Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien liittouma on romahtanut Jemenissä

Joulukuun lopussa Jemenin poliittiset ja sotilaalliset olosuhteet kokivat dramaattisen muutoksen, kun Saudi-Arabia hyökkäsi Hadramautin maakunnassa sijaitsevaan Mukallan satamaan ja iski Arabiemiraattien Etelän siirtymäneuvostolle (Southern Transitional Council, STC) toimittamiin aseisiin ja sotilaskalustoon. Hyökkäys merkitsi käännekohtaa arabikoalitiolle, joka käynnisti Operation Decisive Storm -nimisen sotilasoperaation huthikapinallisia vastaan vuonna 2015. Arabiemiraattien ja Jemenin liittouma hajosi vuosikymmenen yhteistyön jälkeen, kun Jemenin presidentin johtoneuvosto mitätöi yhteisen puolustussopimuksen ja vaati Arabiemiraattien joukkojen sekä muun henkilöstön poistumista maasta.

Arabikevät johti sisällissotaan ja ulkovaltojen väliintuloon

Vuonna 2011 Ali Abdullah Salehin hallintoa vastaan puhkesi kansannousu osana niin sanottua arabikevättä. Saleh oli toiminut maan presidenttinä eteläisen ja pohjoisen Jemenin yhdistymisestä (1990) alkaen. Salehin syrjäyttämisen jälkeinen siirtymäprosessi ei kuitenkaan johtanut eri osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Lopulta vuonna 2014 pohjoisen zaideja (šiialainen suuntaus) edustava huthiliike valtasi pääkaupunki Sanan ja maan hallinnolliset instituutiot sekä pyrki levittäytymään muualle maahan.

Saudi-Arabian johtama arabiliittouma puuttui tilanteeseen vuonna 2015 tukeakseen maan laillista presidenttiä, Abdrabuh Mansur Hadia (presidenttinä 2012‒2022), jonka huthit olivat syrjäyttäneet. Alkoi monivuotinen Jemenin sisällissota, jossa sekä Saudi-Arabia että Arabiemiraatit olivat vahvasti mukana. Huthikapinallisten lisäksi kysymys eteläisen Jemenin asemasta oli yksi konfliktin jakolinjoja. Eteläisen Jemenin separatistinen liike oli vahvistunut jo ennen arabikevään kansannousua.

Vuonna 2017 presidentti Hadi erotti eteläisen Adenin kaupungin kuvernöörin Aidarus Zubaidin, joka oli pyrkinyt toimimaan omavaltaisesti välittämättä Hadin keskushallinnosta. Vastavetona Zubaidi perusti Eteläisen siirtymäneuvoston (STC), joka ryhtyi ajamaan Etelä‑Jemenin itsenäisyyttä vuoden 1990 yhdistymistä edeltäneiden rajojen pohjalta. Emiraatit tuki STC:tä sotilaallisesti ja taloudellisesti ja siitä kasvoi nopeasti merkittävä poliittissotilaallinen toimija alueella.

Lukuisista sovitteluyrityksistä huolimatta kriisi jatkui. Tilanne kärjistyi elokuussa 2019, kun STC valtasi Adenin ja karkotti hallituksen joukot Arabiemiraattien ilmatuen avulla. Tämän jälkeen STC julisti kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta itsehallinnon eteläisessä Jemenissä. Saudi-Arabian välityksellä osapuolet allekirjoittivat myöhemmin samana vuonna Riadin sopimus, jolla pyrittiin rauhoittamaan tilannetta. Sovinto jäi kuitenkin hauraaksi. Vuonna 2022 muodostettiin presidentin johtoneuvosto, johon nimettiin myös STC:n johtaja Zubaidi. Hän jatkoi siitä huolimatta Etelä-Jemenin itsehallinnon ajamista.

Saudi‑Arabian ja Arabiemiraattien kisaavat alueellisesta vaikutusvallasta Jemenissä

Joulukuun 2025 alussa STC valtasi Hadramautin ja Mahran maakunnat, jotka kattavat 40 % Jemenin pinta-alasta. Maan merkittävimmät öljyvarat löytyvät juuri näiden maakuntien alueelta. Miehityksen jälkeen Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien välinen kiista tuli näkyvästi esiin. Saudi‑Arabian puolustusministeri prinssi Khalid bin Salman vaati STC:tä vetäytymään ja luovuttamaan maakunnat paikallisille viranomaisille ja Saudi‑Arabian perustamille Kansakunnan kilpi ‑joukoille. STC asetti kuitenkin vetäytymisen ehdoksi sen, että itäisten ja eteläisten maakuntien yhtenäisyys taattaisiin. Tämä olisi edesauttanut sen tavoitetta perustaa etelään itsenäinen valtio.

Hadramautilla on Saudi-Arabialle poikkeuksellisen suuri merkitys useista eri syistä. Ensinnäkin kyse on taloudesta ja kansallisesta turvallisuudesta. Suuren Hadramautin alueen ja Saudi-Arabian välinen, noin 700 kilometrin pituinen, raja tekee alueesta geopoliittisesti tärkeän ja alueen öljykenttien hallinta on strategisesti ratkaisevaa. Toiseksi Saudi-Arabialla on Hadramautiin syvät heimo- ja kulttuurisiteet. Siksi Saudi-Arabian on mahdotonta hyväksyä Arabiemiraattien tukeman STC:n valtaa alueella.

Arabiemiraateille puolestaan keskeistä on alueellisen vaikutusvallan lisääminen. Siksi se pyrkii hallitsemaan sekä alueen tärkeimpiä satamia (Mukalla ja Nishtum) sekä keskeisiä saaria että Punaiseen meren johtavan Bab el-Mandebin salmen suualueen keskeisiä saaria (Sokotra ja Mayun). Niin ikään vahva läsnäolo Punaisenmeren ja Intian valtameren merireiteillä on sille olennaista.

 

Kun STC kieltäytyi vetäytymästä, Saudi-Arabia iski 30. joulukuuta 2025 varhain aamulla Mukallan satamaan varastoituun sotilaskalustoon, jonka Arabiemiraatit oli toimittanut STC:lle. Kriisi kärjistyi, kun Jemenin presidentin johtoneuvosto määräsi Arabiemiraatit poistumaan maasta 24 tunnin kuluessa, mitä Saudi-Arabia tuki omalla vaatimuksellaan. Arabiemiraatit suostui vaatimuksiin ja ilmoitti vetäytyvänsä lopullisesti Jemenistä.

Tapahtumat saivat dramaattisen käänteen, kun Zubaidi antoi ennen Jemenistä pakoaan julistuksen, jonka mukaan Etelä-Jemen eroaa Pohjois-Jemenistä kahden vuoden kuluessa. Presidentin johtoneuvosto erotti Zubaidin ja syytti häntä maanpetoksesta. Lisäksi STC:hen kuuluneet ministerit erotettiin ja heidän toimistaan aloitettiin rikostutkinta.

Saudi‑Arabian ja Arabiemiraattien välinen kiista ei rajoitu Jemeniin, vaan se liittyy laajempaan alueelliseen kilpailuun. Egypti, Saudi‑Arabia ja Turkki vastustavat Emiraattien toimia useissa maissa, erityisesti Rapid Support Forces -joukkojen tukemista Sudanissa sekä tunnustamattoman Somalimaan hallituksen tukemista. Ne ilmaisevat kasvavaa huolta Arabiemiraattien strategiasta, joka nojaa alueellisten ryhmittymien tukemiseen ja sotilastukikohtien perustamiseen sen rajojen ulkopuolelle. Emiraattien asemaa heikentää lisäksi se, että sen pitkäaikainen liittolainen, Somalian liittovaltio, purki kaikki turvallisuusyhteistyösopimukset sen sekaannuttua Somalian sisäisiin asioihin. Viimeinen niitti oli Zubaidin salakuljettaminen Somalian kautta Abu Dhabiin, mikä on vaikeuttanut Emiraattien asemaa Afrikan sarvessa ja Jemenissä.

Tie Etelä-Jemenin itsenäistymiseen on kivinen

STC:n hanke itsenäisen ja yhtenäisen Etelä-Jemenin perustamiseksi kohtaa haasteita monelta suunnalta. Ensinnäkin Jemenin itäisten maakuntien, Hadramautin ja Mahran, paikallisväestö vastustaa Adenista hallinnoitavaa eteläistä valtiota vahvan paikallisidentiteettinsä ja itsehallintovaatimustensa vuoksi. Huthien hallitsema pohjoinen vastustaa itsenäistä Etelä-Jemeniä, vaikka hyötyykin etelän hajaannuksesta. Kansainvälisesti tunnustettu Jemenin hallitus puolestaan katsoo edustavansa koko maata ja torjuu kaikki alueelliset irtaantumispyrkimykset. Pahin skenaario on se, että Jemen ajautuu uuteen sisällissotaan. Vaarallisinta olisi sisällissodan syttyminen eteläisten ja itäisten ryhmittymien välillä.

Tällä hetkellä salafistinen Giants Forces ja Saudi‑Arabian tukemat Kansakunnan kilpi -joukot ovat ottaneet hallintaansa kaikki eteläiset ja itäiset maakunnat lukuun ottamatta joitakin leirejä Adenissa. ”Jättiläisprikaatit” ovat alun perin Etelä-Jemenin salafistiryhmien vuonna 2015 perustama sotilasjoukko, jonka tarkoitus oli taistella hutheja vastaan

Jemenin presidentin johtajuusneuvoston johtaja Rashad al-Alimi perusti Kansakunnan kilpenä (Dira’ al-watan) tunnetun joukot vuonna 2023. Käytännössä joukot tukevat Saudi-Arabian strategisia ja turvallisuuspoliittisia etuja Jemenissä.

Miten avata Jemenin umpisolmu?

Mahdollisessa ratkaisussa tulee huomioida alueelliset ristiriidat kokonaisvaltaisesti, mukaan lukien huthien ja Eteläisen siirtymäneuvoston vaatimukset sekä Hadramautin ja Mahran itsehallintopyrkimykset. Persianlahden maat, erityisesti Oman, Saudi-Arabia, Qatar ja Kuwait, voivat näytellä ratkaisevaa roolia sovinnon edistämisessä, mutta se edellyttää kansainvälistä tukea EU:lta ja Yhdysvalloilta. Yhdysvalloille on tärkeää taistella hutheja vastaan sekä säilyttää Jemenin yhtenäisyys ja pitää maa mahdollisimman kaukana Iranin vaikutusvallasta. Se ei ole kuitenkaan halukas puuttumaan sotilaallisesti Jemenin sisäiseen tilanteeseen.

Saudi-Arabian ja Emiraattien välinen jännite on kiristynyt Iranin sodan aikana, mikä heijastui muun muassa Emiraattien vetäytymisessä OPECista. Jemenin lisäksi poliittiset erimielisyydet liittyvät esimerkiksi Iraniin ja Israeliin. Jemenissä Saudi-Arabian ja Emiraattien välinen valtataistelu uhkaa maan haurasta turvallisuustilannetta. Jemenin vakaus on siten osin riippuvainen näiden kahden alueellisen vallan välisestä suhteesta.

Voidaan väittää, että Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat pyrkineet lähentymään Iranin ja Persianlahden valtioiden välisen konfliktin aikana, mutta tämä lähentyminen on jäänyt puolitiehen, kun kumpikin valtio priorisoi puolustustaan. Valtioiden välisten jännitteiden kasaantuminen ilmeni vaikutuspiireissä, kuten Hadramautissa, ja huipentui Abu Dhabin äskettäiseen päätökseen vetäytyä OPECista. Tämä kaikki heijastaa suhteen muutosta liittolaisista kiivaiksi geopoliittisiksi kilpailijoiksi.

Erkanevat tiet johtuvat erimielisyyksistä alueellisen vaikutusvallan jaosta, erityisesti Jemenissä, jossa kumpikin maa pyrkii vahvistamaan omaa asemaansa liittolaistensa kautta. Arabiemiraatit tukemalla Etelä-Jemenin separatisteja (joita edusti äskettäin hajonnut Eteläinen siirtymävaiheen neuvosto), ja Saudi-Arabia tukemalla kansainvälisesti tunnustetun Jemenin hallitusta sekä joitain eteläisen ja itäisen Jemenin poliittisia toimijoita ja heimoja.

Tämä on johtanut epäsuoriin yhteenottoihin, kuten äskettäin nähtiin Hadramautissa, heikentäen arabikoalition rintamaa ja mahdollisesti johtaen Arabiemiraattien vetäytymiseen Jemenistä ja koko koalitiosta yleensä. Kilpailun siirtyessä laajemmalle kansainväliselle tasolle ja kantojen eriytyessä esimerkiksi Iranin ja Israelin kaltaisissa kysymyksissä Jemenistä on tullut maiden välisen nokittelun areena. Se uhkaa pahentaa Jemenin haurasta poliittista ja turvallisuustilannetta ja tekee Jemenin vakauden riippuvaiseksi Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien välisestä suhteesta.

Saudi-Arabian sotilasoperaatiot separatisteja vastaan osoittavat sen valmiutta käyttää voimaa strategisten etujensa turvaamiseksi. Laaja, suora, aseellinen yhteenotto Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien välillä on kuitenkin epätodennäköinen. Suurin toivo kohdistuu edelleen diplomatiaan ja vuoropuheluun. Jemeniläiset, jotka ovat vuosien ajan kantaneet konfliktien ja jakolinjojen taakkaa, ansaitsevat todellisen mahdollisuuden rauhaan ja vakauteen. Paras ratkaisu olisi liittovaltio, joka takasi kaikille osapuolille tasapuolisen osuuden vallasta sekä maan vauraudesta ja ehkäisisi Jemeniä ajautumasta aina uusiin konflikteihin.

Jemenin tilanne pähkinänkuoressa

Jemenin vuonna 2015 alkanut sisällissota ei ole päättynyt, vaikka laajamittaisia taisteluita ei viime vuosina ole käyty. Maassa ei edelleenkään ole toimivaa keskushallintoa, vaan se on jakautunut usean eri alueeseen. Näitä ovat: 1) Huthien hallitsema pohjoinen ja länsi, 2) kansainvälisesti tunnustetun hallituksen alueet etelässä ja idässä, 3) Etelän siirtymäneuvoston (Southern Transitional Council, STC) hallitsemat eteläiset rannikkoalueet sekä 4) paikallisten heimojen ja  jihadistiryhmien vaikutusalueet.

1. Huthit (eli Ansar Allah) ovat Jemenin vahvin toimija. Liike sai alkunsa pohjoisen Saadan maakunnan zaidilaisesta shiialiikkeestä. Se valtasi pääkaupunki Sanaan vuonna 2014 ja syrjäytti maan hallituksen. Huthit hallitsevat pääkaupunki Sanaa, suurta osaa pohjoisesta ja Punaisenmeren rannikon tärkeimpiä alueita. Arviolta noin 60–70 % Jemenin väestöstä elää huthien hallitsemilla alueilla. Suomen mediassa huthit ovat näkyneet Punaisenmeren laivaliikenteeseen kohdistettujen iskujen takia. Iran tukee hutheja.

2. Jemenin kansainvälisesti tunnustettu hallitus tunnetaan englanninkielisellä nimellä Presidential Leadership Council. Se toimii Adenista käsin etelässä, mutta on heikko ja riippuvainen ulkomaiden, erityisesti Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden Arabiemiraattien tuesta. Monet sen ”hallitsemista” alueista ovat tosiasiallisesti paikallisten aseryhmien tai heimojen valvonnassa.

3. Etelän siirtymäneuvosto (eng. Southern Transitional Council, STC) ajaa Etelä-Jemenin itsenäisyyttä. STC hallitsee Adenia ja ympäröiviä alueita. Siirtymäneuvosto on osa kansainvälisesti tunnustettua Presidential Leadership Councilia ja toimii sen kanssa yhteistyössä hutheja vastaan. Samaan aikaan se ajaa etelälle itsenäisyyttä ja taistelee välillä myös hallituksen joukkoja vastaan. Yhdistyneet Arabiemiraatit tukevat STC:tä.

Lue ja kuuntele myös:

• Keitä ovat Punaisellamerellä maailmankauppaa häiritsevät huthit? Osa 1 -blogikirjoitus
• Iranin käsikassara vai itsenäinen toimija – Mitä Jemenin huthihallinto haluaa? Osa 2 -blogikirjoitus
• Jemenin sisällissodan käänteet – esteitä ja mahdollisuuksia jälleenrakennukselle -podcast

 

Artikkelikuva: Eteläisen siirtymäneuvoston tiesulku Sokotrassa. Kuva: Hardscarf, Wikimedia commons.

Adel Dashela ja Marko Pihl, 9 kesäkuuta 2026

Arabiemiraatit, huthit, jemen, Saudi-Arabia

---