Libanonin krooninen kriisi syvenee entisestään – räjähdys Beirutin satamassa
Olen karanteenissa hotellissa noin 10 kilometriä Beirutin keskustasta Dbayehin alueella. Saavuin Beirutiin tiistaiaamuna ikuisuudelta tuntuneen ja jännittävän matkustamisen jälkeen. Sinällään matkallani ei tapahtunut mitään yllättävää. Toistuvat kuumemittaukset, COVID 19 -testit ja peruuntuneet lennot kuitenkin pitivät yllä jännitystä siihen saakka, kunnes astuin ulos Rafik Haririn kansainväliseltä lentokentältä. Olin yrittänyt päästä tavalla tai toisella Libanoniin viimeisen viiden kuukauden ajan, ja nyt se vihdoin tapahtui. Kyseessä ei ollut turistiloma, vaan tavoitteenani oli nähdä kumppanini seitsemän kuukauden pitkän odotuksen jälkeen.
Tarkoituksena oli yöpyä parin kilometrin päässä Beirutin satamasta, mutta suunnitelmaan tuli viime hetken muutos, mistä sain kuulla vasta lentokentälle saavuttuani. Aamun sarastaessa otin videon hotellimme parvekkeelta. Lähetin sen ystävälleni Suomeen kertoen, että olen vihdoin päässyt perille turvallisesti. Ystäväni vastasi, että onpas rauhallista! Johtuuko se pandemiasta vai onko kyseinen kaupunginosa yleensä aamuisin näin rauhallinen?
Tiistaina noin kello 18 iltapäivällä istuimme kumppanini kanssa hotellihuoneemme sohvalla, kun yhtäkkiä koko hotelli alkoi täristä. Ensimmäisenä ajattelin, että kyseessä on maanjäristys, vaikka en ollut niitä koskaan aiemmin Libanonissa kokenut. Tärinä laantui, nousin ylös ja astelin katsomaan makuuhuoneen ikkunasta, mitä ulkona tapahtui. Seuraavaksi kuului korviahuumaava räjähdys. Kyykistyin alas, sillä meillä ei ollut käsitystä, mistä oli kyse ja oliko räjähdyksiä tulossa lisää. Kadulla ihmiset osoittelivat Beirutin keskustan suuntaan, minkä näkymän hotellin edessä oleva talo peitti. Sosiaalinen media alkoi täyttyä videoista satamassa tapahtuneesta räjähdyksestä. Kumppanini puhelin alkoi soida tauotta, sillä kaikki lähimmäiset yrittivät paikantaa toisiaan. Minun puhelimeni alkoi täyttyä viesteistä noin kaksi tuntia räjähdyksen jälkeen, kun tieto tilanteesta kantautui Suomeen ja muualle Eurooppaan.
Järkytys tapahtuneesta iski vasta myöhemmin illalla, kun näin videoita asuinalueesta, missä aikaisemmin asuin Beirutissa, mittavasti tuhoutuneena. Useat paikat, joista olen Beirutin muistoni kerännyt, ovat nyt tuhoutuneet. Monien tuttavieni ikkunat ovat räjähtäneet iskun seurauksena. Eräs ystäväni kirjoitti, että isku näyttää videoilla ydinräjähdykseltä. Vahingot näkyvät suurella alueella Beirutissa, ja paineaalto kantautui aina Kyprokselle saakka. BBC: n tietojen mukaan ainakin 100 ihmistä on kuollut ja yli 4000 loukkaantunut. Useita ihmisiä on edelleen kateissa. Räjähdyksen jälkeen levisi tieto, että sen alkulähteenä olivat satamassa säilytetyt ilotulitteet. Myöhemmin presidentti Michel Aoun tiedotti, että kyseessä oli 2 750 tonnia ammoniumnitraattia, jotka oli säilötty satamaan.
Ennen räjähdystä olin ajatellut, ettei Libanonin tilanne voisi enää mennä huonommaksi. Katastrofi on omiaan lisäämään epävarmuutta jo valmiiksi mittavien poliittisisten ja taloudellisten haasteiden kanssa kamppailevassa maassa. Viime viikkoina koronaepidemia on pahentunut Libanonissa. Maahan asetettiin uudestaan rajoituksia, jotka vaikuttavat jo valmiiksi heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Libanonin liiran arvo on romahtanut, ja pahimmillaan 1 dollari on vastannut 10 000 Libanonin liiraa epävirallisilla markkinoilla virallisen vaihtokurssin ollessa 1500 liiraa 1 dollaria kohden. Lähes puolet libanonilaisista elää köyhyysrajan alapuolella.
Libanonissa noin 80 prosenttia elintarvikkeista on tuontitavaraa. Satamaan oli varastoitu runsaasti viljaa ja muita elintarvikkeita, jotka tuhoutuivat räjähdyksessä, mikä on lisännyt libanonilaisten pelkoa elintarvikepulasta. Useat ihmiset ovat joutuneet asunnottomiksi räjähdyksen seurauksena: jopa 300 000 ihmisen pelätään menettäneen kotinsa. Tilanteesta on vaikea löytää toivoa. Useat valtiot ovat kuitenkin lupautuneet auttamaan ja yksittäiset henkilöt voivat lahjoittaa humanitääriseen apuun Beirutissa. Tämän lisäksi libanonilaiset ovat tarjonneet tyhjiä asuntojaan henkilöille, jotka menettivät asuntonsa räjähdyksen seurauksena. Kansainvälisellä avulla ja libanonilaisten solidaarisuudella toisiaan kohtaan on suuri merkitys uuden kriisin selättämisessä.
Kuva: Dan359 / Shutterstock.com
Kirjoittaja
Evelina Sironen
Evelina Sironen on sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutkii sosiaalityötä epävarmassa asemassa olevien maahanmuuttajaryhmien kanssa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Droonien surinaa, evakuointi-ilmoituksia ja sotasensuuria