Edes pandemia ei pysty yhdistämään turkkilaisia

Turkissa diagnosoitujen koronatapausten määrä on noussut vajaassa neljässä viikossa kahdesta yli 27 tuhanteen (su 5.4.). Kuolleita on jo 574. Turkin pandemiauutisia leimaavat koronan pelottavan nopean leviämisen lisäksi absurdit poliittiset kiistat. Istanbulin vaikutusvaltainen pormestari Ekrem İmamoğlu pyytää ja vaatii päivittäin pääkaupunkiin ulkonaliikkumiskieltoa. Ilmeisesti oppositiopuolueiden pormestarit ovat olleet toimissaan liian aktiivisia presidentti Erdoğanin makuun, sillä hän on syyttänyt heitä yrityksestä perustaa rinnakkaisvaltio Turkkiin. Mitä ilmeisemmin edes koronapandemia ei ole saanut ilmiriidoissa olevia poliittisia puolueita vetämään yhtä köyttä.

Korona on levinnyt jo kaikkialle

Virallisten tietojen mukaan korona tuli Turkkiin myöhään – ensimmäinen diagnoosi tehtiin vasta 11.3. Tauti on kuitenkin levinnyt Turkissa pelottavaa tahtia. Turkin terveysministeri Fahrettin Koca julkistaa päivittäiset koronatilastot yleensä Twitter-tilinsä kautta alkuyön tunteina. Ei lienee yllättävää, että hänellä on jo 4,3 miljoonaa seuraajaa. Sunnuntaina 5.4. diagnosoituja tartuntoja oli 27 069, ja uusia tartuntoja todetaan tällä hetkellä noin 3000 päivässä. Koca on selittänyt tartuntojen jyrkkää käyrää testauksen yleistymisellä, mutta osa asiantuntijoista on ilmaissut huolensa siitä, että Turkki seuraa Italian ja Espanjan jalanjäljissä. Synkimmillään tartuntojen määrän on arvioitu saavuttavan viikon loppuun mennessä  300 000, mikäli jo asetettuja rajoituksia ei noudateta riittävän hyvin. Tämä olisi suurin piirtein sama määrä kuin Yhdysvalloissa on nyt.

Viime torstaina julkaistiin ensimmäistä kertaa provinssikohtaiset luvut. Kenellekään ei tullut yllätyksenä, että yli puolet tartunnoista on havaittu Istanbulista. Tautia kuitenkin löytyy maan kaikista 81 provinssista. Uutisiin ovat nousseet myös karanteeniin suljetut kylät ja pikkukaupungit Mustanmeren rannikolla, jonne korona levisi Saudi-Arabiasta pyhiinvaellukselta (umra) palanneiden mukana. Uskonnollisten asioiden viraston Diyanetin karanteeniohjeistus 21 000 pyhiinvaeltajalle oli onnettoman jälkijättöistä, joten tauti pääsi leviämään. Turkin virallisia koronatilastoja on harvakseltaan väitetty vääristellyiksi, mutta ilmeisesti todisteita ei ole. Läpinäkyvyyden ja sananvapauden puutteiden vuoksi asiaa on vaikea selvittää. Sadoista sosiaalisessa mediassa koronan hoitoa kritisoineesta on käynnistetty tutkinta, samoin kuin muutamasta toimittajasta.

Osittainen ulkonaliikkumiskielto ja kurittomat kansalaiset

Turkin keinot koronaviruksen taltuttamiseen ovat olleet keskiraskaita. Koulut ja yliopistot suljettiin aikaisin. Julkisia tiloja desinfioidaan aktiivisesti. Ensin yli 65-vuotiaat ja muut riskiryhmäläiset määrätiin pysymään kotona. Suurkaupungit ovat poistaneet eläkeläisiltä oikeuden käyttää joukkoliikennettä ilmaiseksi, ja tarvittaessa poliisi, vapaaehtoiset ja kaupunkien työntekijät auttavat heitä kauppaostoksissa ja muussa asioiden hoidossa. Torstaina 2.4. ulkonaliikkumiskiellon ikärajaa alennettiin 60 vuoteen ja perjantaina 3.4. kaikkiin sellaisiin alle 20-vuotiaisiin, jotka eivät käy töissä. Käytännössä kolmannes Istanbulin väestöstä on ulkonaliikkumiskiellon piirissä. Muutakin väestöä on kehotettu pysymään kotona, mikäli vain mahdollista. Toisin kuin Suomessa, Turkissa ei rohkaista lähtemään edes kävelylle. Poliisit myös sakottavat herkästi sääntöjä rikkovia ihmisiä: Istanbulissa sakkoja on annettu jo 200 000 euron edestä. Viikonlopun kuvissa kaupungit näyttivät autioilta. Turkin ominaispiirre ovat olleet lämpökamerat ja kuumetta mittaavat partiot kaduilla ja liikennevälineissä. Kahvilat, ravintolat ja baarit on suljettu toistaiseksi. Suuri osa muista pienistä liikkeistä on myös kiinni.

Ilmeisesti myös turkkilaiset päättäjät ovat huolissaan jyrkistä tartuntakäyristä, sillä perjantaina 3.4. esiteltiin uusia rajoituksia: ulkonaliikkumiskiellon laajentamisen lisäksi tarpeeton liikenne 30 suureen kaupunkiin ja Zonguldakiin pysäytettiin. Ilmeisesti Zonguldak on listalla huonosta ilmanlaadusta johtuvien kroonisten keuhko-ongelmien yleisyyden vuoksi. Ruuhkaisissa paikoissa asioivia ihmisiä pyydettiin käyttämään hengityssuojaa, ja Istanbulin julkisissa liikennevälineissä niitä on jaettu matkustajille ilmaiseksi. Sunnuntaina terveysministeri lupasi kaikille 20–60-vuotiaille viisi ilmaista hengityssuojaa viikossa.

Samoin kuin Suomessakin aluksi, Turkissakin on uutisissa paheksuttu rajoituksia rikkovia tottelemattomia vanhuksia ja muita kansalaisia. Istanbulissa vanhat miehet haluavat puiston penkille istumaan, kalamiehet rantakaduille kaloja narraamaan ja muut kävelylle ulkoilmasta nauttimaan. Riittävän etäisyyden pitäminen on monesti vaikeaa: televisiossa on näytetty, kuinka eläkeläiset jonottavat pankista eläkkeitään, rajoitusten vuoksi työttömiksi jääneet jonottavat ilmoittautumaan työttömiksi ja julkista tukirahaa hakevat jonottavat postikonttoreihin, joista avustusta voi anoa. Istanbulissa asuvien ystävieni mukaan tungosta on kuitenkin vain harvoissa paikoissa. Täysin varmoja tilanteesta he eivät ole, sillä enimmäkseen ystäväni istuvat kiltisti kotonaan, josta he luikahtavat korkeintaan lyhyelle kävelylle lähikaduille.

AKP haluaa kuitenkin pitää maan talouden käynnissä, joten monet käyvät yhä töissä, eikä täydellistä ulkonaliikkumiskieltoa ole vaatimuksista huolimatta julistettu edes Istanbuliin – ei vaikka Istanbulin pormestari on yksi sen vaatijoista.

Turkissakaan ei ole tarpeeksi testejä

Aivan kuten Suomessakin, Turkissa pyrkimystä rajoittaa pandemian leviäminen hidastaa testauskapasiteetin puute. 83 miljoonan asukkaan Turkki tekee tällä hetkellä (su 5.4.) noin 20 tuhatta testiä päivässä, mutta nousu tälle tasolle vei aikansa. Testikapasiteettia on tarkoitus lisätä vielä.

Terveysministeri on vakuuttanut, että sairaaloissa on tarpeeksi suojavarusteita. Sairaaloista kuuluva viesti on kuitenkin ollut toisenlainen: viime viikolla eräästä sairaalasta valitettiin, että yksi hoitaja saa vuorokaudessa yhden kirurgimaskin ja yhden suojapuvun, eikä se riitä tehokkaaksi suojaksi. Viime viikolla kerrottiin 600 terveydenhuollon työntekijän saaneen tartunnan. Tiedä sitten, mikä on totuus suojavarusteista maassa, jossa hengityssuojia päätettiin jakaa ilmaiseksi kaikille. Turkkilaisten onneksi Turkin terveydenhuollon uudistaminen ja laajentaminen on ollut yksi AKP:n hallinnon menestystarinoista, joten maa on tässä suhteessa hyvässä asemassa vastaamaan pandemian tuomiin haasteisiin.

Elinkeinoelämän edustaja vaatii lisää tulonsiirtoja työntekijöille!

Pandemia kurjistaa myös Turkin taloutta: oppositiopuolue CHP:n mukaan väliaikaisesti suljettuja yrityksiä on noin 144 000 ja pandemian seurauksena työnsä menettäneitä on viisi miljoonaa. Turkin taloudella meni huonosti jo ennen pandemian alkua: työttömiä oli viime vuoden joulukuussa 4 394 000, työttömyysprosentin ollessa 13,7. Nuorisotyöttömyys oli peräti 25 %. Näin ollen Turkin mahdollisuudet ehkäistä talouden taantumaa ovat heikot. 18.3. Erdoğan ilmoitti 100 miljardin liiran (noin 14 miljardia euroa) tukipaketista. Yrittäjät voivat saada lykkäystä verojen ja lainojen maksuun, vientiteollisuutta tuetaan, lomautetut saavat tukea, köyhille perheille voidaan myöntää pieniä raha-avustuksia ja minimieläkettä korotetaan. Heikko-osaisten suuri ongelma on kuitenkin se, että noin 34 % turkkilaisista työskentelee pimeästi. Nämä pienipalkkaiset harmaan talouden työläiset eivät tietenkään ole oikeutettuja työhön sidottuihin korvauksiin. Teollisuutta ja suuryrityksiä edustava TÜSIAD on vaatinut tukipaketin viisinkertaistamista ja kritisoinut sitä, että tukitoimet kohdistuvat etupäässä yrityksiin eikä kansalaisiin (!)

Turkin valtio pyytää kansalaisilta lisää rahaa

Turkissa on käyty myös absurdia kiistaa rahasta ja avustuksista. Oppositiopuolue CHP hallitsee maan suurimpia kaupunkeja, jotka käynnistivät paikalliset varainkeruukampanjat ruoka- ja raha-avustusten jakamiseksi koronasta eniten kärsineille köyhille perheille. Tämä ei kuitenkaan käynyt presidentti Erdoğanille, joka käynnisti 24 tuntia myöhemmin valtiollisen kampanjan samaan tarkoitukseen. Kampanjan otsikko on kansallismielisesti: ”Me riitämme meille Turkkini”, joka viittaa vanhaan sanontaan siitä, että turkkilaisen ainoa ystävä on toinen turkkilainen.

Eräs kriittinen kolumnisti valitti kirjoituksessaan turkkilaisten kovaa osaa: muualla maailmassa valtio antaa rahaa kansalaisille, jotta nämä selviäisivät kriisistä – Turkissa puolestaan valtio pyytää rahaa kansalaisilta. Erdoğan lupasi oman seitsemän kuukauden palkkansa keräykseen, johon oli lauantaihin mennessä kertynyt jo yli miljardi liiraa, eli noin 137 miljoonaa euroa. Institutionaalisten lahjoittajien lisäksi rahaa kerätään lähes lisäveron kaltaisena rahastuksena julkisen puolen työntekijöiltä.

Samaan aikaan, kun Erdoğan käynnisti oman kampanjansa, sisäministeriö jäädytti osan CHP:n kaupunkien avustustileistä sillä perusteella, että varainkeruu oli ollut laitonta. Pormestareita syytettiin siitä, että he pyrkivät omimaan valtion tehtäviä itselleen, eli toimimaan valtiona valtiossa. Kiista on saanut myös historiallisia ulottuvuuksia Erdoğanin verrattua keräystään Atatürkin vuonna 1921 toimeenpanemaan keräykseen, mistä oppositio pillastui: Atatürk joutui keräämään rahaa keskellä vapaussotaa! Mikä on valtion selitys nyt? Onko valtion kassa niin tyhjä, että se joutuu turvautumaan keräyksiin? Mihin kaikki verorahat on hassattu?

AKPlaisten aiempien varainkeräysten tulokset antavat myös aihetta epäillä toiminnan tehokuutta ja tarkoitusperiä. Minkäänlaista läpinäkyvyyttä ei ole, ja esimerkiksi vuoden 2016 joulukuun terrori-iskussa kuolleiden 40 poliisin perheille kerätyn 52 miljoonan liiran kohtalosta ei ole tarkkaa tietoa. Kuolleiden poliisien perheille saakka rahaa on päätynyt hyvin vähän.

Koulu-TV:n paluu

Turkki laittoi koulut ennenaikaiselle kevätlomalle jo 16.3. alkaen, mikä antoi sille viikon aikaa valmistella etäopetusta. Turkin radio- ja televisioyhtiö TRT:n kolme kanavaa valjastettiin opetuskäyttöön, ja etäopetus television kautta 18 miljoonalle koululaiselle aloitettiin maanantaina 23.3. Televisioidun oppimateriaalin lisäksi tukea opetukseen on tarjolla netissä, mutta Turkin opetusministeri Ziya Selcuk on suositellut oppituntien seuraamista televisiosta varoittaen, että (minkään) maan nettiyhteydet eivät riitä opetuksen tarjoamiseen kaikille koululaisille ja opiskelijoille pelkästään netin kautta.

Pitäisikö poliittiset vangit vapauttaa?

Yksi mielenkiintoinen keskustelun aihe kamppailussa koronaa vastaan ovat täpötäydet vankilat ja tarve armahtaa osa vangeista. Turkin 353 vankilassa oli viime lokakuussa noin 280 000 vankia (3,5 vankia per 1000 asukasta, vrt. Suomessa 0,58/1000 hlöä ja Yhdysvalloissa ja Venäjällä n. 5/1000) vankiloiden maksimikapasiteetin ollessa 218 000. Viime lokakuusta lähtien suunnitteilla olleen tuomioiden alentamisen avulla on ollut tarkoitus vapauttaa vangeista noin 38 000. Nyt viikon alussa parlamentin käsittelyyn tulevaa lakiehdotusta on laajennettu entisestään niin, että 90 000 vankia voisi vapautua. Armahdus ei kuitenkaan koske poliittisia vankeja, joita vankiloissa on yhä tuhansia. Suurin osa heidän tuomioistaan on langetettu terroristisista rikoksista, joita lievennys tai armahdus ei koske. Linjaus on herättänyt vastalauseiden myrskyn ulkomailla sekä yli miljoona twiittiä synnyttäneen Twitter-kampanjan sen muuttamiseksi.

Neljä miljoonaa pakolaista

Pakolaisiin liittyvät kysymykset ovat loistaneet poissaolollaan Turkissa käydystä koronakeskustelusta. Keskustelun aiheena ja kohteena ovat omat kansalaiset. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska pakolaisia on paljon. Miten Turkki voi toivoa pysäyttävänsä epidemian, mikäli neljää miljoonaa rekisteröityä pakolaista ja maassa olevia laittomia siirtolaisia ei oteta suunnitelmissa huomioon? En ole löytänyt tietoa esimerkiksi siitä, tarjotaanko Turkissa tietoa pandemiasta eri kielillä kuten Suomessa päätettiin tehdä. Lisäksi suuri osa pakolaisista on yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa: syyrialaisista pakolaisista peräti 95 prosenttia työskentelee pimeästi eikä näin ole oikeutettu tukiin työttöminä ollessaan. Miten he voivat pysyä kotona eristyksissä muusta yhteiskunnasta? Millä rahalla he hankkivat ruokaa seuraavat kuukaudet vuokranmaksusta puhumattakaan? Onneksi ainakin Syyrian pakolaiset ovat oikeutettuja julkisen terveydenhuollon palveluihin.

Artikkelikuva: Shutterstock/tolgaidun. 22.3.2020 Misir bazaar, Eminonu, Istanbul.

Anu Leinonen, 6 huhtikuuta 2020

koronavirus, Turkki

---