Miksi Israel väittää puolustavansa Syyrian druuseja?

Israel on viime päivinä tehnyt laajoja ilmaiskuja Syyriaan. Syyksi se sanoo druusien suojelemisen. Miksi Israel on yhtäkkiä puolustamassa yhtä Syyrian vähemmistöistä?

Israel tulee apuun?

Israel teki Syyrian sodan aikana ilmaiskuja Syyriaan Irania ja Hizbollahia vastaan. Joulukuun 2024 vallankumouksen jälkeen se on tuhonnut merkittävän osan Syyrian omasta sotakalustosta. Viime viikon aikana se on jälleen uhonnut olevansa druusien pelastaja ja tehnyt ilmaiskuja eri puolille maata, myös maan etelärajalla sijaitsevaan druusienemmistöiseen Sweidaan. Iskuissa raportoidaan kuolleen myös siviileitä.

Israelin voimankäyttö täytyy ymmärtää suhteessa sen todellisiin motiiveihin. Assadin diktatuuri oli Israelille tuttu vihollinen. Maiden välillä ei taisteltu vuosikymmeniin – ennen Syyrian sisällissotaa Assad lähinnä keskittyi käyttämään väkivaltaa oman hallintonsa turvaamiseksi ja sodan aikana se oli täystyöllistetty taistelussa eri osapuolia vastaan. Islamistisen Hayat Tahrir al-Sham (HTS) -järjestön noustessa voittajaksi Assadin hallinnon kaaduttua, hallitsee Israelin naapurimaata nyt vieraampi valtias. Siihen on järjestön menneisyyden ja uskonnollisuuden takia helppo viitata islamilaisena terroristijärjestönä, jolta vähemmistöjä tulee suojella – leima, joka saa kaikupintaa helposti myös länsimaissa. On hyvä huomata, että Israel ei tullut suojelemaan druuseja esimerkiksi vuonna 2018, kun Sweida oli Assadin hallinnon kontrollissa, mutta ISIS teloitti ja sieppasi kymmeniä druuseja alueella.

Vähemmistöjen intressit eivät olekaan Israelin motiivien taustalla. Se pyrkii jakamaan syyrialaisia horjuttaakseen uuden Syyrian luomista. Samalla se luo kaaosta, joka ei pitkällä tähtäimellä palvele Israelinkaan kansallisen turvallisuuden etuja, mutta mikä on tuttu toimintatapa Israelin suhtautumisessa Palestiinaan ja Libanoniin.

Druusit Syyriassa ja sodan aikana

Druusit ovat Syyriassa uskonnollinen vähemmistö. Uskonto erkaantui ismaililaisuudesta noin 1000-luvulla. Druuseja asuu nykyisin Syyrian lisäksi Libanonissa ja Israelissa, erityisesti sen miehittämillä Golanin kukkuloilla. Syyriassa heitä arvioidaan olevan noin kolme prosenttia väestöstä. Suurin osa asuu eteläisessä Sweidan maakunnassa.

Hafez ja Bashar al-Assadien hallinnot esiintyivät mielellään vähemmistöjen suojelijana jo ennen sotaa ja pyrkivät ylläpitämään niihin suhteita, joko porkkanoiden tai keppien avulla. Hallinnot suhtautuivat paljon kevyemmin etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen protesteihin kuin valtaväestö sunnien väkivallattomiin tai väkivaltaisiin mielenilmaisuihin. Esimerkiksi druusien kansannousuun vuonna 2000 ja kurdikansannousuun vuonna 2004 ei viitattu terroristisina tapahtuma, toisin kuin islamistien kansannousuun 1970- ja 1980-luvuilla.

Kun Syyrian kansannousu alkoi maaliskuussa 2011, myös druuseja ja sweidalaisia osallistui protesteihin. Maakunnan väestö oli kuitenkin jakautunut suhtautumisessa Assadin syrjäyttämiseen. Kuten muillakin alueilla, myös Sweidassa oli ihmisiä, jotka kannattivat edelleen hallintoa tai yrittivät pysyä puolueettomina. Omassa tutkimuksessani olen haastatellut myös sweidalaisia, jotka aktiivisesti pyrkivät rakentamaan Assadille vaihtoehtoista yhteiskuntaa. Moni heistä kohtasi tästä syystä väkivaltaa tai joutui pakenemaan maasta. Sweidaan perustettiin myös kapinallisryhmiä kuten Rijal al-Karama (Kunnian miehet), mutta kapinalliset eivät vallanneet maakuntaa Assadin hallinnolta. Eräänlaisena kompromissina paikalliset nuoret miehet saivat suorittaa pakollisen asepalveluksen paikallisissa joukoissa. Viime vuosina ennen Assadin kaatumista Sweidassa oli avoimesti osoitettu viikoittain mieltä presidenttiä vastaan.

Sweida joulukuun 2024 vallankumouksen jälkeen

Monet sweidalaisetkin iloitsivat 8. joulukuuta 2024, kun Assadin hallinto kaatui. Hekin olivat kärsineet autoritaarisen hallinnon alla. Uskonnolliset ja aseelliset johtajat alkoivat neuvotella Damaskoksen kanssa uuden Syyrian luomisesta ja ajoivat erityisesti maakunnan ja druusien asemaa. Yksi tavoite on ollut jonkinasteinen vallan hajauttaminen, desentralisaatio, joka vahvistaisi paikallista valtaa suhteessa pääkaupunkiin.

Viime viikolla Sweidassa ja Damaskoksen esikaupungeissa syntyi väkivaltaisia yhteenottoja aseellisten toimijoiden välillä. Tapahtumat saivat alkunsa myöhemmin väärennetyksi todetusta ääniviestistä, jossa erään druusien sheikin sanottiin solvaavan profeetta Muhammadia. Syyrian eri kaupungeissa sijaitsevilla yliopistoilla levisi druusivastaisia mielenosoituksia, joita turvallisuusviranomaisten piti hajottaa, ja monet druusiopiskelijat pakenivat takaisin Sweidaan.

Protestit muuttuivat nopeasti aseellisiksi yhteenotoiksi Jaramanassa, Damaskoksen kaakkoispuolella. Sodan aikana se oli Assadia tukevien puolisotilaallisten joukkojen hallinnassa ja samat toimijat olivat edelleen alueella. Taistelut levisivät myös muille druusialueille, Damaskoksen lounaispuolelle Sahnayaan ja Ashrafiyat al-Sahnayaan ja Sweidan maakuntaan. Yhteenotoissa on kuollut pääasiassa taistelijoita ja sotilaita, mutta myös siviilejä. Sosiaalisessa mediassa levinneillä videoilla näkyy keskushallintoon kuuluvia taistelijoita solvaamassa druuseja uskonnon perusteella ja yksi druusipyhättö sytytettiin palamaan.

Pian taisteluiden alkamisen jälkeen  saatiin aikaan sopimuksia, joiden mukaan vain paikallisia ihmisiä rekrytoidaan turvallisuusjoukkoihin ja he toimivat näillä alueilla keskushallinnon alaisuudessa. Tämä on ollut yksi keskeinen tavoite, kun sweidalaiset johtajat ovat keskustelleet maan tulevaisuudesta uusien hallitsijoiden kanssa. Sopimus ei kuitenkaan määritä, kerätäänkö muiden kuin turvallisuusjoukkojen aseet pois Sweidasta vai yhdistetäänkö paikalliset aseelliset ryhmät keskushallinnon joukkoihin. Paljon on siis vielä neuvoteltavaa ja sopimuksista huolimatta edelleen on esiintynyt paikallisia aseellisia yhteenottoja. Koko viikon ajan useat uskonnolliset ja sotilaalliset johtajat kuitenkin vannoivat uskollisuutta Syyrian valtiolle.

Muiden johtajien hakiessa sovintoa Damaskoksen kanssa eräs uskonnollisista johtajista, Hikmat al-Hijri, käytti kovempaa kieltä. Hän syytti keskushallintoa terrorismista ja pyysi kansainvälistä apua, minkä moni tulkitsi viittaavan Israeliin.

Miten väkivallasta eteenpäin?

Väärennetty viesti, josta väkivaltaisuudet saivat alkunsa, osoittaa, kuinka hauras yhteiskuntarauha Syyriassa on. Vääriä tietoja ja huhuja leviää erityisesti sosiaalisessa mediassa paljon ja ne voivat nostaa yhteiskunnassa olevia jänniteitä pintaan hyvin nopeasti. Maassa on edelleen lukuisia aseellisia ryhmiä ja erittäin paljon aseita saatavilla. Sodan aikana väkivallasta tuli keino ylläpitää näennäistä yhteiskuntarauhaa, siihen on helppo tarttua myös sodan jälkeen.

Assadien vuosikymmeniä kestänyt diktatuuri jakoi tietoisesti ihmisiä etnisesti ja uskonnollisesti. Sodan aikana näitä kategorioita käytettiin hyväksi ja niihin perustuvat identiteetit vahvistuivat. Uutta valtiota luotaessa näistä kategorioista täytyisi päästä eroon määräävinä identiteetteinä. Syyrialaisuudesta tulisi tulla keskeinen identiteetti, johon ihmiset samaistuvat. Eri uskonnollisten ja etnisten ryhmien edustajien rekrytoiminen turvallisuusjoukkoihin on tärkeä alku tällä tiellä, jotta ne eivät koostu vain sunniarabeista, vaan edustavat laajemmin kansaa. Lisäksi uuden hallinnon täytyy osoittaa, että se saattaa kaikki väkivallantekijät vastuuseen teoistaan. Jos se ei pysty suojelemaan myös vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä ja transitioajan oikeuden prosesseihin ei todella sitouduta, murentaa se hallinnon legitimiteettiä syyrialaisten silmissä.

Valtiollisten instituutioiden lisäksi kansalaisyhteiskunnan rooli on tärkeä. Eri alueilla, esimerkiksi Latakiassa, jossa maaliskuussa oli väkivaltaisia yhteenottoja, on järjestetty keskustelutilaisuuksia yhteiskuntarauhan vahvistamiseksi.

Sweidalaiset ovat laajasti tuominneet Israelin hajottavan politiikan ja toistaneet tavoitettaan yhtenäisestä Syyriasta. Syyrialaisia tulisikin tukea tällä tiellä, ei pyrkiä sabotoimaan valtionrakennusprojektia.

 

Artikkelikuva: Mielenosoitus Assadin hallintoa vastaan Sweidassa elokuussa 2023. Etualalla Syyrian ja druusien liput. Kuva: Fahed Saad Kiwan.

Tiina Hyyppä, 8 toukokuuta 2025

druusilaisuus, druusit, Israel, Syyria, Syyrian sota

---