Iranin talouspakotteiden pimeä puoli

Yhdysvallat on pyrkinyt painostamaan Iranin johtoa asettamillaan tiukoilla talouspakotteilla, joiden seurauksista tavalliset iranilaiset joutuvat nyt kärsimään. Yhdysvaltojen ja Iranin välit ovat huonontuneet asteittain viime keväästä lähtien, kun Yhdysvallat vetäytyi ydinsopimuksesta.  

Iranin ja Yhdysvaltojen kiistely on eskaloitunut pahimmaksi vuosikausiin. Lihaksia pullistellaan molemmin puolin.

Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan John Boltonin johdolla Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta ja palautti Iranin vastaiset talouspakotteet. Tämän jälkeen Yhdysvallat julisti Iranin vallankumouskaartin terroristiorganisaatioksi, johon Iran vastasi puolestaan julistamalla Yhdysvaltain sotatoimien päämajan CENTCOM-joukot Lähi-idässä terroristiryhmäksi. Tämän jälkeen Yhdysvallat siirsi sotalaivoja ja pommikoneita Persianlahdelle sillä perusteella, että sitä oli varoitettu Iranin aikeista hyökätä Yhdysvaltain intressejä vastaan Irakissa. Nyt Yhdysvallat on evakuoinut Irakin suurlähetystönsä ja ilmoittanut pakotteiden tiukentamisesta. Presidentti Donald Trump on kuitenkin korostanut, ettei toivo sotaa.

Vaikka tavoitteena on Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeon mukaan painostaa Iranin johtoa, heijastuvat pakotteet pahiten tavallisiin kansalaisiin.

 

Ruoan hinta on tuplaantunut

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan inflaatio Iranissa on 40 prosenttia. Ruoan hinta on noussut reilusti, tuplaantunut tai jopa moninkertaistunut vuoden aikana. Sosiaaliseen mediaan levitettiin keväällä videoita tappeluista lihatiskillä. Viranomaiset syyttävät kauppiaita hintojen manipuloimisesta. Iranissa suositun perusauton Saipan hinta on tuplaantunut vuodessa. Halvin malli maksaa nykyään yli 4000 dollaria, kun keskivertotalouden kuukausitulot ovat noin 860 dollaria.

Iranilaiset ympäri maata esittävät mielipiteensä pakotteista kysymättäkin. Turhautuminen on käsin kosketeltavaa. ”Ei meillä ole kysyntää tuotteille, kauppa on loppunut. Onneksi pärjäämme vielä jotenkuten”, sanoo perheyrityksen kuopus. Yritysten tuotteille ei ole enää kysyntää, koska pakotteet estävät tuotteiden viennin ulkomaille.

Valuutan arvo on romahtanut ja euron vaihtokurssi on vaihdellut 50 000 rialin ja 160 000 rialin välillä viimeisen vuoden aikana. Huonosta valuuttakurssista kärsivät myös hyvätuloiset iranilaiset. Eräs kolmekymppinen Teheranin vauraassa pohjoisosassa asuva mies kertoo suunnitelleensa maisteriopintoja Kanadassa. Opintopaikka oli jo varmistunut, mutta tämänhetkinen valuuttakurssi tekee opiskelusta mahdottoman kallista. Hänen olisi pitänyt joko ottaa lainaa tai myydä perheen talo.  Pari vuotta sitten opiskelu Kanadassa olisi vielä onnistunut.

Jopa monet Iranissa asuvista paperittomista afgaaneista ovat lähteneet maasta. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö  IOM arvioi, että vuonna 2018 noin 800 000 afgaania palasi Afganistaniin, noin tuplasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääasiallisen syyn paluulle arvioidaan olevan vähentyneet taloudelliset mahdollisuudet.

Samaan aikaan noin puolet Iranin väestöstä on alle 30-vuotiaita ja nuorisotyöttömyys on arvioiden mukaan 28 prosenttia. Naisten työttömyys on vielä tätäkin korkeampi, vaikka heitä on yliopistoissa miehiä enemmän.  Koulutusta vastaavaa työtä on hankala saada. 28-vuotiaan miehen äiti näyttää ylpeänä poikansa sähkömiehen tutkintoa. Mies toteaa kuitenkin turhautuneena, ettei töitä ole.

 

Innostaako kurjuus iranilaiset barrikadeille?

Monet iranilaiset pitävät Yhdysvaltain tiukkojen talouspakotteiden tavoitteena saada kansa barrikadeille vaatimaan vallankumousta. ”Jos he oikeasti välittäisivät kansalaisista, niin kuin väittävät, he eivät tekisi meidän elämästämme näin vaikeaa”, paikallinen taksikuski sanoo. Ihmiset ovat vihaisia, mutta myös lannistuneita. Monet maksoivat kovan hinnan vuoden 2009 mielenosoituksista, joiden yhteydessä pidätettiin tuhansia mielenosoittajia. ”Ei täältä löydy tarpeeksi ihmisiä, jotka olisivat valmiita uhraamaan niin paljon uudestaan. Sinun tulee olla valmis uhraamaan kaikki. En tekisi sitä uudestaan”, nuori mies sanoo viitaten omaan osallistumiseensa, jonka takia hänetkin pidätettiin.

 

Korruptio ja taitamaton talouspolitiikka

Pakotteet eivät tietenkään ole ainut syy Iranin talouden heikkoon tilanteeseen. Maata ovat jo vuosikausia vaivanneet lyhytnäköinen ja taitamaton talouspolitiikka, korruptio sekä sisäinen valtapeli eri eliittiryhmien välillä.

Esimerkiksi öljyn hintaa tuetaan eniten koko maailmassa ja myös maatalouden tuotteita tuetaan ja myydään paikallista hintaa halvemmalla naapurimaissa. Iran on maiden korruptiota vertailevassa listauksessa 138. sijalla. Varakkaat uskonnolliset säätiöt eivät maksa lainkaan veroja, vaikka Iranin presidentti Hassan Rohani on luvannut asiaan muutosta.

Basaarikauppiaan mukaan iranilaisista puristetaan jo kaikki irti ja he kiittävät nöyrästi hallitusta, vaikka se vie heiltä kaiken. Hän kuvailee tilannetta iranilaisen sanonnan avulla: “Maanviljelijä halusi tehostaa munien tuotantoa ja vaati kaikkia kanoja munimaan kolme munaa päivässä. Seuraavana päivänä kaikki kanat olivat munineet kolme munaa – yhtä kanaa lukuun ottamatta, joka oli muninut vain yhden munan. Kun viljelijä vihaisena ihmetteli, mistä ihmeestä on kyse, kana vastasi ’mutta Sir, olenhan vain kukko’.”

Osa iranilaisista on lopun kyllästyneitä seuraamaan päivänpolitiikkaa, ja osa taas pelkää jännitteiden johtavan sotaan. Yhdysvaltojen vetäytyminen ydinsopimuksesta ja siitä seurannut kiistan asteittainen eskaloituminen on vahvistanut uskonnollisen johtajan ajatollah Ali Khamenein ja muiden kovan linjan kannattajien syytökset Yhdysvalloista epäluotettavana toimijana. Se vei myös uskottavuuden dialogin ja rakentavan kanssakäymisen kannattajilta. Khamenei on itse sanonut, ettei tule sotaa eikä neuvotteluja.

 

EU yrittää rakentaa sopua

Samaan aikaan Euroopan Unioni on yrittänyt pitää Iranin sitoutuneena ydinsopimukseen. Kehitteillä on E-3 maiden (Iso-Britannia, Ranska ja Saksa) erityismaksumekanismi INSTEX, jonka avulla kauppaa pyritään ylläpitämään. Vaatimuksena on kuitenkin ollut, että Iran liittyy ensin hallitusten väliseen toimintaryhmään Financial Action Task Forceen (FATF), mitä varten sen pitäisi kesäkuuhun mennessä hyväksyä kaksi lakimuutosta terrorismin rahoitukseen ja rahanpesuun liittyen. FATF:n hyväksyminen oli jo aiemmin melko epätodennäköistä, ja Yhdysvaltain päätös julistaa vallankumouskaarti terroristijärjestöksi tuskin edesauttaa asiaa.

Vallankumouskaartin merkitystä Iranissa heijastaa esimerkiksi se, että sen budjettia on korotettu samaan aikaan kun armeijan rahoitusta on leikattu. Tämä kertoo sekä resurssien että vallan keskittämisestä. Vallankumouskaartista puhutaan kriittisin äänenpainoin. Monet kokevat, että kaarti kontrolloi kaikkea. Esimerkiksi öljyalalla työskentelevä juristi kertoo, että kaikki heidän solmimansa sopimukset täytyy hyväksyttää vallankumouskaartilla.

Kaikki tämä herättää epävarmuutta INSTEX:stä ja kaupan tulevaisuudesta ylipäätään, pakotteista puhumattakaan. Riippumatta lopputulemasta, korkealla tasolla tehdyillä poliittisilla päätöksillä on hyvin konkreettiset vaikutukset ruohonjuuritasolla.

Mariette Hägglund, 22 toukokuuta 2019

Iran, pakotteet, talous, Yhdysvallat

---