Miten Lähi-idässä reagoidaan Gazan tilanteeseen: Turkki

Blogisarjassa julkaistaan kirjoituksia eri Lähi-idän maiden reaktioista Gazan tilanteeseen.

 

Turkkilainen ATV puolustaa palestiinalaisia ja leimaa Israelin terroristiseksi

—

Gazan sodan uutisointi on hyvin erilainen länsimaissa kuin Lähi-idän maissa. Turkissa ATV on jo leimannut Israelin terroristiseksi ja vertaa Gazan tapahtumia holokaustiin. Täällä ”lännessä”, tai ainakin meillä Suomessa toimittajien, tutkijoiden ja muiden kommentaattoreiden pitää aloittaa kommentointinsa jyrkällä Hamasin terrorististen iskujen tuomitsemisella. Sitä pitää korostaa vahvasti ennen kuin voi puolustaa palestiinalaisten siviilien ihmisoikeuksia.

Huolimatta eksplisiittisestä Hamasin terrorin tuomitsemisesta, somessa haukutaan herkästi tutkijoita ja muita asiantuntijoita antisemitisteiksi ja puolueellisiksi palestiinalaisten tukijoiksi. Näköjään se, että pyrkii valaisemaan pitkän ja vaikean konfliktin taustoja altistaa rankoillekin syytöksille. Toki myös asiantuntijoiden käyttämä sanasto on latautunutta: puhutaan apartheid-järjestelmästä tai Gazan muuttumisesta avovankilasta keskitysleiriksi.

Täällä saa ymmärrystä Israelin näkemys siitä, että sen on ikään kuin pakko hyökätä Gazaan, vaikka tämä johtaa tuhansien gazalaisten siviilien kuolemaan. Muuten Israelia ei enää pelätä (Esim. HS 13.10.). Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että Helsingin sanomien seuranta kulki otsikon ”Hamasin hyökkäys” alla vielä monta päivää sen jälkeen, kun uutisointi oli tosiasiassa siirtynyt seuraamaan Israelin hyökkäystä.

Turkissa asiat esitetään hyvin eri tavalla. Selostan tässä, miten Gazan sotaa on uutisoitu Erdoğanin hallintoa ja hänen Oikeus- ja kehityspuoluettaan AKP:ta tukevan turkkilaisen, varsin sensaatiohakuisen ATV-kanavan pääuutisissa. ATV ei ensinnäkään luokittele Hamasin ”operaatiota” tai ”hyökkäystä” terroristiseksi teoksi. Tämä on linjassa sen kanssa, että Turkki ei ole luokitellut Hamasia terroristijärjestöksi.

Ensimmäisten päivien jälkeen uutisoinnissa ei myöskään ole keskitytty Hamasiin, eikä sen tekemiä hirmutekoja yksilöidä, edes silloin kun näytettiin kuvamateriaalia joukkomurhan näyttämöksi joutuneelta festivaalilta. Hamasin sijaan ATV:n uutisissa keskitytään Israelin vastaiskuun ja palestiinalaisten hätään. Dramaattisessa kuvastossa näytetään suurisilmäisiä lapsia, haavoittuneita lapsia, itkeviä ambulanssinkuljettajia ja hätääntyneitä ihmisiä. Sama kuvamateriaali saattaa toistua useampana päivänä. Kerronnassa korostetaan, että palestiinalaisilla ei ole mitään turvaa, sillä Israel iskee myös turvallisina pidettyihin kokoontumispaikkoihin (ilmeisesti tarkoitetaan kouluja). Osa uutisissa näytettävästä sotaisasta kuvamateriaalista on selvästi Hamasilta ja Hizbollahilta peräisin. 19.10. uutislähetyksessä kuvista oli tehty kollaaseja, joissa raketit lensivät ja veri valui.

Uutisissa moititaan länsimaita ja näiden kaksinaamaisuutta nostaen esiin eri johtohahmojen Israelia tukevia kommentteja. ATV korostaa sitä, kuinka länsimaiden valmius puolustaa ihmisoikeuksia ja siviileitä riippuu selvästi siitä, keitä nämä siviilit ovat.

Gazan al-Ahli Arab -sairaalaan tehdyn iskun jälkeisessä uutislähetyksessä (18.10.) ATV puhui Israelista jo terroristina, vaikka uutisankkuri totesi tämänkin sanan riittämättömäksi kuvaamaan viattomien lahtaamista. Uutisankkuri totesi meidän seuraavan kansanmurhaa suorassa lähetyksessä. Hän korosti, että kyseessä on rikos ihmisyyttä vastaan, sotarikos. Seuraavana iltana uutisissa viitattiin Schindlerin lista -elokuvaan ja syytettiin israelilaisia siitä, että he tekevät nyt muille saman, minkä uhreiksi ovat itse aiemmin joutuneet.

ATV:n uutisissa ei ollut minkäänlaista epävarmuutta sairaalaiskun tekijästä. Israelin vakuutukset siitä, että se ei ollut iskun takana kuvailtiin “karvat pystyyn nostattavaksi” ja yksinkertaisesti valheelliseksi. Uutiset sisälsivät myös pitkän ja teknisen selostuksen siitä, kuinka sairaalan tuhonnut pommi ei voinut mitenkään olla Hamasin. Luonnollisesti myös presidentti Bidenin Israelin vierailu tuomittiin.

En osaa itse arabiaa ja sen vuoksi en pysty seuraamaan arabiankielisiä uutisia aiheesta, mutta arabiaa osaavien ystävieni mukaan ne ovat samansuuntaisia kuin turkkilaiset. Gazan esimerkki osoittaa erityisen selvästi länsimaiden ja Lähi-idän erilaisen mediatodellisuuden.

Toki Turkin oppositiomediassa on huomautettu myös Erdoğanin kaksinaamaisuudesta: hän on kärkkäänä vaatimassa ihmisoikeuksia ja -vapauksia palestiinalaisille, vaikka niitä ei suoda oman maan asukkaille. Toinen mahdollinen vertaus olisi Turkin toimiin Pohjois-Syyriassa: Turkin armeija tekee terrorismin torjunnan nimissä rajan yli ilmaiskuja, joissa kuolee siviilejä.

Vaikka palestiinalaisia kohtaan tunnettu sympatia on Turkissa vahvaa, kaikki turkkilaisetkaan tiedotusvälineet eivät ole uutisoinnissaan yhtä yksisilmäisen puolueellisia kuin ATV. Esimerkiksi Turkin Fox TV:n pääuutisissa kerrottiin hirmuteoista musiikkifestivaaleilla. Myös Fox on keskittynyt palestiinalaisten kärsimyksiin, mutta ei ainakaan katsomissani lähetyksissä ole leimannut Israelia terroristiseksi tai puhunut kansanmurhasta.

 

Arabikansat vastaan johtajat?

ATV:n 18.10. uutisissa näytettiin kuvaa myös eri puolilla maailmaa pidetyistä palestiinalaisia puolustavista mielenosoituksista – pääasiassa arabimaista, mutta myös länsimaista. Uutisten maininta kansan tuesta palestiinalaisille, vaikka valtiot vaikenevat, tulkitsen viittaavan siihen, että toisin kuin Turkki, suurin osan arabivaltioista ei hyväksy Hamasia lainkaan. Hamasia voi pitää eräänlaisena Muslimiveljeskunnan radikaalisiipenä, ja monen maan johtajat pitävät Muslimiveljeskuntaa uhkana omalle vallalleen. Näin ollen palestiinalaisia puolustavia mielenosoituksiakaan ei katsota hyvällä, vaikka palestiinalaisten ahdinkoa kauhistellaankin.

 

Tiesitkö Turkin merkittävästä roolista Israelin ja Hamasin välisissä neuvotteluissa?

Erdoğanilaisena erikoisuutena on se, että useana iltana uutisissa on korostettu Turkin ja Erdoğanin kansainvälistä asemaa. Turkki on synkän maailman valopilkku, ja Erdoğan tuomitsee Israelin toimet ja vaatii väkivallan lopettamista. Uutisissa korostetaan Turkin roolia Israelin ja Hamasin välisissä neuvotteluissa. Uutisten mukaan palestiinalaiset laittavat toivonsa Erdoğaniin.

En tiedä kovinkaan paljoa käynnissä olevista neuvotteluista, mutta käsittääkseni Turkilla ei ole niissä merkittävää roolia, vaikka Turkin ulkoministeri Hakan Fidan onkin ollut yhteyksissä Hamasin johtoon.  Ehkä Turkin roolin korostaminen heijastelee Erdoğanin pyrkimystä tulla rauhanvälittäjäksi – niin Venäjän ja Ukrainan sodassa kuin nyt Israel-Palestiinassakin, tai on kotiyleisölle suunnattua.

 

Turkin ja Israelin suhteiden vaikea historia

Myös Turkissa on ollut Israelin vastaisia mielenosoituksia. Istanbulissa mielenosoittajia vastaan käytettiin vesitykkejä ja pippurisumutetta heidän yrittäessään tunkeutua Israelin konsulaattiin. Israel on kehottanut kansalaisiaan välttämään matkustamista Turkkiin, ja Israelin kansalaisille on järjestetty evakuointilentoja. T24-uutisportaallin mukaan Israel on päättänyt myös vetää diplomaattinsa pois Turkista, ei protestina vaan turvallisuussyistä.

1990-luvulla Turkki teki paljon yhteistyötä Israelin kanssa – osittain taatakseen sotateknologian saannin Israelista. Suhteet ajautuivat kuitenkin vaikeuksiin AKP:n kaudella ja katkesivat kokonaan vuonna 2010, kun israelilaiset kommandot tappoivat 10 turkkilaista aktivistia Mavi Marmara -nimisellä laivalla, joka pyrki viemään avustustarvikkeita saarrettuun Gazaan.

Viimeisen vuoden-parin aikana Turkki on kuitenkin pyrkinyt aktiivisesti parantamaan välejään eri Lähi-idän maihin: Saudi-Arabiaan, Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin, Egyptiin ja Israeliin. Israelin kanssa Turkki on toivonut yhteistyötä muun muassa energia-alalla, teknologiateollisuudessa ja kyberturvallisuudessa. Osana prosessia Turkki on estänyt Hamasin toimintaa Turkista käsin, ja syyskuussa Turkissa puhuttiin jopa Netanyahun vierailusta Turkkiin lähitulevaisuudessa. Saa nähdä, miten suhteille nyt käy.

 

Anu Leinonen, 20 lokakuuta 2023

AKP, Hamas, Israel, kansainvälinen politiikka, Lähi-itä, media, Palestiina, sodat ja konfliktit, Turkki

---