Iranin Musiikin ja runouden viraston sensuroima suuri taiteilija Mohammad Reza Shajarian
8.10.2020 kuollut laulaja Mohammad Reza Shajarian oli Iranin vaikutusvaltaisimpia taiteilijoita. Hänen kuolemaansa muistivat niin presidentti kuin ulkoministerikin, vaikka juuri valtion musiikkia valvova koneisto oli vaientanut hänen äänensä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Shajarianin kuusi vuosikymmentä kestänyt ura oli ankaraa tasapainottelua tiukan sensuurin kulttuurikentässä. Hän onnistui kuitenkin onnistuneesti yhdistämään persialaisen taidemusiikin yhteiskunnalliseen protestiin ja saavutti siten valtaisan […]
Mikko Viitamäki – 2 marraskuuta 2020
Liittolaisia, strategisia kumppaneita vai vihollisia? Turkki Venäjän ja Lännen välissä
Turkin ulkopolitiikka: konflikti kotimaassa – konflikti maailmalla, osa 2 Tämän kolmiosaisen Turkin ulkopolitiikkaa käsittelevän kirjoitussarjan toisessa UPIn tutkija Toni Alaranta tarkastelee Turkin suhteita Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Sarjan ensimmäisessä osassa FIMEn tutkija Anu Leinonen pureutuu Turkin hyökkäävän ulkopolitiikan kotimaisiin syihin. Viimeisessä osassa Helsingin yliopistosta vastikään väitellyt tutkija Halil Gürhanlı tarkastelee Turkin politiikkaa itäisellä Välimerellä. Tarkasteltaessa Turkin […]
Toni Alaranta – 30 lokakuuta 2020
Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino 2020)
Marko Juntunen (2020) Matkalla islamilaisessa Suomessa. Vastapaino, 228 s. Kielitieteilijä George Lakoffin ja filosofi Mark Johnsonin klassikkoteoksen Metaphors We Live By (1980) mukaan oikeastaan kaikki inhimillinen kielenkäyttö on metaforista. Jo sellaiset arkipäivän käsitteet kuin ”alakuloinen” heijastelevat yleisemmän tason piileviä metaforia – sellaisia kuin ”ylhäällä on hyvä, alhaalla paha”. Nämä piilevät metaforat puolestaan saavat merkityksensä ihmiselämän konkreettisista […]
Teemu Pauha – 26 lokakuuta 2020
Turkin riitaisan ulkopolitiikan kotimaiset syyt
Turkin ulkopolitiikka: konflikti kotimaassa – konflikti maailmalla, osa 1 Tämän kolmiosaisen Turkin ulkopolitiikkaa käsittelevän kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa FIMEn tutkija Anu Leinonen pureutuu Turkin hyökkäävän ulkopolitiikan kotimaisiin syihin. Toisessa osassa UPIn tutkija Toni Alaranta tarkastelee Turkin suhteita Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Sarjan viimeisessä osassa Helsingin yliopistosta vastikään väitellyt tutkija Halil Gürhanlı tarkastelee Turkin politiikkaa itäisellä Välimerellä. Viime […]
Anu Leinonen – 23 lokakuuta 2020
Oikeutta syyrialaisille Euroopassa?
Syyrian kansannousun alkamisesta on kulunut pian kymmenen vuotta. Tänä aikana maassa on tehty hirveitä rikoksia ihmisyyttä vastaan, siviileihin on tietoisesti kohdistettu väkivaltaa eikä tekijöitä ole juurikaan saatu vastuuseen. Syyriaa ei voida viedä kansainväliseen rikostuomioistuimeen, koska se vaatisi YK:n turvallisuusneuvoston hyväksynnän. Venäjä on veto-oikeudellaan estänyt asian etenemisen. Ilman turvallisuusneuvoston suostumusta erillisen Syyrian konfliktia käsittelevän tuomioistuimen luominen […]
Tiina Hyyppä – 20 lokakuuta 2020
Kyteekö Libanonissa vallankumous?
20.8 webinaarin yhteenvetoa Libanonilaiset ovat lopen kyllästyneitä poliittiseen järjestelmäänsä. Tämä kyllästyminen on purkautunut uudenlaisena kansanliikkeenä, joka vaatii vanhan sektariaanisen järjestelmän kumoamista. Myös ulkovallat ovat vaatineet Libanonilta reformeja. Päästäkseen jaloilleen elokuun räjähdysten aiheuttamasta iskusta Libanon tarvitsee kansainvälistä tukea. Nykyinen eliitti on kuitenkin haluton toteuttamaan avun ehdoksi asetettuja uudistuksia, joiden vuoksi sen oma asema kärsisi. Beirutin räjähdys […]
Kaisa Hemminki – 28 elokuuta 2020
Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti: Israelin ja Arabiemiirikuntien suhteiden normalisointi on takaisku palestiinalaisille
Arabiemiirikunnat ja Israel ilmoittivat eilen suhteiden täydestä normalisoinnista. Kyseessä ei vielä ole varsinainen rauhansopimus, mutta esimerkiksi lähetystöjen avaamisesta on tarkoitus sopia myöhemmin. Kysyin kerran egyptiläiseltä tutkijalta Israelin ja Egyptin välisen rauhansopimuksen merkityksestä. Hän vastasi, että merkitys on siinä, ettei tuhansien egyptiläisten nuorten tarvitse enää kuolla sodassa. Israelin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien välillä tilanne on toinen: maiden […]
Hannu Juusola – 14 elokuuta 2020
Saana-Maria Jokinen: Ääniä sodasta: Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan (Gaudeamus 2020)
Arabikevään myötä Syyriassa heräsi toivo muutoksesta, kun autoritaariset hallinnot kaatuivat Tunisiassa, Egyptissä ja Libyassa. Syyrian hallinnon brutaalit otteet ensimmäisiä vastarinnan merkkejä vastaan vain korostivat hallinnon osoittamaa halveksuntaa niin kansalaisiaan kuin demokratiaa ja vapauksia kohtaan. Toiveet vallankumouksesta kuihtuivat kuitenkin pois kansannousun jäädessä hallinnon ja eri tahojen käymän sodan jalkoihin. Jokisen teos Ääniä sodasta: Syyrian tie vallankumouksesta […]
Lauri Tainio – 12 elokuuta 2020
Beirutin räjähdyksen merkitys tulee olemaan suuri
Neljäs elokuuta Beirutin satamassa tapahtui räjähdys, joka oli voimaltaan suurin koko Libanonin sodan täyttämässä historiassa. Sosiologin professori Sari Hanafi (American University of Beirut) kutsui räjähdystä Facebookissa Beirushimaksi. Kuvaten monen libanonilaisen tuntoja hän jatkoi Pariisin kommuunin kärsimyksiä kuvaavan ranskalaisen laulun sanoin ”Ah mais, ça ne finira donc jamais” (”Mutta, tämä ei lopu koskaan”). Sataman räjähdys tapahtui […]
Hannu Juusola – 6 elokuuta 2020
Haluaisitko ostaa palan aitoa Raamattua?
Moni keräilijä haluaisi omistaa palan ”aitoa” Raamattua, minkä vuoksi väärentäjät ovat näitä fragmentteja tehtailleet. Osa yksityisiin kokoelmiin 2000-luvulla hankituista Qumranin fragmenteista onkin osoittautunut taitavasti tehdyiksi väärennöksiksi. Miten keräilijät ja tutkijat ovat menneet lankaan, ja mikä on tutkijoiden vastuu väärennösten julkaisussa? Jos arkeologille antaa irrallisen muinaismuiston arvioitavaksi, hänen ammatillinen etiikkansa pitäisi kieltää lausumasta esineestä mitään: ilman […]
Jutta Jokiranta – 24 heinäkuuta 2020