Lähi-itä palaa! – Irak ilmastonmuutoksen etulinjassa

Ilmastonmuutos pahentaa Irakin ympäristöongelmia nopeasti. Viime kesinä lämpötilat ovat nousseet yli 50 asteeseen, mikä on lisännyt vesien haihtumista ja johtanut vesipulaan. Samalla kuivuusjaksot ovat pidentyneet ja yleistyneet, ja hiekkamyrskyt voimistuneet. YK:n mukaan kohoavat lämpötilat aiheuttavat vakavia riskejä myös terveydelle ja turvallisuudelle. Erityisesti rakennus- ja maatalousaloilla altistutaan yhä useammin vaaralliselle kuumuudelle. Lämpöstressistä onkin tullut sekä kansanterveydellinen kriisi että merkittävä taloudellinen rasite.

Kun vein kaksivuotiaan poikani ensimmäistä kertaa tapaamaan sukulaisia Tikritiin, noin 140 kilometriä Bagdadista luoteeseen, hän säikähti aluksi äkillisiä sähkökatkoja. Pian ne alkoivat kuitenkin tuntua leikiltä: katkot toistuivat pitkin päivää, ja lopulta hän nauroi niille. Irak ei pysty tuottamaan riittävästi sähköä. Maan sähköntuotannon kapasiteetti on noin 27 000 megawattia, kun taas kesän huippukulutuksen arvioidaan olevan 50 000–55 000 megawattia. 

Lähes kaikki sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, ja suuri osa maakaasusta tuodaan Iranista. Vuoden 2003 sodan jälkeen Irakin sähköjärjestelmä oli raunioina: sähkölinjoja oli tuhottu, sähköasemilta oli ryöstetty kaikki irti lähtevät osat ja voimalaitoksia pommitettu. Vaikka hallitus on käyttänyt noin 100 miljardia dollaria sähköntuotannon, -siirron ja -jakelun jälleenrakentamiseen ja parantamiseen, päivittäiset sähkökatkot ovat edelleen yleisiä. Näin on siitä huolimatta, että Irak on yksi maailman suurimmista öljyntuottajista.

Yksityiset generaattorit saastuttavat 

Sähkökatkot ovat tehneet yksityisistä dieselgeneraattoreista välttämättömiä lähes kaikkialla Irakissa. Bagdadissa ja muissa kaupungeissa niitä löytyy lähes joka toisesta korttelista, ja saksalaisen Deutsche Wellen mukaan Irakissa onkin yli 4,5 miljoonaa yksityistä sähkögeneraattoria. Suuremmat generaattorit, jotka toimittavat sähköä esikaupungeissa kokonaisille kaduille, ovat tyypillisesti pakettiauton kokoisia ja sijoitettu talojen väliin aaltopeltikatosten alle.

Hyödyllisyydestään huolimatta generaattoreilla on vakavia haittavaikutuksia. Ne saastuttavat ilmaa, kuormittavat jätevesiä, aiheuttavat jatkuvaa melua ja niiden jäähdytykseen kuluu paljon vettä. Ne kuormittavat kansanterveyttä ja ympäristöä. Kuumina kesäpäivinä perheiden on pidettävä ilmastointilaitteita ja tuulettimia käynnissä tuntikausia varageneraattorien avulla, mikä lisää sekä saasteita että meluhaittaa. Lyhyen vierailuni aikana kävelylle lähteminen tuntui mahdottomalta saasteiden vuoksi. Entä ne asukkaat, joiden on kuljettava generaattoreiden keskellä joka päivä?

Irak on yksi eniten alueella hiiltä käyttävistä maista, ja suurin osa päästöistä syntyy sähköntuotannosta sekä öljy- ja kaasuteollisuudesta ja liikenteestä. Hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet vuoden 2003 82 miljoonasta tonnista noin 238 miljoonaan tonniin vuonna 2024 (noin 5,19 tonnia asukasta kohden). Nämä päästöt näkyvät ja tuntuvat: generaattoreissa poltettava diesel täyttää asuinalueet savulla ja noella, aiheuttaen päänsärkyä ja hengitysvaikeuksia erityisesti lapsille ja vanhuksille. Ruuhkainen liikenne, etenkin suurissa kaupungeissa, kuten Bagdadissa, pahentaa tilannetta entisestään.

Aurinkopaneelien suosio on kasvanut viime vuosina. Ne ovat kestävä vaihtoehto sähkökriisin ratkaisemiseksi ja vähentävät riippuvuutta kalliista generaattorisähköstä.. Aurinkosähköjärjestelmän (5–6 kW) hankkiminen maksaa yksityiselle kotitaloudelle noin 3 800–7 600 dollaria, ja se maksaa usein itsensä takaisin jo kahdessa tai kolmessa vuodessa. Korkeat alkuinvestoinnit, rahoituksen puute ja asennuspalveluiden rajallinen saatavuus erityisesti maaseudulla pitävät teknologian kuitenkin monien ulottumattomissa. Vaikka Irakin keskuspankki on käynnistänyt ohjelmia aurinkoenergian edistämiseksi ja tarjoaa matalakorkoisia lainoja aurinkopaneelien rahoittamiseksi, useimmat kotitaloudet eivät edelleenkään pysty hankkimaan sellaista. Näin aurinkoenergian hyödyt kasaantuvat yhä keski- ja suurituloisille kotitalouksille, ja köyhemmät perheet pysyvät riippuvaisina meluisista ja ympäristöä saastuttavista dieselgeneraattoreista.

Hiekkamyrskyjen terveysvaikutukset 

Hienojakoisia hiukkasia sisältävät hiekkamyrskyt pahentavat hengitystiesairauksia, kuten astmaa ja keuhkokuumetta. WHO:n mukaan ilmansaasteiden terveysriskit ovat aiemmin arvioitua suurempia. Bagdadin sairaalat ruuhkautuvat voimakkaiden hiekkamyrskyjen aikana eivätkä kaikki potilaat saa tarvitsemaansa apua.

Ongelma näkyy suoraan perheiden arjessa. 60-vuotiaat appivanhempani pitivät välttämättömänä tehokkaan ilmanpuhdistusjärjestelmän asentamista uuteen kotiinsa Bagdadissa. He olivat huolissaan hiekkamyrskyistä ja niiden aiheuttamista vakavista terveysvaikutuksista. Tällaiset ratkaisut ovat kuitenkin lähinnä varakkaampien saatavilla. Pienituloiset turvautuvat kangasmaskeihin, tiivistävät ovia ja ikkunoita märillä pyyhkeillä tai pysyttelevät yhdessä huoneessa altistumisen vähentämiseksi. Oireiden pahentuessa ainoa vaihtoehto on ylikuormittunut terveydenhuolto. Eriarvoisuus tekee haavoittuvimmista entistä alttiimpia vakaville sairauksille.

Maan sisäinen pakolaisuus ja sosiaalinen epävakaus 

Vesipula (katso edellinen blogikirjoitukseni) lisää maan sisäistä pakolaisuutta, ja monet ihmiset ovat lähteneet maaseudulta suuriin kaupunkeihin. Bagdadissa tapaamani heimopäällikkö kuvasi tilannetta synkästi: ”Tuleva kriisi on pelottava. Kukaan ei jää Bagdadin ympäristön maaseudulle; ihmiset eivät pysty hankkimaan vettä eläimilleen ja ovatkin joutuneet myymään ne, puhumattakaan viljelystä tai eläinten kasvatuksesta.”

Arviolta 1,2 miljoonaa irakilaista elää nykyisin epävirallisissa hökkelikylissä menetettyään toimeentulonsa. Muutto kaupunkeihin rasittaa infrastruktuuria, kiristää kilpailua resursseista ja kasvattaa sosiaalisia jännitteitä. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) tuoreen raportin mukaan yli 168 000 ihmistä on joutunut pakolaiseksi ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien, kuten kuivuuden, vuoksi.

Veden saastuminen pahentaa tilannetta. Ihmisoikeusjärjestö Iraqi Observatory for Human Rights on varoittanut vakavasti saastuneesta juomavedestä. Irakilaiset ovat jo vuosien ajan juoneet vettä, joka on ulosteiden, öljyn ja jäteveden saastuttama. Saastunut vesi levittää tautiepidemioita, kuten koleraa ja ripulia. Eräs lääkäri kertoi nimettömänä IOHR:lle, että hän on tutkinut useita syöpäpotilaita ja hänen mukaansa saastunut vesi on ollut keskeinen syy heidän sairastumiseensa. Hän vahvisti: ”Vetemme on pahasti saastunut.”

Aitoja ratkaisuja vaiko vain suunnitelmia?

Irak on ratifioinut Pariisin ilmastosopimukseen ja pyrkinyt tehokkaampaan vesivarojen hallintaan, uusiutuvan energian käyttöönottoon ja soiden ennallistamiseen. Edistys on kuitenkin hidasta. Rahoituksen puute, heikot instituutiot ja jatkuva poliittinen epävakaus vaikeuttavat suunnitelmien toimeenpanoa, ja monet hankkeet ovat jääneet suunnitelman tasolle.

Kansainväliset järjestöt, kuten YK ja Maailmanpankki, sekä naapurimaat ovat tarjonneet teknistä apua ja tukea. Suurin osa näistä toimista on kuitenkin pieniä tai lyhytaikaisia. Joitakin paikallisia onnistumisia on nähty, mutta Irakin riippuvuus öljystä ja runsaasti vettä vaativasta maataloudesta estää todellisen muutoksen. Kaiken kaikkiaan Irakin ympäristökriisiä ei edelleenkään oteta niin vakavasti kuin pitäisi. Tämän on muututtava. Ongelman laajuus edellyttää merkittäviä pitkän aikavälin investointeja sekä yhteistyötä päättäjien ja muiden sidosryhmien välillä.

Irak varoittavana esimerkkinä maailmalle

Irak toimii varoittavana esimerkkinä muulle maailmalle. Se osoittaa, kuinka aavikoituminen, hiekkamyrskyt, vesipula, saastuminen ja biodiversiteetin köyhtyminen vahvistavat toisiaan ja muodostavat nopeasti pahenevan kierteen. Irakin ongelmat muistuttavat siitä, että ilmastonmuutos on globaali kysymys ja jokaisella on rooli sen ratkaisemisessa. Asuitpa missä tahansa, voit tukea ilmastokysymyksiin keskittyviä järjestöjä, pysyä ajan tasalla ja lisätä tietoisuutta ilmastokysymyksistä sekä kannustaa päättäjiä kunnianhimoisempiin toimiin kestävän tulevaisuuden puolesta. Oppimalla Irakista ja tukemalla globaalia toimintaa voimme yhdessä edistää todellista muutosta.

Asiantuntijat arvioivat, että, jos jokin ei muutu, Irak voi menettää suuren osan viljelymaastaan vuoteen 2050 mennessä, ja miljoonat voivat joutua lähtemään kodeistaan ruoka- ja vesipulan vuoksi. Tämä ei kuitenkaan ole väistämätöntä. Oikeilla investoinneilla, paremmalla alueellisella yhteistyöllä sekä kestävällä ympäristönhallinnalla Irak voisi suojella ekosysteemejään ja nousta esimerkkimaaksi haavoittuville alueille ympäri maailmaa.

Ero näiden tulevaisuuksien välillä on selvä: ratkaisevat toimet on tehtävä nyt. Irakin kriisi on yhä ratkaistavissa, mutta se vaatii poliittista tahtoa, yhteistyötä naapurimaiden kanssa, merkittäviä resursseja sekä ymmärrystä siitä, että ympäristön ja ihmisten kohtalot ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa

Artikkelikuva: Hiekkamyrsky Basran kaupungissa Irakissa. Basara, Irak 16.5.2022. Kuva: Mohammed Al Ali.

Safa Al-Khalidi, 2 kesäkuuta 2026

Ilmastonmuutos, Lähi-itä palaa, ympäristö

---