Turkin ja PKK:n suhteissa tapahtui mullistava käänne

Vuosia ratkaisemattomina olleet kurdi- ja palestiinalaiskysymykset ovat saaneet yhä enemmän geopoliittista merkitystä. Lähi-idän mahtimaat näkevät molemmissa mahdollisuuksia laajentaa alueellista hegemoniaansa. Iranin vetäydyttyä Syyriasta Turkki tavoittelee vahvempaa asemaa Syyriassa ja Irakissa, mutta Kurdistanin työväenpuolue PKK:n olemassaolo ja sen sota Turkin valtiota vastaan estävät sen. Turkki haluaakin saada PKK:n laskemaan aseensa ja lopettamaan sodan.

Turkki neuvottelee Öcalanin kanssa

PKK:n vangittu johtaja Abdullah Öcalan teki vetoomuksen 27.2.2025 Turkin İmralin vankilasta ja sanoi, että PKK:n tulisi pitää puoluekokous ja päättää, että kaikki sen joukot laskevat aseensa ja lakkauttavat PKK:n. Öcalan korosti, että PKK:n perustaminen ja toiminta ovat olleet seurausta demokratian puutteesta Turkissa, kurdien olemassaolon kiistämisestä ja sananvapauden kieltämisestä, ja siksi demokraattisen yhteiskunnan tarve on väistämätön Turkissa.

Öcalanin vetoomus PKK:n lakkauttamiseksi on tulos Turkin hallituksen ja Öcalanin välisistä pitkistä (ja salaisista) neuvotteluista sekä Turkin kurdien DEM (Kansojen tasa-arvon ja demokratian) puolueen ja Irakin kurdipuolueiden, erityisesti PDK:n (Kurdistanin demokraattisen puolueen) ja PUK:n (Kurdistanin isänmaallinen liitto), keskinäisistä neuvotteluista. Öcalanin ja Turkin välillä käydyt aiemmat neuvottelut loivat vasta pohjan Öcalanin vetoomukselle, jonka jälkeen käytävät Öcalanin ja Turkin valtion väliset jatkoneuvottelut näyttävät, mihin suuntaan rauhanprosessi etenee. Öcalanille on todennäköisesti kerrottu etukäteen Turkin tulevista liikkeistä ja annettu lupauksia kurdien oikeuksien toteuttamisesta – muuten hän tuskin olisi ollut valmis esittämään pyyntöä PKK:lle.

PKK vastasi myönteisesti Öcalanin pyyntöön

Ennen Öcalanin vetoomusta PKK on luultavasti suostuteltu vastaamaan myönteisesti Öcalanin pyyntöön aseiden laskemisesta. 1.3.2025 PKK ilmoitti myöntyvänsä Öcalanin aseistariisuntapyyntöön ja korosti, että rauhanprosessin onnistumiseksi on luotava perusta demokraattiselle ja oikeudenmukaiselle politiikalle. PKK ilmoitti myös yksipuolisesta tulitauosta, sillä varauksella, että, jos heitä vastaan hyökätään, he vastaavat hyökkäykseen. PKK vaatii Öcalanin vapauttamista ja puoluekokoukseen osallistumista ehtona järjestön lakkauttamiselle. Öcalanin mahdollisesta osallistumisesta ja osallistumistavasta ei kuitenkaan ole tietoa. Öcalan ei luultavasti vapaudu lähiaikoina, mutta yhteydenpito häneen saattaa helpottua.

Epävirallisten tietojen mukaan Turkin hallitus on antanut PKK:lle mahdollisuuden ryhtyä Öcalanin julistusten mukaisiin toimiin noin viiden kuukauden aikana. Jotta PKK sitoutuisi rauhanprosessiin, se todennäköisesti odottaa Turkin tekevän merkittäviä muutoksia lainsäädäntöönsä.

Kurdien kansallismielisen liikkeen keskuudessa Öcalanin julistus ja PKK:n myönteinen vastaus siihen nähdään mullistavana käänteenä, koska PKK on yksi kurdien poliittisesti keskeisimmistä ja vaikutusvaltaisimmista toimijoista, jolla on laaja verkosto. Presidentti Erdoğanin päätös Turkin valtion neuvotteluista Öcalanin kanssa, ja äärioikeistolaisen MHP:n puolueen puheenjohtaja Devlet Bahçelin tuki prosessille merkitsevät myös käännekohtaa Turkin politiikassa.

PKK Turkissa, Irakissa ja Syyriassa

PKK perustettiin vuonna 1978 ja vuodesta 1984 se on ollut aseellisessa sodassa Turkin valtiota vastaan. Vuosikymmeniä kestäneen konfliktin seurauksena kuolleiden uhrien määrä on korkea, arviolta 40 000–60 000 välillä. Vuodesta 1993 lähtien on ollut ajoittaisia PKK:n julistamia yksipuolisia tulitaukoja, joilla on pyritty käynnistämään rauhanneuvotteluita PKK:n ja Turkin välillä. Tärkeimmät neuvottelut käytiin vuosien 2013 ja 2015 välillä. Kaikki nämä ponnistelut ovat kuitenkin epäonnistuneet. Lisäksi Turkki, USA (1997) ja EU (2002) ovat luokitelleet PKK:n terroristiliikkeeksi. PKK:n ja Turkin välinen luottamuspula on ongelmallinen. Rauhanprosessin onnistuminen on todennäköisempää, jos kolmas osapuoli valvoisi tulevia neuvotteluja.

Turkki on pystynyt ajamaan PKK:n joukot rajojensa sisäpuolelta Irakin Kurdistaniin ja jopa etenemään monilla niillä alueilla Irakissa, joissa oli PKK:n tukikohtia. Toisaalta PKK on sijoittanut tuhansia taistelijoita koko Turkin ja Irakin Kurdistanin väliselle rajalle, Penjwenin ja Sinjarin väliselle alueelle. Turkki myös väittää Irakin Kurdistanin toiseksi suurimman puolueen PUK:n, jolla on myös omat puolisotilaalliset joukkonsa, lisänneen yhteistyötä PKK:n kanssa. Syyrian autonomisella kurdialueella toimiva ja PKK:n kanssa yhteistyötä tekevä PYD (Demokraattinen yhtenäisyyspuolue) on puolestaan jatkuvasti kasvanut. PKK:lla tai sitä tukevilla toimijoilla on siis joukkoja suurimmalla osalla Turkin, Irakin ja Syyrian rajoista. Turkki on pitänyt tätä uhkana turvallisuudelleen ja esteenä Turkin alueelliselle merkityksen kasvulle.

PKK:n lakkauttamisen vaikutukset Lähi-idän geopolitiikkaan

Lähi-idän geopoliittinen tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa Hamasin ja Israelin konfliktin alkamisen jälkeen. Syyrian Bashar Al-Assadin hallituksen romahtamisen jälkeen Iranin valta alueella heikkeni, ja Iranin vetäytyminen Syyriasta avasi uusia mahdollisuuksia Turkille, arabimaille ja Israelille vahvistaa asemiaan Lähi-idässä. Turkki todennäköisesti haluaa lisätä kykyään ohjata alueen kehitystä. On mahdollista, että Turkki haluaa ratkaista ongelmansa PKK:n kanssa, koska siitä on tullut este maan aluepolitiikalle. Toisaalta Turkki on saattanut tulla siihen tulokseen, että, jos se ei pääse sopimukseen PKK:n kanssa, alueelliset muutokset tekevät PKK:sta vakavamman uhan Turkille.

Turkin painostus Öcalania kohtaan hajottaa PKK lisääntyi Lähi-idän jännitteiden kasvaessa. Vaikuttaa siltä, että tällä kerralla Turkissa hallitus ja sen liittolaiset haluavat tehdä yhteistyötä päättääkseen sodan. Nähdäkseni tämä liittyy Lähi-idän geopoliittisiin muutoksiin. Turkin turvallisuuspolitiikka on keskittynyt PKK:n toiminnan kontrollointiin niin Turkin sisä- kuin ulkopuolella, ja Turkki on käyttänyt valtavasti resursseja kurdikonfliktiin. Turkille on elintärkeää päästä aseistariisuntasopimukseen PKK:n kanssa.

Yksi tärkeimmistä aseistariisunnan kysymyksistä on kurdien tilanne Syyriassa. Vaikka SDF:n komentaja Mazloum Abdi on sanonut, että Öcalanin julistus on tarkoitettu PKK:lle eikä se koske Syyrian kurdeja, Turkki haluaa Syyrian kurdien suostuvan Syyrian uuden hallinnon vaatimuksiin. SDF ja Damaskos allekirjoittivat sopimuksen, jonka perusteella SDF:n joukot tulisi integroida Syyrian armeijaan uuden hallituksen alaisuuteen. Syyrian tilanne on edelleen epävakaa eikä Turkki ole välttämättä tyytyväinen kyseisen sopimuksen toimeenpanotapaan ja kestoon, ja siksi jännitteet Turkin ja Syyrian kurdien välillä ovat edelleen korkeat. Jos PKK ja Turkki solmivat rauhansopimuksen, Lähi-idässä olevat vahvat toimijat pyrkivät tukemaan Syyrian kurdeja, jotta Turkin mahdollisuudet oman asemansa parantamiseen Syyriassa pienenisi.

PKK:n ja Turkin väliset neuvottelut saattavat ajautua vaikeuksiin, jos Turkki vaatii samanaikaisesti PKK:n hajottamista ja kurdien itsehallinnon lopettamista Syyriassa. Jos neuvottelut epäonnistuvat tälläkin kertaa, jännitteet todennäköisesti lisääntyvät, ja Turkin paine Syyrian kurdeja kohtaan lisääntyy. Turkki joutuu vaikeiden päätösten eteen, jos PKK:n lakkauttamiseen tähtäävien neuvottelujen ehtona olisi olla hyökkäämättä Syyrian kurdeja vastaan, vetäytyminen joltakin Irakin Kurdistanin alueelta ja Öcalanin vapauttaminen.

Rauha ja kielioikeudet

Rauhanneuvotteluiden aloittamisesta on vielä pitkä matka rauhansopimuksekseen. Prosessin eteneminen riippuu siitä, miten PKK ja Turkki sitoutuvat toimimaan sovittujen pääasioiden mukaisesti. PKK:n on järjestettävä puoluekokous päättääkseen puolueen lakkauttamisesta, ja se vaatii aikaa. PKK:n lakkauttaminen ja aseiden laskeminen on varmasti tämän prosessin viimeinen vaihe ja ennen siihen pääsyä pitää tapahtua paljon. Öcalanin vetoomus oli vain alku monimutkaiselle prosessille, jossa myös kurdien oikeuksia ja Turkin demokratiaa on edistettävä.

Ennen aseiden laskemista Öcalan ja PKK pyrkivät varmistamaan, että lainsäädännössä tunnustetaan kurdit erillisenä kansana, sillä tällä hetkellä Turkin laissa kaikki Turkin kansalaiset lasketaan turkkilaisiksi. Öcalanille ja PKK:lle on tärkeää myös kurdin kielen ottaminen opetuskieleksi ja terrorismista syytettynä olevien tuhansien poliittisten vankien vapauttaminen. Terrorismiin liittyvää lainsäädäntöä tulisi muokata siten, että, jos PKK lakkautetaan ja osa PKK:n taistelijoista saisi mahdollisuuden palata Turkkiin, he eivät joutuisi vankilaan.

Kuten Öcalan vetoomuksessaan korosti, PKK:n perustaminen sai alkunsa yrityksestä turvata kurdien olemassaolo, mutta nyt tämä uhka on ohi ja kurdien on muutettava poliittisia toimintatapojaan. PKK ei enää vastaa kurdiyhteisön poliittisia tarpeita. Tämän tarkoittaa, että kurdien tulisi panostaa rauhaprosessin onnistumiseen ja rauhanomaisiin poliittisiin toimintatapoihin.

Vaikka tällä hetkellä enemmistö kurdeista Turkissa uskoo, että kurdikysymys pitäisi ratkaista rauhanomaisesti, Öcalanin pyyntö PKK:n lakkauttamisesta on herättänyt myös vastustusta. Kurdiyhteisössä jotkut uskovat, että kurdikysymyksen rauhanomainen ratkaisu ei vaadi PKK:n lakkauttamista, eivätkä ole sen kannalla, koska rauhanprosessin onnistuminen ei ole varmaa. Jotkut kurdit katsovat, että, koska Öcalan on ollut vankilassa vuodesta 1999, hänen ei pitäisi olla vastuussa tällaisesta kohtalokkaasta ratkaisusta. Näin ajattelevat uskovat myös, että Turkin päämäärä on heikentää Syyrian kurdien asemaa riisumalla PKK aseista.

Kurdikysymystä Turkissa ei ratkaista kokonaan, vaikka nyt alkanut rauhanprosessi saataisiin onnistuneesti päätökseen. Se on kuitenkin erittäin tärkeä alku kurdien oikeuksien toteutumiselle Turkissa ja sodan päättymiselle.

 

Artikkelikuva: Kurdipuolueiden järjestämä Newroz-juhla Diyarbakirissa, Turkissa 2015. Kuva: ymphotos.

Shahram Hatami, 12 maaliskuuta 2025

Irak, Kurdistan, kurdit, PKK, Syyria, Turkki, Öcalan

---