportointia on estetty henkilöstön karkotuksin ja matkustuskielloin. Kuitenkin ”palestiinalaiset ihmisoikeuksien puolustajat ovat aina kokeneet kovimmat sortotoimet,” kirjoittavat järjestöt.

Palestiinalaiset ihmisoikeusjärjestöt ovat joutuneet Israelin armeijan toistuvien ratsioiden kohteiksi. Vuonna 2021 miehitysjoukot pidättivät useita eri järjestöjen työntekijöitä. Heinäkuussa sotilaat takavarikoivat ja tuhosivat omaisuutta DCIP:n toimistossa.

Palestiinalaisjärjestöjen saama syyte terrorismista ei ole mikään poikkeus, vaan Israelin usein käyttämä menetelmä tukahduttaa palestiinalaisten kritiikki.

”[…] Kaikki miehityksen vastustaminen määritellään rikokseksi, yleensä ”terrorismiksi”,” kirjoittavat asiasta amerikanjuutalaiset järjestöt Jewish Voice for Peace ja Researching the American-Israeli Alliance. Armeija ja sotilastuomioistuimet vangitsevat ne, ”jotka Israel on määritellyt uhaksi kansalais- ja poliittisen toiminnan vuoksi.”

Israelilaislehdet ja Seurakuntalainen-lehti siteeraavat miehityshallintoa kertoessaan todistusaineiston kuutta palestiinalaisjärjestöä vastaan olevan ”raudanlujaa”. Kriittisempien tahojen tutkimukset kertovat muuta.

Shin Betin aineistossa ei ”edes yhtä konkreettista todistetta” tukemaan Israelin väitteitä

Israel on syyttänyt terroristijärjestöiksi julistamiaan palestiinalaisjärjestöjä osaksi Popular Front for the Liberation of Palestine (PFLP) -järjestöä. PFLP on poliittinen puolue, jolla on oma aseellinen siipi. Israel, Yhdysvallat sekä vuonna 2003 myös EU ovat julistaneet PFLP:n terroristijärjestöksi.

Toukokuusta 2021 lähtien Israelin lähettiläät ovat toistuvasti väittäneet, että palestiinalaisjärjestöt ovat läheisesti sidoksissa PFLP:hen ja että ne osallistuvat terroristitoiminnan rahoittamiseen. Lähettiläät esittivät Israelin tiedustelupalvelu Shin Betin kokoaman salaisen aineiston eurooppalaisten valtioiden edustajille. Tarkoituksena oli saada ne lopettamaan järjestöjen rahoittaminen, kertovat tutkivan journalismin järjestö The Intercept sekä israelilaiset uutissivustot +972 ja Local Call.

Euroopan maiden ministeriöt tutkivat aineiston ja suorittivat omat tutkimuksensa järjestöjen rahoituksesta ja toiminnasta. Esimerkiksi Alankomaiden ulkoministeri ja Belgian talousministeri totesivat julkisesti, ettei mistään löytynyt ”edes yhtä konkreettista todistetta” Israelin väitteille.

The Interceptin ja muiden tutkimuksissa osoittautuikin, että Shin Betin aineisto perustuu ankaran painostuksen aikana saatuihin tunnustuksiin henkilöiltä, jotka eivät edes toimineet kyseisissä kuudessa järjestössä. Tunnustuksissa toisteltiin hypoteeseja terrorismiyhteyksistä ja kerrottiin muutamasta manipuloidusta kuitista henkilöiden yrittäessä siirtää varoja omaan käyttöön, mikä johti heidän potkuihinsa. Väkivaltaisuuksien tai aseellisen toiminnan rahoittamista ei mainita kertaakaan.

Shin Bet oli kuitenkin editoinut tunnustuksia sopivasti, ennen kuin ne oli lähetetty Euroopan maille. Esimerkiksi tanssiryhmän tukeminen esitettiin terrorismin rahoittamisena.

”[…] Israel ei ole vielä esittänyt julkisesti asiakirjoja, jotka yhdistäisivät nämä kuusi järjestöä suoraan tai epäsuorasti PFLP:hen tai mihinkään väkivaltaiseen toimintaan,” kirjoittaa The Intercept.

Joulukuussa Israel lähetti Euroopan maiden johtajille lisädokumentteja, joissa pyritään yhdistämään kuusi järjestöä terrorismiin. Jälleen kerran aineistosta puuttuivat todisteet, raportoi +972.

Lokakampanjat perustuvat miehitystä ylläpitävien tahojen väitteisiin

Vastaavantyyppisiä lokakampanjoita on toteutettu aikaisemminkin. Esimerkiksi vuonna 2018 brittiläinen asianajajaryhmä UK Lawyers for Israel (UKLFI) väitti blogikirjoituksissa ja DCIP:n rahoittajille lähettämissään kirjeissä, että DCIP:llä oli vahvat yhteydet terroristiryhmään ja että ”lahjoitukset DCIP:lle ovat rohkaisseet ja/tai edistäneet terroritekoja”.

DCIP haastoi ryhmän oikeuteen ja UKLFI joutui vetäytymään aiemmista väitteistään todeten, että ”[…] Tarkoituksenamme ei ollut väittää, että [DCIP:llä] olisi läheisiä nykyisiä yhteyksiä tai että se tarjoaisi taloudellista tai aineellista tukea millekään terroristijärjestölle.”

Samana vuonna Kirkko ja kaupunki -lehdessä kirjoitettiin kritiikittä entisten DCIP:n johtokunnan jäsenten ja työntekijöiden epäillyistä yhteyksistä PFLP:hen. Kirjoitus julkaistiin juuri ennen DCIP:n työn tukemiseen suunnattua Suomen Lähetysseuran tapahtumaa.

Lähetysseura seurasi tarkkaan DCIP:n työtä ja varojen käyttöä löytämättä niistä mitään ongelmia. Mustamaalausyrityksestä huolimatta se jatkoi yhteistyötään DCIP:n kanssa viime vuoteen asti.

Huomionarvoista näissä kirjoituksissa on ensinnäkin niiden lähteet, jotka ovat kaikkea muuta kuin puolueettomia. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkeli perustui tiedustelupalvelu Shin Betin, Israelin Korkeimman oikeuden sekä NGO-Monitor-järjestön väitteisiin. Tahot ovat keskeisiä toimijoita Israelin miehitysjärjestelmän ylläpitämisessä ja vahvistamisessa.

Esimerkiksi Shin Betin kuulusteluissa palestiinalaisvankien kidutus on yleistä, mutta niiden aikana saadut tunnustukset hyväksytään sotilastuomioistuimessa. Israelin korkein oikeus taas antaa oikeutuksen palestiinalaisten eriarvoiselle kohtelulle ja kidutukselle.

NGO-Monitor tutkii ihmisoikeusjärjestöjen taustoja, mutta ei koskaan miehitystä vahvistavia järjestöjä. Sillä on ollut läheiset suhteet Israelin hallituksiin, ja perustaja Gerald Steinberg kuvaa itseään “ulkoministeriön konsultiksi”. NGO-Monitorin työntekijä Maurice Hirsch on sotilastuomioistuimen entinen pääsyyttäjä.

Israelilaistoimittaja Yossi Alpher kirjoittaa, että NGO-Monitor ”vaikuttaa olevan omistautunut eliminoimaan ihmisoikeusvalvonta Israelin osalta kokonaan ja mustamaalaamaan kaikki, jotka tukevat tätä elintärkeää toimintaa.”

Ei todisteita lokakampanjan väitteille

Huomionarvoista on, että edes Israel ei kokenut NGO-Monitorin väitteissä olevan mitään konkreettisia todisteita eikä moneen vuoteen aloittanut suurempia toimia DCIP:tä vastaan.

Epäilyjä nostettiin vain DCIP:n entisiä johtokunnan jäseniä ja entisiä työntekijöitä vastaan, ei yhtäkään viime vuosina järjestössä toiminutta vastaan. Jos epäily työntekijän assosiaatiosta PFLP:hen on Israelin mukaan rikos, niin miehittäjällä on viime vuosina ollut vielä vähemmän syytä kieltää DCIP:n toiminta.

Sinänsä epäily järjestössä toimivien yksilöiden assosiaatiosta PFLP:hen ei tee ihmisoikeusjärjestöstä terroristijärjestöä.

NGO-Monitorin johtaja Steinberg on epäsuorasti tullut myöntäneeksi, ettei Israelilla ole todisteita väitetystä terroristitoiminnan rahoittamisesta kuuden palestiinalaisjärjestön kautta. Kun Euroopan maat ilmoittivat, ettei Shin Betin aineistossa löydy mitään konkreettisia todisteita, yritti Steinberg väittää vastaan. Hän esimerkiksi kysyi, miten Euroopan maat voivat tietää, ettei palkkojen maksuun ja järjestöjen toimintaan tarkoitettuja varoja ohjata terrorismiin.

”Steinbergin kysymys paljastaa, ettei Israelin ja NGO-Monitorin teoria näiden järjestöjen kriminalisoimiseksi perustu mihinkään muuhun kuin spekulaatioon ja syyllistämiseen assosiaatiolla PFLP:hen,” kirjoittaa toimittaja Ali Abunimah.

Palestiinalaislasten oikeuksia puolustavien tahojen vaientaminen

Israelin miehityksen puolustajat ovat syyttäneet DCIP:tä valheista sen raportoidessa miehittäjän rikoksista palestiinalaislapsia kohtaan. Kuitenkin B’Tselem, Yesh Din, Military Court Watch, UNICEF, Pelastakaa Lapset ry, Lääkärit ilman rajoja, Human Rights Watch ja Amnesty International ovat julkaisseet kattavia tutkimuksia, jotka tukevat DCIP:n raportointia.

DCIP ei ole ainoa palestiinalaislapsia avustava järjestö, jonka Israel on yrittänyt vaientaa. Vuonna 2016 Israel väitti World Vision -järjestön aluejohtajan Muhammad el-Halabin siirtäneen miljoonia dollareita Australialta saatuja apurahoja Gazaa hallinnoivalle Hamas-järjestölle. Lehdet kirjoittivat väitteistä silloinkin kritiikittä.

World Vision palkkasi tutkimusryhmän selvittämään asiaa, ja Australia teki samoin. Pitkän tutkimuksen jälkeen kumpikaan ryhmä ei löytänyt todisteita Israelin väitteille.

El-Halabi on ollut vankilassa yli viisi vuotta ja oikeuden edessä 165 kertaa ilman, että mitään uskottavia todisteita olisi esitetty häntä vastaan. Israelin hallitus on tarjonnut hänelle jopa mahdollista vapautusta, jos hän vain tunnustaisi Shin Betin kuulusteluissa miljoonien ohjaamisen Hamasille.

DCIP:n osalta Suomen Lähetysseura kertoi viime vuonna, ettei yhteistyötä voida jatkaa terrorismijulistuksen jälkeen vaarantamatta kaikkea muuta työtä alueella. Sen henkilöstö on riippuvainen Israelin myöntämistä viisumeista kuten muutkin ulkomaiset järjestöt. Lähetysseura on kuitenkin tiettävästi ainoa järjestö, joka on lopettanut yhteistyön DCIP:n kanssa.

Terrorismijulistuksesta on kulunut kuusi kuukautta ilman merkittäviä Israelin toimia palestiinalaisjärjestöjä vastaan. Tämä näyttäisi kielivän siitä, ettei mitään akuuttia turvallisuusuhkaa niiden osalta ollutkaan.

DCIP on jatkanut ihmisoikeusraportointia siitä, mitä miehityksen pimennoissa tapahtuu.

Ihmisoikeusraportointi kyseenalaistaa miehityksen narratiivin

Miehitystä voi ylläpitää vain väkivalloin ja pakkokeinoin, ja näitä oikeutetaan muun muassa narratiivilla palestiinalaisten muodostamasta uhkakuvasta. Ihmisoikeusraportointi pureutuu suoraan tähän narratiiviin. Ihmisoikeusjärjestöjen leimaaminen terroristijärjestöiksi kääntää huomiota pois miehittäjän omasta toiminnasta.

Kun lukuisat mediatoimijat tyytyvät toistelemaan Israelin väitteitä kritiikittä, seurauksena on tärkeää työtä tekevien järjestöjen kansainvälisen tuen heikkeneminen, kuten DCIP:n tapaus osoittaa.

Artikkelikuva: Shutterstock/ Ryan Rodrick Beiler. Nabi Samuel, Länsiranta.

Miika Malinen, 2 toukokuuta 2022

ihmisoikeudet, Israel, kansalaisjärjestöt, Palestiina

---