Sota palasi Libanoniin
Noin viikko sitten minä, kuten moni muukin Libanonissa, heräsi aamuyöstä koviin pamauksiin. Vaikka olin unenpöppörössä, ei kestänyt kauan tajuta, mistä oli kyse. Kämppikseni koputti oveeni ja kehotti raottamaan ikkunaa hieman paineaallon varalta. Kämppikseni katsoi minua, huokaisi ja sanoi: “Oh, this is your first time.” Hän vakuutti, että olemme täysin turvassa. Osa Dahieh’n eli Beirutin eteläisten lähiöalueiden iskuista kuitenkin tuntuu myös Badaron kaupunginosassa ja räjähdysten äänet pelästyttävät helposti.
Muutamaa päivää aikaisemmin Yhdysvallat ja Israel olivat iskeneet Iraniin, ja olin viettänyt viikonlopun lähinnä kahvilassa ystävieni kanssa seuraten tilanteen kehittymistä. Tieto Iranin ajatollah Ali Khamenein kuolemasta muutti tunnelmia Libanonissa. Sodan eskaloitumista ei voinut poissulkea. Tuntui kuitenkin siltä, että harva uskoi Hizbollahin vastaavan voimalla, sillä strategisesti sotaan sotkeutuminen olisi valtava virhe myös heidän näkökulmastaan.
Herättyäni loppuyö kului lähinnä uutisia seuratessa. Kokonaiskuvan hahmottaminen oli vielä vaikeaa. Viikon edetessä kävi kuitenkin selväksi, että tilanne Libanonissa oli eskaloitumassa ja riistäytymässä käsistä. Israel ilmoitti perustavansa puskurivyöhykkeen Etelä-Libanoniin ja määräsi yli sata kylää evakuoitavaksi. Monet etelälibanonilaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa, ehkä lopullisesti. Tätä seurasi loppuviikolla Beirutin eteläisten lähiöiden joukkoevakuointimääräys. Eteläisissä lähiöissä asuu satoja tuhansia ihmisiä.
Arki jatkuu sodasta huolimatta
Paikallisten mielentila näyttäytyy ulkopuoliselle ristiriitaisena. Ihmiset ovat toisaalta äärimmäisen pettyneitä, turhautuneita ja vihaisia. Maa kulkee kriisistä toiseen, ja luottamus poliittiseen johtoon on rapautunut, etenkin nuorten keskuudessa. Monet ovat menettäneet perheenjäseniä tai sukulaisia aiemmissa sodissa, ja nyt sotatraumoja eletään läpi uudelleen. Libanonilaiset eivät pelänneet sotaa, he pelkäsivät sodan paluuta.
Kaiken keskellä tilanteeseen tunnutaan kuitenkin suhtautuvan näennäisen kevyesti. Sodasta löydetään huumoria ja huomasin nopeasti, että nauraminen ja huumori ovat puolustusmekanismeja ja selviytymiskeinoja toivottomalta tuntuvassa tilanteessa. Ystäväni kutsui elämäänsä kaksijakoiseksi, sillä elämän ja arjen on jatkuttava sodasta huolimatta. Samaisen ystäväni isä kertoi, ettei enää välitä sodasta. Teini-ikäisenä hän eli läpi Libanonin sisällissodan – sota on seurannut häntä läpi elämän.
Tämä sota ei ole siis muuttanut libanonilaisten todellisuutta täysin, sillä maassa on eletty pitkään sodan ja rauhan rajapinnoilla. Marraskuun 2024 Hizbollahin ja Israelin välisen tulitaukosopimuksen jälkeen Israel on pommittanut Etelä-Libanonin alueita satoja kertoja. Osa iskuista on kohdistunut myös Beirutiin. Lisäksi ilmatilaloukkaukset kuuluvat Beirutissa hurisevina drooneina kaupungin yllä.
Nyt tilanne on kuitenkin taas eskaloitunut täysimittaiseksi sodaksi ja näin saavuttanut kaikkien todellisuuden, myös Beirutissa. Maan pohjoisosat ja vuoristo ovat harvoja paikkoja, joissa todellisuutta voi yrittää hetkeksi paeta. Olin itse siirtynyt vuoristokylään kauemmas Beirutin iskuista ystäväni luokse. Kävimme laskettelemassa enkä voinut olla tuntematta, kuinka räikeitä kontrastit täällä voivatkaan olla. Lasketteluvuoren huipulta pystyi näkemään utuisten pilvien läpi Beirutin, jonka eteläisiltä alueilta nousi savua.
Siviilit jälleen sodan uhreina
Beirutin kadut ovat jälleen täyttyneet maan sisäisistä pakolaisista. Sodan toiselle viikolle tultaessa noin 700 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Etelässä Israelin maahyökkäys on edennyt Litani-joelle asti. Israel on myös sumuttanut valkoista fosforia maan eteläosissa, tehden muun muassa viljelysmaita elinkelvottomaksi.
Jokainen päivä sotaa tarkoittaa siviilien kuolemaa ja kärsimystä. 500:sta kuolleesta 83 on lapsia. Lisäksi UNICEF kertoo 254 lapsen loukkaantuneen viikon aikana. Vedestä, ruoasta ja lääkkeistä on pulaa. Paenneet joutuvat nukkumaan väliaikaismajoituksiksi muutetuissa tiloissa, kuten kouluissa, autoissa tai kadulla. Sodan edetessä yhä useammalla ei ole enää kotia, johon palata. Silti sodan keskellä ne libanonilaiset, jotka voivat, yrittävät jatkaa elämäänsä mahdollisimman normaalisti.
Lähteet:
- United Nations Office at Geneva, “Nearly 700,000 displaced in Lebanon as Middle East crisis escalates,” 9. maaliskuuta 2026.
- Al Jazeera, “Israel launches new wave of attacks on southern and eastern Lebanon,” 10. maaliskuuta 2026.
- UNICEF. “Statement by UNICEF Regional Director for the Middle East and North Africa, Edouard Beigbeder, on the rise in child casualties amid escalating hostilities in Lebanon,” 9. maaliskuuta 2026.
Artikkelikuva: Kuva on otettu Harissasta. Beirutin eteläosassa näkyy savupilvi pommituksen jäljiltä. Kuva: Venla Lehtinen