kuvituskuva.

Samat arvot vai arvoista viis – Turkin neuvottelut Afganistanin kanssa

Minne menet Turkki? Osa 1

Euroopan unioni tarvitsee autoritäärisiä valtioita pysäyttämään pakolaiset – ja Turkki tietää tämän. Olisiko turvapaikkaoikeuden turvaaminen afganistanilaisille kuitenkin pitkällä aikavälillä ennustettavampaa kuin yhteistyö autoritääristen valtioiden kanssa? 

Elokuussa 2021 Taleban valtasi koko Afganistanin ja maasta tuli Talebanin islamilainen emiraatti. Heinäkuussa 2021 Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan totesi, että Turkki on Talebanille luonteva neuvottelukumppani, koska Turkilla ja Talebanilla on yhteiset arvot, viitaten erityisesti islamiin. Vallanvaihdoksen jälkeen Turkki on hakenut välittäjän roolia Talebanin kanssa käydyissä neuvotteluissa. Turkilla on tietysti omat intressinsä tähän: Turkki pyrkii täyttämään Yhdysvaltojen ja Naton joukkojen vetäytymisen jättämän valtatyhjiön. Toisaalta arvellaan, että Turkki haluaa suoran yhteyden Talebaniin, jotta se voi käyttää vaikutusvaltaansa siihen, että ihmiset eivät pääse pakenemaan Afganistanista. 

Talebanin valta on tarkoittanut romahdusta ihmisoikeuksien toteutumisessa maassa, joka oli jo valmiiksi vuosikymmeniä kestäneen sodan runnoma. Amnestyn mukaan Talebanin valtaannousun jälkeen siviilejä ja antautuneita sotilaita on surmattu ja naisten oikeuksia, ilmaisuvapautta ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa on voimakkaasti rajoitettu. Maata hallitaan islamilaisen valtion tavoin, ja esimerkiksi musiikki on kielletty. Lokakuussa 2021 Taleban avasi tulen häissä tappaen kaksi ihmistä, koska häissä soitettiin musiikkia.

Erdoganin lausuma Turkin ja Talebanin yhteisymmärryksestä on ymmärrettävä. Turkin omat arvot ovat kiristyneet, ja vuoden 2016 vallankaappauksen jälkeen ne ovat suorastaan antiteesi EU:n perussopimukseen kirjatuille arvoille: ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, vapaus, demokratia, ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet ja oikeusvaltioperiaate. Tänä syksynä Turkki ajautui diplomaattiseen kriisiin, kun se uhkasi karkottaa kymmenen maan – muun muassa Yhdysvaltojen ja Suomen – suurlähettiläät, jotka vaativat vangitun ihmisoikeusaktivisti Osman Kavalan vapauttamista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli pitänyt Kavalan vangittuna pitämistä ihmisoikeussopimuksen vastaisena.

Talebanien kanssa suhteita ovat pitäneet yllä myös muut maat, jotka eivät ole kaikki itsekään tunnettuja ihmisoikeuksien edistäjävaltioita. Turkin lisäksi muun muassa Kiinalla, Venäjällä, Iranilla, Saudi-Arabialla on maassa diplomaattinen edustus. 

Euroopan unionin arvot koetuksella

Euroopan unionin perussopimuksen 2 artiklaan kirjatut EU:n arvot ovat olleet viime aikoina koetuksella. Perussopimuksen mukaan näiden arvojen tulisi määrittää myös unionin kansainvälisiä suhteita: EU:n tulisi kansainvälisissä suhteissaan puolustaa ja vaalia näitä arvoja.  

Vuonna 2016 unioni ratkaisi pakolaiskriisin solmimalla Turkin kanssa sopimuksen, joka katkaisi Lähi-idästä pakenevien pääsyn Eurooppaan Turkin ja Kreikan rajalle. Sopimusta ei voida pitää EU:n arvojen mukaisena, sillä Turkki ei ole ratifioinut pakolaissopimusta, eikä Geneven sopimuksen mukainen pakolainen näin ollen voi saada Turkista suojelua. Sopimus käytännössä estää ihmisten mahdollisuuden hakea turvapaikkaa, mikä on kansainvälisesti suojattu ihmisoikeus. Mahdolliset ristiriidat EU-oikeuden kanssa ratkaistiin tällöin siten, että muodollisesti kyseessä oli jäsenvaltioiden ja Turkin eikä EU:n ja Turkin välinen sopimus 

Viime syksynä siirtolaiset pyrkivät unioniin Valko-Venäjän kautta, ja unioni joutui hankalaan tilanteeseen, kun sen olisi tullut käydä suoria neuvotteluja diktaattorina pidetyn Aljaksandr Lukashenkan kanssa. Syksyn julkilausumat viittasivat EU–Turkki-sopimuksesta tuttuun taktiikkaan. EU:n edustaja katsoi, että EU ei tule neuvottelemaan Lukashenkan kanssa, mutta viitaten Merkelin ja Lukashenkan neuvotteluihin totesi kuitenkin, että jäsenvaltiot ovat vapaita neuvottelemaan kahdenkeskeisesti kenen kanssa haluavat.  

Tammikuussa 2022 komissaari Ylva Johansson totesi EU:n rajavalvontaa käsittelevässä konferenssissa, että EU keskustelee Afganistanin kanssa pakolaisista. Johansson myös suomi jäsenvaltioita suoraan siitä, että ne eivät rahoita unionia tarpeeksi, jotta EU voisi auttaa kolmansia valtioita pysäyttämään ihmiset, “[t]o help third partner countries to stop people.” 

Miten ihmisten pakeneminen Afganistanista estetään 

Kansainvälisen oikeuden kannalta Talebanin valtaannousu tarkoittaa, että Talebanin vainoamien henkilöiden tulee voida hakea kansainvälisestä suojelua toisissa valtiossa ja saada näiltä valtioilta suojelua. Lisäksi Afganistan on valtavassa humanitaarisessa kriisissä, jossa suuri osa maassa olevista näkee nälkää. Talebanin valtaannousu tarkoittaa sitä, että monet ihmiset pyrkivät pakenemaan maasta – tai pyrkisivät, jos pääsisivät. Talebanin noustua valtaan länsivaltiot evakuoivat näyttävästi henkilöitä Kabulista. Myös Suomi evakuoi maasta 414 ihmistä. Kuitenkin vain harvat pääsivät evakuoitavien listoille.  

Euroopan unionin maahanmuuttoa koskeva ulkopolitiikka on jo vuosia rakentunut paljolti sen varaan, että turvapaikanhakijoiden määrä rajataan niin pieneen joukkoon kuin mahdollista. Ihmisten pääsy EU:n rajalle tai jäsenvaltioiden alueelle pyritään estämään, sillä EU:n sisäpuolelle saapuneen turvapaikkahakemus on EU-oikeuden mukaan otettava vastaan. Tätä tehdään yhä enenevissä määrin epävirallisella yhteistyöllä kolmansien valtioiden kanssa. Siirtolaisten pääsy unioniin estyy jo lähtö- tai kauttakulkumaissa, ja kolmansien valtioiden kanssa tehtyjen epävirallisten sopimusten lainmukaisuutta on vaikea saada tuomioistuinten tutkittavaksi.  

Vuodetussa Eurooppa-neuvoston asiakirjassa on luonnosteltu EU:n päämäärät siirtolaisia koskevaan yhteistyöhön Afganistanin kanssa. Siinä ei keskitytä siihen, miten unionin turvaisi pakenevien afganistanilaisten oikeuden hakea turvapaikkaa. Sen sijaan painotetaan yhteistyötä kauttakulkumaiden, muun muassa Iranin, Pakistanin ja Turkin kanssa. Yhteistyön sisältö on siirtolaisten liikkumisen estämistä, rajavalvonnan vahvistamista ja siirtolaisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan estämistä. Asiakirjassa todetaan erikseen, että EU ei hyväksy siirtolaisten tai pakolaisten hyväksikäyttämistä poliittisiin tarkoituksiin. 

Turkin asema suhteessa Eurooppaan ja Talebaneihin

Vaikka Turkin ja EU:n välit hiertävät, on Turkki edelleen keskeinen kumppani EU:lle pakolaispolitiikassa. Turkki toimii EU:n ulkorajan muurina, joka estää siirtolaisten pääsyn Eurooppaan. Turkki on toistuvasti väittänyt, että se on pitänyt oman osansa tästä sopimuksesta, mitä EU ei ole tehnyt. Turkki tietää geopoliittisen asemansa hyvin. Mikäli yhteistyö ei Turkin näkökulmasta suju, ei Turkin tarvitse kuin avata rajansa, kuten se teki helmikuussa 2020. 

Myös Turkin omassa sisäpolitiikassa asenteet siirtolaisia kohtaan ovat koventuneet. Turkissa niin sanottua tilapäistä suojelua voivat saada ainoastaan syyrialaiset. Heidänkin suhteensa Turkki on tuonut esiin sen mahdollisuuden, että syyrialaiset palautettaisiin Syyriaan. Turkki rakentaa myös tällä hetkellä muuria Iranin rajalle tarkoituksenaan estää afganistanilaisten pääsy maahan. 

Vielä elokuussa EU katsoi, että se ei voisi neuvotella Talebanien kanssa näiden tekemien ihmisoikeusloukkausten takia, mutta sittemmin EU on itse neuvotellut suoraan Talebanin kanssa.  Neuvottelujen sisällöstä ei tosin ole tarkkaa tietoa. Tiedetään kuitenkin, että Afganistania koskevat neuvottelut ovat painottuneet yhteistyön korostamiseen Afganistanin naapurivaltioiden kanssa. 

Vielä elokuussa EU katsoi, että se ei voisi neuvotella Talebanien kanssa näiden tekemien ihmisoikeusloukkausten takia, mutta sittemmin EU on itse neuvotellut suoraan Talebanin kanssa.  Neuvottelujen sisällöstä ei tosin ole tarkkaa tietoa. Tiedetään kuitenkin, että Afganistania koskevat neuvottelut ovat painottuneet yhteistyön korostamiseen Afganistanin naapurivaltioiden kanssa. Nyt Talebanin edustajat ovat myös ensimmäistä kertaa lentäneet Norjaan tapaamaan Yhdysvaltojen, Ranskan, Britannian, Saksan, Italian, EU:n ja Norjan edustajia suljettuihin kolme päivää kestäviin neuvotteluihin.

Turkki jakaa siis EU:n kanssa päämäärän estää siirtolaisten liikkuminen yli rajojen. Talebanien kanssa se jakaa autoritääriset arvot sekä uskonnon, jonka merkitystä turkkilaisessa politiikassa Erdogan on kasvattanut. Sanotaankin, että Erdogan on pyrkinyt tekemään Turkista islamilaisen maailman johtajaa. 

EU:lle Turkin neuvotteluyhteys Talebaniin voisi tarjota houkuttelevan tavan saavuttaa sen omien arvojen kanssa ristiriidassa olevat päämäärät siten, että Turkki toimisi neuvotteluissa unionin bulvaanina. Turkille taas kriisi voi tarjota tavan pitää yllä vaikutusvaltaa suhteessa unioniin. Turkin suhde länteen on kuitenkin häilyvä ja arvaamaton. Tämän näytti viime syksyn poliittinen kriisi, jossa Turkki haastoi lännen ja jopa Yhdysvallat liittyen Kavalan vapauttamiseen. Turkki on myös antanut tiukkoja lausuntoja Afganistanin kriisiin keskellä ja todennut, että se ei aio toimia Euroopan unionin pakolaisvarastona. Turkin luotsaama yhteistyö Talebanin kanssa sisältänee pitkällä aikavälillä kriisejä, joissa tavalliset turvaan pyrkivät afganistanilaiset joutuvat pelinappuloiksi.  

EU:ssa olisikin pohtimisen arvoista, olisiko EU:n arvojen kanssa linjassa olevan turvapaikkaoikeuden turvaaminen Afganistanista pakeneville pitkällä aikavälillä unionin kannalta vähintäänkin ennustettavampi päämäärä, kuin kyseenlaisen yhteistyön rakentaminen autoritääristen valtioiden kanssa.  

25.1.2022 Lisätty tieto Talebanien neuvotteluista länsimaiden kanssa Norjassa

 

Kirjoittajalta myös: In search of protection and judicial review : the legal nature of the EU-Turkey Statement under EU law

Lue myös sarjan muut osat

Osa:2 Turkin talous- ja pakolaistilanne uhkaavat presidentti Erdoğanin valtaa

Osa 3: Turkin uusosmanilainen ulkopolitiikka Balkanilla: kauppaa Serbian kanssa, muslimeille terveisiä

Osa 4: İstanbul Başakşehir FK – Erdoğanin seura: Turkki, pehmeä vaikuttaminen ja jalkapallo



Atlas Saarikoski, 24 tammikuuta 2022

, , , ,


Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Email



Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.