kuvituskuva.

İstanbul Başakşehir FK – Erdoğanin seura: Turkki, pehmeä vaikuttaminen ja jalkapallo

Minne menet Turkki? Osa 4

Kesäkuussa 2020 Istanbulin kaduilla liehuivat liput AKP:lle tunnusomaisissa sinisen ja oranssin väreissä. Silloin ei suinkaan riemuittu AKP:n vaalivoittoa vaan sitä, että turkkilaisen jalkapallon mannerlaatat olivat järisseet ja Istanbulin mahtiseurat jätetty taakse Turkin superliigan sijoituksissa: Länsi-Istanbulista kotoisin oleva İstanbul Başakşehir voitti liigan ensimmäistä kertaa. Kyseessä oli historiallinen tapahtuma, sillä Başakşehir oli liigan historiassa vasta kolmas joukkue Istanbulin “ison kolmikon” (Galatasaray, Fenerbahçe ja Beşiktaş) ulkopuolelta, joka pystyi voittamaan Turkin liigan. Mestaruutensa myötä Başakşehir liittyi Trabzonsporin ja Bursasporin seuraan joukkueisiin, jotka olivat tasoittaneet ison kolmen hegemoniaa turkkilaisessa jalkapallossa.

Liigajalkapallon kannalta İstanbul Başakşehirin nousun voi nähdä positiivisena. Mutta jos katsoo tarkemmin seuran historiaan, näkee yhteyden İstanbul Başakşehirin, Recep Tayyip Erdoğanin, AKP:n ja jopa Turkin ulkopolitiikan ja sen pehmeän vaikuttamisen (soft power) välillä.

IBFKn kannattaja pitää kannatushuivia

İstanbul Başakşehirin kannattaja Eurooppa-liigan ottelussa Shakhtar Donetskia vastaan. 

Turkin pehmeä vaikuttaminen

Pehmeä vaikuttaminen on yksi valtioiden tärkeimmistä keinoista vaikuttaa oman ympäristönsä maihin ja ihmisryhmiin. Yksi Turkin käyttämä pehmeän vaikuttamisen keino on kieli. Yunus Emre -instituutit toimivat ympäri maailmaa opettaen turkin kieltä ulkomaalaisille. Tämä Erdoğanin perustama verkosto pyrkii kielen kautta luomaan yhteyksiä Turkkiin ja kehittämään Turkin maakuvaa ulkomailla.

Toinen elementti on uskonto. Turkin uskonnollisten asioiden virasto Diyanet toimii ympäri maailmaa tuoden turkkilaisten ekspatriaattien ja muiden muslimien uskonnolliseen elämään Turkin hallinnon näkemyksiä. Myös taloudellisen vaikutusvallan käyttö ja kehitysyhteistyö ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin Turkin ulkopolitiikassa. Turkki toimii erittäin aktiivisesti muun muassa Afrikassa, jossa se rakentaa infrastruktuuria ja rahoittaa kehityshankkeita.

Myös urheilusta on tullut yksi työkalu Turkin pehmeän vaikuttamisen työkalupakissa. Urheiluun on helppo samaistua ja jalkapallo on Turkin ja koko maailman seuratuin laji. Erdoğanille on siis luonnollista, että vaikuttamisen täytyy ulottua jalkapalloon asti.

İstanbul Başakşehirin nousu liigavoittajaksi

İstanbul Başakşehir perustettiin vuonna 1990 nimellä İstanbul Büyükşehir Belediyesi Istanbulin metropolialueen paikallishallinnon mukaan. Se toimi kaupungin rahoituksella ja pelasi Atatürkin olympiastadionilla. Joukkue pelasi pienemmissä liigasarjoissa vuoteen 2007 asti, jolloin se nousi Turkin pääsarjaan superliigaan.

Istanbulin kaupunki kuitenkin halusi lakkauttaa joukkueen, joten vuonna 2014 sen omistus siirrettiin kaupungilta Turkin urheilu- ja nuorisoministeriölle, ja joukkueen nimi vaihtui İstanbul Başakşehir Fütbol Kulübüksi (İBFK). Joukkue nimettiin Başakşehirin kaupunginosan mukaan, jonne seuran kotikenttä siirtyi. Başakşehir oli 90-luvulla rakennettu silloisen pormestari Erdoğanin projekti, erityisesti konservatiivisia yhteisöjä varten rakennettu kaupunginosa.

İBFK sai vuodesta 2014 lähtien suuria sponsoreita, kuten Medipol, Turkish Airlines ja Deniz Bank. Rahaa myös paloi paljon, kun joukkueeseen tuotiin monia jalkapallomaailman veteraaneja kuten Demba Ba ja Gael Clichy. Vuosina 2014–2020 İBFK oli joka kausi neljän parhaan joukossa, ja vuonna 2020 sen menestys kulminoitui superliigan voittoon.

İstanbul Başakşehir, Erdoğan ja AKP

Mestaruuden ”ostaminen” ulkomaalaisten huippupelaajien avulla vihastutti turkkilaisia jalkapallofaneja, minkä lisäksi İBFK:n tiiviit yhteydet Turkkia johtavaan AK-puolueeseen ja maan presidentti Erdoğaniin aiheuttivat harmitusta.

Seuran puheenjohtaja, liikemies Göksel Gümüşdağ on AKP:n jäsen ja naimisissa Erdoğanin vaimon sisarentyttären kanssa. Erdoğanin vaikutus seuraan ei lopu tähän. Hänen kuvansa roikkuu İBFK:n harjoituskeskuksen aulassa, ja pelinumero 12 jäädytettiin hänen kunniakseen sen jälkeen, kun Erdoğan iski kyseistä numeroa kantaen hattutempun näytösottelussa uudella Fatih Terim -stadionilla. Joukkueen oranssit ja tummansiniset peliasut mukailevat AKP:n värejä, ja sen sponsoreilla on tiiviit suhteet AKP:en. Seuran tärkein tukija on ollut Medipol, jonka mukaisesti seura esiintyy myös nimellä Medipol Başakşehir. Medipolin sairaalaketjun perustaja puolestaan on Turkin nykyinen terveysministeri ja Erdoğanin suuri tukija ja henkilökohtainen lääkäri Fahrettin Koca.

Jalkapalloasiantuntija James Montague kutsuu İBFK:n kaltaista verkostoa nimellä “network of patronage”, jonka toiminnassa kaikki ajaa Turkin poliittisen ja uskonnollisen eliitin asiaa ja tukee Erdoğanin ja AKP:n arvoja.

Urheilu pehmeän vaikuttamisen välineenä

Erdoğan ei ole ainoa johtaja maailmassa, joka on mättänyt maaleja urheilukoitoksissa. Erityisesti Venäjän harjoittamaa vaikuttamista on tutkittu paljon.  Vladimir Putin on tullut tutuksi kasvoksi venäläisten huippupelaajien ja poliittisen eliitin vuosittaisissa näytöspeleissä, joissa hän tekee hattutempun tai kaksi. Kuten Putin, myös Erdoğan on yrittänyt valjastaa urheilun politiikan välineeksi. Hattutemppu ja kokonaisvaltaisen johtajakuvan rakentaminen ovat tietenkin tärkeitä sisäpoliittisesti, mutta İstanbul Başakşehirin tapauksen voi liittää myös Turkin pehmeään ulkopoliittiseen vaikuttamiseen ja maakuvatyöhön.

Yhdysvaltalaisen valtiotieteilijän Joseph Nyen määrittelemä pehmeä vaikuttaminen ja urheilu yhdistetään toisiinsa yleensä suurten urheilutapahtumien yhteydessä. Nämä urheilun megatapahtumat kuten olympialaiset tai jalkapallon maailmanmestaruuskisat ovat valtaansa kasvattaville suurvalloille houkuttelevia tilaisuuksia maakuvan rakentamiseen. Esimerkiksi Venäjän talviolympialaiset Sochissa vuonna 2014 olivat osoitus Venäjän valmiudesta järjestää isoja tapahtumia hyvin. Mitalit ja urheilullinen menestys olivat tärkeitä, ja se myös ajoi Venäjän käyttämään järjestelmällistä dopingvilppiä. Mutta urheilun kautta vaikuttaminen ei liity pelkästään megatapahtumiin vaan myös seuratason urheiluun. KHL-liiga on yksi esimerkeistä, joissa Venäjän vaikutus ulottuu moneen entiseen neuvostotasavaltaan ja lisäksi esimerkiksi Suomeen.

Miksi Erdoğania kiinnostaa jalkapallo?

Hyvätasoinen urheiluliiga takaa kansainvälisen kiinnostuksen ja seuraajat. Turkin jalkapalloliigaa on pitkään pidetty tasokkaana liigana, jonka joukkueista Istanbulin iso kolmikko on pärjännyt suhteellisen hyvin myös Euroopan jalkapalloviraston UEFAn turnauksissa. Nämä joukkueet eivät kuitenkaan edusta Erdoğanin ja AKP:n linjaa. Näitä joukkueita tukeneet jalkapallofanit olivat merkittävä tekijä demokratiaa puolustaneissa ja Erdoğania vastustaneissa vuoden 2013 Gezi-puiston mielenosoituksissa. Varsinkin Beşiktaşın kaikista omistautuneimpien fanien muodostama ”ultra-ryhmä” Carsi näytteli suurta roolia protesteissa hallitusta vastaan. Tästä syystä Erdoğanin intressinä oli rakentaa uusi ja menestyvä seura, joka voisi myös edistää hänen ja hänen puolueensa tavoitteita.

İstanbul Başakşehirin nousu Turkin jalkapallon huipputasolle ei ollut vahinko. Kuusi kautta Turkin neljän parhaan joukossa takasi İBFK:lle paikan UEFAn kilpailuissa. UEFAn Mestarien liiga on maailman tasokkain ja seuratuin seurajalkapallokilpailu, jossa Euroopan maiden parhaat joukkueen pelaavat vuosittain toisiansa vastaan. Turkin superliigan vuoden 2020 voittajana İstanbul Başakşehir pääsi suoraan Mestarien liigaan. Kilpaillessaan tällä tasolla İBFK sai suurimman mahdollisen näkyvyyden Turkin ulkopuolella luoden kuvan uudesta turkkilaisesta mahtiseurasta, jonka arvot ovat Erdoğanin Turkin mukaiset.

Kertoo myös paljon, että Başakşehirin ultra-ryhmä on nimeltään 1453. Kyseessä on vuosi, jona Osmani-imperiumi valtasi Istanbulin. Istanbulin valtauksen korostus juontuu Erdoğanin uusosmanistisesta ideologiasta ja poliittisesta tyylistä. Başakşehirin kotistadion Fatih Terim on myös ainoa jalkapallostadion Turkissa, jossa voi kuulla uskonnollisia kannustushuutoja. Joukkueen näkyvyys Euroopassa korostaa Erdoğanin valtakauden uudenlaista Turkkia.

Erdoğanin ote jalkapalloon ei rajoitu pelkästään İstanbul Başakşehiriin. AKP:n hallinto pitää jalkapallofaneja potentiaalisena riskitekijänä ja on kehittänyt järjestelmää, jonka avulla faneja pystytään valvomaan. Järjestelmä on nimeltään Passolig, ja siihen kuuluu erityinen Aktif Bankin pankkikortti, jolla pystyy ostamaan henkilökohtaisen lipun peleihin. Kyseinen kortti toimii myös pääsylippuna itse peliin. Näin ollen kaikkien pelien katsojien henkilöllisyys ja paikkanumerot ovat tiedossa. Virallisesti uudistus toki tehtiin lapsiperheiden turvallisuuden ja lippuväärennöksien takia.

İstanbul Başakşehirin tarina kertoo paljon niin Erdoğanin sisäpoliittisista tavoitteista ja peloista kuin myös ulkopoliittisista toiveista ja maan imagon pönkittämisestä. Turkin urheilullinen pehmeä vaikuttaminen on vielä lapsen kengissä verrattuna suurvaltoihin, mutta hallinnon halu valjastaa seuratason jalkapallo kertoo osaltaan siitä, että Turkissa on ymmärretty kokonaisvaltaisen ja monimuotoisen pehmeän vaikuttamisen arvo.

Yhden voitokkaan kauden jälkeen İBFK kuitenkin putosi 12. sijalle Turkin superliigassa. Nähtäväksi jää, tuleeko İstanbul Başakşehiristä sittenkään menestystarinaa, vai hiipuuko se kuten presidentti Erdoğanin kannatus.

Lue myös sarjan muut osat

Osa 1: Samat arvot vai arvoista viis – Turkin neuvottelut Afganistanin kanssa

Osa 2: Turkin talous- ja pakolaistilanne uhkaavat presidentti Erdoğanin valtaa

Osa 3: Turkin uusosmanilainen ulkopolitiikka Balkanilla: kauppaa Serbian kanssa, muslimeille terveisiä



Ilmari Läntinen, 14 huhtikuuta 2022

, , , ,




Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *