Irania vastaan käytävä sota horjuttaa todennäköisesti Irakin vakautta

Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin välinen sota vetää jälleen Irakia Lähi-idän konfliktien keskelle. Iranin tukemat aseelliset ryhmät ovat liikekannalla, ja öljytuloihin nojaava talous on joutunut taas paineen alle. Maata uhkaa vaivoin saavutetun vakauden mureneminen.

Bagdadin hallinto- ja turva-alueen – ns. Green Zonen, jolla sijaitsee ministeriöitä, valtion virastoja ja suurlähetystöjä – lähistöllä nuori irakilaismies heiluttaa Iranin lippua ja huutaa mellakkapoliiseille, jotka yrittivät estää mielenosoittajia pääsemästä Yhdysvaltojen suurlähetystön lähelle. Mellakkakilpien ja kyynelkaasun seassa syntynyt kahakka muistutti karulla tavalla siitä, ettei Irak ole vieläkään päässyt irti alueen konfliktien kierteestä.

Suomessa, kaukana Bagdadista, asuu nykyisin yli 30 000 irakilaistaustaista henkilöä. Luku perustuu Suomen Maahanmuuttoviraston vuosien 2024–2025 tilastoihin. Irakilaiset kuuluvat myös suurimpiin Suomen kansalaisuuden saaviin ryhmiin. Pelkästään vuonna 2025 noin 2 000 irakilaista sai Suomen passin etsien vakautta ja uusia mahdollisuuksia Suomesta.

Nämä luvut kertovat muuttoliikkeestä, jota vauhditti turvapaikanhakijoiden suuri aalto vuosina 2015 ja 2016. Muuttoa edelsivät Irakia ravistelleet levottomuudet Yhdysvaltojen johtaman, vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen. Turvallisuus romahti ensin uskonnollisten ryhmien välisten konfliktien ja pommi-iskujen seurauksena. Sen jälkeen niin sanottu ISIS valtasi nopeasti useita Irakin suurkaupunkeja. Äärijärjestö kukistettiin lopulta sotilaallisesti, mutta sodan jälkeinen aika jätti jälkeensä monimutkaisen poliittisen ja turvallisuustilanteen.

Kansan mobilisointiyksiköt (Popular Mobilization Forces (PMF), Al-Hashd Al-Sha’abi) perustettiin vuonna 2014, kun suurajatollah Ali al-Sistani Mosulin kaatumisen jälkeen kehotti fatwassa irakilaisia tarttumaan aseisiin Isisiä vastaan. Silloinen pääministeri Nuri al-Maliki liitti useita jo olemassa olevia aseellisia ryhmiä PMF:n alaisuuteen. Samalla Iranin Vallankumouskaarti kokosi yhteen liittolaisinaan toimivia šiialaisia ryhmittymiä. Ajan saatossa useat näistä ryhmistä loivat läheiset suhteet Teheraniin ja nousivat keskeisiksi toimijoiksi Irakin turvallisuus- ja poliittisella kentällä. Heistä tuli vaikutusvaltaisia toimijoita Irakin turvallisuus- ja poliittisessa järjestelmässä samalla, kun Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo supistui noin 2 500 sotilaaseen ja neuvonantajaan. 

Paluutoiveet tyssäävät heikkoon turvallisuustilanteeseen

Vuoteen 2024 mennessä Irakissa alkoi näkyä varovaisia merkkejä turvallisuustilanteen rauhoittumisesta ja vakaudesta. Tästä rohkaistuneina osa Euroopassa asuvista ja uraa luoneista irakilaisista ryhtyi harkitsemaan paluuta ja uusien hankkeiden aloittamisesta kotimaassaan.

Heidän joukossaan oli muusikko Ali Haitham, joka palasi Bagdadiin suomalaisen orkesterinsa kanssa ja järjesti suuria konsertteja kaupungin keskustan saleissa. Myöhemmin hän rahoitti hanketta, jossa Irakiin perustettiin ensimmäinen suomalaisen varhaiskasvatuksen mallia noudattava päiväkoti. Päiväkodissa työskentelee suomalaisia kasvatusalan ammattilaisia. Haitham kertoi puhelimessa, että kolme suomalaista työntekijää on toistaiseksi keskeyttänyt työnsä, kunnes tilanne rauhoittuu. Hän suhtautuu silti varovaisen toiveikkaasti tulevaisuuteen ja arvioi toiminnan voivan palata normaaliksi viikon tai kahden kuluessa.

Myös suomalaiset yritykset ovat lisänneet toimintaansa Irakissa. Muun muassa Nokia ja Wärtsilä ovat osallistuneet hankkeisiin, jotka liittyvät tietoliikenteeseen, infrastruktuuriin ja energiaan. Yritykset ovat lähettäneet maahan insinöörejä ja teknisiä asiantuntijoita.

Nämä varovaiset edistysaskeleet joutuvat kuitenkin nyt koetukselle alueellisten jännitteiden kiristyessä. Suomen liityttyä sotilasliitto Natoon vuonna 2023 osa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijoista on pohtinut, muuttaako tämä sitä, miten jotkut Lähi-idän aseelliset ryhmittymät suhtautuvat Suomen läsnäoloon Irakissa. Suomea on aiemmin pidetty moniin muihin länsimaihin verrattuna varsin puolueettomana toimijana.

Irak on jälleen suurvaltojen välienselvittelyn ristitulessa

Yhdysvaltojen ja Iranin välinen sota, joka alkoi 28. helmikuuta 2026, on nopeasti palauttanut Irakin tutuksi tulleeseen rooliinsa alueellisten ristiriitojen näyttämönä. Iraniin kytkeytyvät aseelliset ryhmät ovat ilmoittaneet tehneensä lennokki- ja raketti-iskuja Yhdysvaltojen kohteisiin Bagdadissa, Erbilissä ja Basrassa.

Yhdysvallat vastasi iskuihin omilla ilmaiskuillaan näitä ryhmittymiä vastaan. Irakin sisäministeriön alustavien tietojen mukaan iskuissa on kuollut ja haavoittunut useita ihmisiä. Yhdysvaltain asevoimat puolestaan ilmoittivat, ettei niiden joukoissa ole kuolonuhreja.

Bagdadissa sadat Irania tukevien aseellisten ryhmien kannattajat kokoontuivat kaupungin hallinto- ja turva-alueen läheisyyteen osoittamaan mieltä Yhdysvaltojen iskuja vastaan. Alueella sijaitsee useiden maiden suurlähetystöjä sekä keskeisiä valtionhallinnon rakennuksia. Osa mielenosoittajista yritti edetä kohti tarkoin vartioitua aluetta, mikä johti yhteenottoihin mellakkapoliisin kanssa. Useita turvallisuusjoukkojen jäseniä loukkaantui.

Öljyvarojen varaan rakentunut talous on haavoittuva

Välittömien turvallisuusriskien lisäksi Irak kohtaa syvemmän rakenteellisen ongelman. Valtion talous on erittäin riippuvainen öljytuloista ja tämän vuoksi Iranin mahdollisuus sulkea Hormuzinsalmi muodostaa sille vakavan uhan. Irakin taloustietojen mukaan noin 88 prosenttia valtion tuloista tulee öljystä.

Iranilaiset joukot hyökkäsivät kahden polttoainetankkerin kimppuun Irakin vesillä Basran edustalla. Satamaviranomaisten mukaan kaksi alusta syttyi tuleen ja ainakin yksi miehistön jäsen kuoli.

Vuonna 2025 Irak keräsi julkisia tuloja noin 114 biljoonaa Irakin dinaaria, mikä vastaa noin 75 miljardia euroa. Tästä noin 100 biljoonaa dinaaria kertyi öljyn viennistä. Kun tulot perustuvat näin vahvasti energiaan, mikä tahansa häiriö viennissä heikentää nopeasti valtion kykyä hoitaa perusvelvoitteensa.

Hallitus tarvitsee kuukausittain noin kahdeksan biljoonaa dinaaria maksaakseen julkisen sektorin palkat ja eläkkeet. Tämä vastaa noin 52 miljardia euroa vuodessa. Tähän asti tulot ovat pysyneet suhteellisen vakaina, mutta erityisesti Persianlahden kautta kulkevien vientireittien katkeaminen rasittaisi valtiontaloutta ankarasti.

Merkkejä hauraudesta nähtiin jo vuonna 2025, kun joidenkin julkisen sektorin työntekijöiden ja eläkeläisten palkkojen maksaminen viivästyi. Tapaus herätti arvostelua ja lisäsi yhteiskunnallisia jännitteitä.

Itsemääräämisoikeuden koetinkivi 

Irakin keskeinen ongelma liittyy edelleen valtion suvereniteettiin. Alueella risteävät suurvaltojen, alueellisten toimijoiden ja rajat ylittävien aseellisten verkostojen intressit. Tässä tilanteessa Irakin valtion pitäminen erillään ulkopuolisten valtapyrkimyksistä ja konflikteista on osoittautunut erittäin vaikeaksi.

Ratkaiseva kysymys on nyt se, pystyykö Irak estämään alueensa muuttumisen jälleen suurvaltojen taistelutantereeksi, sekä säilyttämään hauraat merkit vakaudesta ja taloudellisesta elpymisestä, jotka alkoivat näkyä vasta hiljattain.

 

Artikkelikuva: Kuva Iranin tukemista asejoukoista mainostaululla Mosulissa 30.10.2024. Kuva: Obaida Hitto. 

Safa Al-Khalidi, 18 maaliskuuta 2026

Irak, Iran, sota, Yhdysvallat

---