Libanonissa siviilit maksavat sodan hinnan, kun maa ajautuu yhä syvemmälle kriisiin

Israelin sotatoimet ovat johtaneet laajamittaiseen humanitaariseen kriisiin Libanonissa. Israelin ja Hizbollahin välinen väkivalta kiihtyi Iranin sodan vuoksi. Israel perustelee sotatoimiaan oman turvallisuutensa takaamisella, mutta Libanonissa sotatoimet ovat johtaneet väestön pakkosiirtoihin, infrastruktuurin tuhoamiseen ja terveydenhuollon heikkenemiseen. Kärsijänä ovat siviilit.

Viime viikolla Israel teki ilmaiskun asuinrakennukseen aivan Beirutin ydinkeskustassa, vain muutaman sadan metrin päähän Suomen Beirutin-suurlähetystöstä. 21-kerroksinen rakennus sortui maan tasalle. Asukkaat olivat saaneet evakuointikäskyn tuntia aikaisemmin ja paenneet, minne pystyivät.

Isku oli vain yksi sadoista, mutta osaltaan kertoo siitä piittaamattomuudesta, jolla Israel kohtelee Libanonin siviilejä. Libanonilaiset ovat paenneet kodeistaan toisinaan vain pelkät pyjamat yllään. Libanonissa siviilien tilanne on nopeasti heikentynyt ja se on monin paikoin kestämätön. Jo yli miljoona ihmistä on paennut kodeistaan. Tämä tarkoittaa noin joka viidettä koko maassa asuvaa – kansalaisten lisäksi esimerkiksi Syyriasta paenneita.

Samat siviilit ovat paenneet kodeistaan jo useita kertoja. Israelin pommitukset vuoden 2006 sodassa aiheuttivat kuolonuhrien ja loukkaantuneiden lisäksi massiivista tuhoa infrastruktuuriin varsinkin Etelä-Libanonissa ja Beirutin eteläisissä esikaupungeissa. Sodan päätti YK:n päätöslauselma 1701, jonka oli muun muassa määrä pitää Hizbollah pois Israelin rajalta. Hizbollah kuitenkin aseistautui merkittävästi sodan päätyttyä ja jatkoi seuraavina vuosina raketti-iskuja Israelin puolelle.

Israelin ja Hizbollahin välinen konflikti kiihtyi Gazan sodan myötä lokakuussa 2023. Hizbollah liittyi Israelin vastaiseen taisteluun ja Israel vastasi ilmaiskuilla. Satoja tuhansia pakeni kodeistaan Etelä-Libanonissa, Bekaan laaksossa ja Beirutin eteläosissa ja, kun Israel laajensi pommituksia 2024, maan sisäisten pakolaisten määrä nousi lähemmäs miljoonaa.

Vuoden 2024 tulitaukosopimuksen mukaan Libanonin armeijan oli määrä riisua Hizbollah aseista ja ottaa haltuunsa Litani-joen eteläpuoliset alueet lähellä Israelin rajaa. Hizbollahin puolestaan oli määrä vetää taistelijansa joen pohjoispuolelle, noin 30 kilometrin päähän Israelin rajasta. Libanonin armeijan näyttävästä julkisuuskampanjasta huolimatta Hizbollah on kuitenkin pystynyt pitämään ison osan aseistaan. Matalan intensiteetin konflikti jatkui. Israel teki lähes päivittäisiä iskuja Etelä-Libanoniin ja Bekaan laaksoon, mikä ylläpiti jännittynyttä turvallisuustilannetta.

Iranin sodan laajeneminen Libanoniin

Kun Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin 28. helmikuuta surmaten maan hengellisen johtajan Ali Khamenein, Hizbollah ilmoitti vastatoimena hyökkäävänsä Israeliin ja käynnisti raketti- ja drooni-iskut. Tilanne eskaloitui nopeasti: Israel laajensi ilmaiskujaan myös Beirutin eteläisiin esikaupunkeihin sekä aloitti maahyökkäyksen syvemmälle Libanonin alueelle. Samalla Hizbollah jatkoi raketti-iskujaan Israeliin.

Israel perustelee hyökkäystään Libanoniin ensisijaisesti turvallisuusnäkökulmasta, reaktiona tilanteeseen, jossa Hizbollah jatkaa aseellista toimintaa Israelia vastaan. Tässä kontekstissa Israel pyrkii heikentämään Hizbollahin sotilaallisia kykyjä ja estämään raketti-iskuja alueelleen. Taustalla vaikuttaa myös Libanonin hallituksen rajallinen kyky tai halu toimeenpanna sitoumuksiaan Hizbollahin aseistariisunnasta.

Israelin armeijan (IDF) mukaan maahyökkäyksiä Etelä-Libanoniin on sittemmin laajennettu pyrkimyksenä kasvattaa niin sanottua turvavyöhykettä raja-alueella ja vähentää Hizbollahin uhkaa Pohjois-Israelin asukkaille. Israelin puolustusministeri Israel Katz on sanonut, että sadat tuhannet Libanonin shiia-asukkaat eivät palaa koteihinsa Litani-joen eteläpuolelle ennen kuin Israelin pohjoisen asukkaiden turvallisuus on taattu.

Näiden sotilaallisten tavoitteiden toteuttaminen tarkoittaa kuitenkin laajamittaista väestönsiirtoa ja siviiliväestön pitkäaikaista pakolaisuutta. Turvavyöhykkeen laajentaminen ei ole pelkästään sotilaallinen toimenpide, vaan sillä on suoria ja merkittäviä vaikutuksia kymmenien tuhansien perheiden elämään, toimeentuloon ja turvallisuuteen pitkälle tulevaisuuteen.

Käsittelemme tarkemmin Israelin tavoitteita sekä Libanonin armeijan ja valtion tilannetta kirjoituksemme toisessa osassa.

Israelin sotatoimet murentavat maan terveydenhuoltoa ja siviilien suojelua

Libanonin humanitaarinen tilanne on nopeasti huonontunut. Lähes miljoona ihmistä on paennut kodeistaan, mikä kuormittaa jo entisestään haurasta yhteiskuntaa ja infrastruktuuria. Evakuointikehotukset ja laajamittaiset ilmaiskut ovat kohdistuneet tiheästi asutuille alueille. Väestönsiirtymä on ollut nopeampaa kuin vuoden 2024 lopulla, jolloin noin miljoona ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan Libanonissa. Heistä hieman yli 800 000 palasi takaisin.

Libanonin terveysministeriön mukaan Israelin iskujen kuolonuhrien määrä on noussut yli tuhanteen. Maaliskuun 2. ja 26. päivän välisenä aikana on raportoitu yhteensä 1 116 kuollutta ja 3 229 haavoittunutta. Kuolleista 121 on lapsia ja 83 naisia.

Samanaikaisesti Hizbollah on lisännyt raketti-iskujaan Israeliin. Raketteja on ammuttu jopa noin 600 päivässä, mikä on enemmän kuin aiemmassa sodassa, sanovat IDF-lähteet. Rakettitulituksessa on kuollut ainakin kaksi siviiliä sekä loukkaantunut kymmeniä. Etelä-Libanonin taisteluissa on kuollut neljä israelilaissotilasta.

Merkittävää on, että Libanonissa uhrien joukossa on yli 40 terveydenhuollon ammattilaista. Ammattilaisen menettäminen konfliktitilanteessa heikentää jo entisestään kuormittunutta terveydenhuoltojärjestelmää.

Terveydenhuolto tulilinjalla

Libanonin terveysministeriön mukaan 2. maaliskuuta jälkeen on kirjattu kymmeniä hyökkäyksiä, jotka ovat kohdistuneet ensihoitohenkilöstöön, terveyskeskuksiin ja ambulansseihin. Tällaiset iskut kohdistuvat suoraan siviileille elintärkeisiin palveluihin ja heikentävät mahdollisuuksia tarjota kiireellistä hoitoa haavoittuneille. Israelin pommitukset ovat kohdistuneet tarkoituksella lääkintähenkilöstöön ja -laitoksiin, erityisesti Etelä-Libanonissa. Heidän mukaansa iskuissa on käytetty myös niin sanottuja double-tap-iskuja, joissa samaan kohteeseen isketään uudelleen pelastushenkilöstön saavuttua paikalle. Kuvattu toiminta on tahallista, ja sen tavoite on vahingoittaa pelastustyöntekijöitä.

Kiista terveydenhuollon roolista ja suojasta

Israelin armeijan edustaja Avichay Adraee on puolestaan sanonut, että Hizbollah käyttää ambulansseja ja terveydenhuollon infrastruktuuria sotilaallisiin tarkoituksiin. Hänen mukaansa tällaisen käytön on loputtava välittömästi, ja Israel toimii kansainvälisen oikeuden mukaisesti kaikkea tällaista sotilaallisia toimintaa vastaan.

Lausunto on merkittävä, sillä se tarkoittaa mahdollisesti lääkintäyksiköiden suojellun aseman menettämisestä, ja samalla korostaa näyttökynnyksen ja ennakkovaroituksen keskeistä roolia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden näkökulmasta. Käytännössä väitteiden paikkansapitävyyttä on kuitenkin vaikea riippumattomasti arvioida. Se lisää epävarmuutta tilanteessa, jossa iskut kohdistuvat siviilien kannalta elintärkeisiin palveluihin. Libanonin terveysministeriö on kieltänyt väärinkäytökset, ja Human Rights Watchin mukaan todisteita sotilaallisesta käytöstä ei ole.

Valtaosa iskuista on kohdistunut Islamic Health Associationiin, joka on Hizbollahiin kytkeytyvä, terveyspalveluja tarjoava toimija. Se toimii yhteistyössä Libanonin terveysministeriön kanssa. Iskuja on kohdistettu myös valtion siviilipuolustukseen, palo- ja pelastushenkilöstöön, shiialaisen Amal-liikkeen terveyspalveluihin, paikallisiin hyväntekeväisyysjärjestöihin sekä Libanonin Punaisen Ristin toimintaan.

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan iskujen tarkoituksena on tehdä elämä Etelä-Libanonissa mahdottomaksi ja pakottaa ihmiset pakenemaan. Edellisessä sodassa vuonna 2024 Israelin tekemissä iskuissa terveydenhuoltoa vastaan kuoli lähes 230 terveydenhuollon ammattilaista. Human Rights Watchin mukaan tämänhetkinen kehityskulku muistuttaa huolestuttavasti aiempaa. Merkittävä määrä terveydenhuoltoalan ammattilaisten kuolemia viittaa siihen, että terveydenhuolto on jälleen keskeinen iskukohde, mikä syventää humanitaarista kriisiä ja lisää siviiliväestön haavoittuvuutta entisestään.

Riskien pelossa hoitohenkilöstö on muuttanut toimintatapojaan. Pelastusryhmien kokoa on pienennetty, liikkumista ja kokoontumista rajoitettu ja työntekijät pyrkivät hajauttamaan toimintaansa vähentääkseen yksittäisten iskujen vaikutuksia.

Terveydenhuollon toimintakyky heikkenee samanaikaisesti, kun hoidon tarve kasvaa nopeasti. Lyhyessä ajassa kertynyt suuri määrä kuolleita ja haavoittuneita kuormittaa sairaaloita, joissa resurssit ovat jo ennestään rajalliset. Viranomaiset raportoivat muutoksesta uhrien vammojen jakautumisessa: elossa sairaalaan saapuvien määrä vähenee ja kuolleiden osuus kasvaa. Tämä viittaa siihen, että iskut ovat entistä tuhoisampia ja että hoitoon pääsy viivästyy tai estyy.

Kriisi syvenee ja sen seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen

Vaikka Israel perustelee sotilaallisia toimia turvallisuudella, niiden seuraukset näkyvät ennen kaikkea tavallisten ihmisten arjessa. Kun ihmiset menettävät kotinsa, liikkuminen vaikeutuu ja terveydenhuollon toimintakyky heikkenee, kriisin vaikutukset kasaantuvat ja syventävät väestön haavoittuvuutta.

Kriisi ei rajoitu ainoastaan Etelä-Libanoniin, vaan ulottuu koko yhteiskuntaan. Kun sairaalat kuormittuvat ja ensihoito toimii jatkuvan uhan alla, kaikkein perustavimmat siviileille tarkoitetut palvelut murenevat. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä vaikeammaksi käy paluu normaaliin elämään. Ilman toimivia suojamekanismeja ja selkeää poliittista ratkaisua on vaarana, että tilapäiseksi tarkoitettu kriisi jää pysyväksi ja sen suurimman hinnan maksavat siviilit.

 

Artikkelikuva: Etelä-Libanonista siirtymään joutuneet libanonilaiset köyttävät auton katolle patjoja etsiessään tilapäistä suojaa 2.3.2026. Kuva: Elie1993.

Agneta Kallström ja Marika Kataja, 27 maaliskuuta 2026

Hizbollah, Hizbullah, Israel, Libanon

---