Ilmastoituja bussipysäkkejä ja family class -metro-osastoja – naisena Riadin liikenteessä

FIME:n siirtyessä syksyksi 2026 Saudi-Arabian pääkaupunkiin Riadiin mietitytti minua naisena, miten liikkuminen kaupungilla sujuisi. Uber-appi oli ladattu puhelimeen, mutta suomalaisena, ekologisesti ajattelevana matkustajana käyttäisin mielelläni julkista liikennettä tai jopa omia jalkojani.

FIMEn neljän hengen tiimi saapui Riadiin keskiyön jälkeen. Minä ja naispuolinen kollegani etsimme virallisen taksifirman vihreää lentokenttätaksia, joka veisi meidät varaamamme Airbnb-huoneiston hieman epämääräiseen osoitteeseen. Kohdallemme osui ystävällinen kuski, joka kahden aikaan yöllä avusti meitä soittamalla talonmiehelle, jotta löysimme oikean talon, jonka alakerrassa on vihanneskauppa. Päästyämme ulko-ovesta selvitimme ensin puoli tuntia, mikä huoneisto oli meidän ja sen jälkeen odotimme vielä toiset puoli tuntia, että asunnossa häärivä siivooja saisi työnsä valmiiksi. Kolmen aikaan yöllä pääsimme lopulta nukkumaan.

Työmatkat voivat olla haasteellisia

Vaikka asuntomme sijaitsee kartalla lähellä FIMEn työtiloja Suomen suurlähetystössä, sijaitsee se myös julkisen liikenteen katvealueella, kuten meille pian selvisi. Näin ollen on Uber kätevin tapa työmatkoille suurlähetystöalueelle. Uber toimii hyvin ja on suosittu tapa liikkua kaupungissa. Naiskuljettaja on mahdollista tilata erikseen, mutta toistaiseksi olemme tyytyneet nopeammin saapuvien mieskuljettajien kyyteihin. Vaikka Saudi-Arabia avasi autoilun myös naisille kesäkuussa 2018, on naispuolisia Uber-kuskeja verrattain vähän liikenteessä. Varsinkin kun matkaamme yhdessä, ei kuljettajan sukupuolella ole väliä. Kaikki tähän mennessä käyttämämme Uber-kuljettajat ovat olleet hiljaisen kohteliaita ja palvelu moitteetonta. Uber-taksien kuljettajilla on oltava saudi-arabialainen ajokortti ja heille tehdään automaattinen turvallisuusselvitys, joten he ovat useimmiten paikallisia. Muilla takseilla kuljettajakunta on etnisesti moninaisempi.

Teoriassa käveleminen töihin olisi mahdollista, sillä kävelymatkaa Suomen lähetystölle on vain noin 20 minuuttia. Sääolosuhteet ja liikennejärjestelyt eivät kuitenkaan suosi apostolinkyytiä. Yli 40 asteen kuumudessa ei mielellään tee pitkiä patikkamatkoja, jalkakäytävät ovat harvassa, autoja on pysäköity joka puolelle eikä lähetystökortteleihin löydy suoraa kävelyreittiä. Päästääkseen kahden vilkkaasti liikennöidyn, monikaistaisen tien yli joutuu kävelemään ylimääräiset 10 minuuttia lähimpään mahdolliseen tienylityspaikkaan – lähimmälle suojatielle on vielä toiset 10 minuuttia. Ylityspaikan jälkeenkään ei ole kunnollista jalkakäytävää ennen lähetystöaluetta. Lähetystöalue, Diplomatic Qarter (DQ, arabiaksi Al Safarat), on puolestaan ihana keidas, josta löytyy sekä jalkakäytäviä, teiden ylityspaikkoja, että paljon vehreyttä. Siellä on myös näkynyt joitakin sähköpotkulautoja ja pari polkupyörää, kun taas ainoa keskustassa havaittu pyörätie oli tyhjä. Suuret tiet kuitenkin estävät tehokkaasti kulkemisen lähetystöalueen ja naapurikortteleiden välillä.

Toiset fimeläiset asuvat kauempana lähetystöalueelta, mutta julkisen liikenteen lähettyvillä ja ovat käyttäneet sitä ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Julkinen liikenne on suhteellisen halpaa ja helppokäyttöistä sekä suurimmalta osin sujuva. Huono puoli on kuitenkin matkojen pituus etenkin, jos linjoja joutuu vaihtamaan moneen kertaan. Ruuhka-aikoina sekä bussit että metrot ovat myös tupaten täynnä ja noin tunnin työmatka saattaa ruuhkan takia venyä vielä pidemmäksi – onneksi kulkuvälineet ovat sentään pääasiassa ilmastoituja.

Julkisen liikenteen kertalippu maksaa Riadissa noin euron ja sillä saa matkustaa kahden tunnin ajan rajattomasti busseissa ja metrolinjoilla. Lipputyypeillä ei tarvitse vaivata päätään, sillä erillisiä lippuvyöhykkeitä ei ole, vaan sama lippu käy kaikkeen. Lipun ostokin on helppoa, sillä sen voi maksaa suoraan pankki- tai luottokortilla bussin lippuautomaatilla. Onneksi julkisen liikenteen kalusto on sen verran uusi, että kortin lähimaksu tavallisimmin toimii.

Aavikko-olosuhteet vaativat aavikkoratkaisuja

Myös meille Uberilla liikkuville oli vapaapäivänä aikaa tehdä retki keskustaan ja tutustua julkisiin yhteyksiin. Ongelmana oli, että lähin bussipysäkki sijaitsee 20 minuutin kävelyn päässä asunnoltamme. Päätimme kuitenkin uhmata kuumuutta. Aamuvarhain tietenkin on hiukan viileämpää, mutta yölläkin on vain vähän alle 30 astetta ja auringon noustua lämpötila nousee nopeasti. Päivien kuumuuden takia täällä kuitenkin eletään ympäri vuorokauden ja hyödynnetään myös illan ja aamun pimeät tunnit. Näin ollen liikenne meluaa varhain aamu viidestä ilta myöhään asti.

Google Maps näytti meille parhaan kävelyreitin upouuden bisneskorttelin, Laysen Valleyn, läpi. Korttelissa on leveät jalkakäytävät bulevardimaisen tien molemmin puolin. Tässäkin on ehkä kuitenkin enemmän ajateltu näyttävyyttä kuin jalankulkijoita, sillä jalkakäytävät koostuvat kiiltäväksi hiotuista kivilaatoista ja välillä pitää varoa liukastumista. Liikemiehiä kuljetetaan bulevardia pitkin golfkärryissä konttorin ja parkkitalon välillä. Vaikuttaa siltä, että täällä enimmäkseen vältetään kävelemistä, eikä kaupunki ole oikein suunniteltu sitä varten. Kaduilla, kauppojen yhteydessä ja kauppakeskuksissa kyllä näkee jalankulkijoita, mutta harva kävelee pidempiä matkoja, vaan lähinnä siirtyvät lähipaikasta toiseen tai eri kulkuvälineiden välillä. Myös Saudi-Arabiassa väestöllä on muuttuvien elintapojen takia kasvava paino-ongelma, jossa liikkumattomuus on yksi osatekijä.

Julkisilla liikkuminen on myös jonkin asteinen luokkakysymys. Mitä varakkaampi henkilö on, sitä varmemmin hän liikkuu autolla ja ilmastoiduista tiloista toiseen välttäen paahtavan helteen. Tavallinen työläinen saattaa käyttää julkista liikennettä, siirtotyöläisillä puolestaan on omat, vielä halvemmat, pienet sukkulabussinsa. Kaupungin bussit ja yksityisesti liikennöivät, pääasiassa miesten käyttämät pienemmät sukkulabussit saattavat lähteä samoilta pysäkeiltä.

Karttasovellus näyttää bussien kulkutiedot, mutta todellisuus saattaa ruuhka-aikana olla toinen ja bussit myöhästelevät, mutta rauhallisimpina aikataulut pitävät. Kaupunki on myös lanseerannut oman julkisen liikenteen Darb–sovelluksen.

Mennään bussilla

Sisukkaina suomalaisina suunnistimme 43 asteen kuumuudessa bussipysäkille. Siellä odotti miellyttävä yllätys ja ihana helpotus; pysäkillä oli ilmastointi! Kyllä, monella varsinkin keskustan pysäkillä on liukuovilla varustettu lasikoppi, jossa ilmastointi surisee. Siellä on myös lippuautomaatti, istuinpaikkoja ja taulu, josta voi seurata bussien saapumista. Kun naisasiakkaat astuvat koppiin, miehet ryhmittyvät toiselle puolelle, jotta naisille jää omaa tilaa.

Kaupunginosien välillä on kuitenkin eroja ja kauempana keskustasta saattaa olla toisin. Toisen kerran tulimme eri reittiä ja vaihdoimme metron päätepysäkiltä omaan lähibussiimme. Petyimmekin kovasti, kun emme löytäneetkään pysäkiltä viilennettyä koppia, varsinkin kun kyseessä oli ruuhka-aika ja bussit myöhästelivät. Paahtavassa auringossa oli ainoastaan kaksi penkkiä, jotta miehet ja naiset voivat istua erillään. Odotellessamme suojauduimme parhaamme mukaan auringolta viereisen muurin varjossa. Ystävälliset paikalliset yrittivät ohjeistaa istumaan penkeille lepuuttamaan jalkoja, sillä myöskään turhaan seisomista ei täällä tunnuta harrastavan.

Aluksi emme huomanneet busseissa selkeästi sukupuoleen perustuvia istumapaikkajakoja. Jonkin hämmennyksen jälkeen meille selvisi, että naisten tulisi ilmeisesti matkustaa bussien etuosassa. Tulimme tähän tulokseen, kun ensimmäisellä matkalla ystävällinen mieshenkilö osoitti meille priority–paikat, sekä seuraamalla muitten naisten käytöstä. Vasta pari bussikokemusta myöhemmin huomasimme pienen opastekyltin, joka vahvisti oletuksemme. On kuitenkin iloista huomata, että myös naiset ovat täällä aktiivisia julkisen liikenteen käyttäjiä. Pukeutumisen suhteen on nähtävissä koko haitari täysin peittävästä, mustasta abayasta länsimaisempaan tyyliin, joka kuitenkin peittää sääret ja olkavarret.

Busseissa on elektroniset taulut, joilta voi seurata pysäkkien nimiä ja numeroita. Kesti hetken ennen kuin tajusimme logiikan: pysäkkien numerointi alkaa alusta jokaisella kadulla ja riippuu kadun ilmansuunnasta. Riadissa ei myöskään ole erillisiä bussikaistoja, joten varsinkin ruuhka-aikoina bussit myöhästelevät.

Kun naisille sallittiin ajaminen 2018, tuli monista aktiivisia autoilijoita ja auton omistajia, mikä johti siihen, että Riadin liikenteeseen tuli lyhyessä ajassa yli miljoona autoa lisää.

Millaista on matkustaa ensimmäisessä luokassa metrossa?

Metrolinjojen asemilla on myös juoksevat numeronsa, joiden avulla niitä on helppoa seurata metrokartalta. Riadin metroverkosto on uusi ja rakennettu yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluu kuusi keskenään linkittyvää metrolinjaa ja yhteensä 85 asemaa. Se ulottuu myös kansainväliselle King Khalid International Airportille. Riadin metro avattiin virallisesti marraskuussa 2024 ja viimeiset rataosuudet otettiin käyttöön tammikuussa 2025. Se on tällä hetkellä maailman pisin täysin automatisoitu, ilman kuljettajia toimiva metroverkosto.

Oma erikoisuutensa metrojunissa on sen kolme eri matkustusluokkaa. Ensimmäisen luokan lippu maksaa enemmän, noin 2,5 euroa, jolloin tarjolla on väljempi ja mukavampi matkustuskokemus. Tavallisille matkustajille, joihin me fimeläisetkin useimmiten kuulumme, jää kaksi erillistä osastoa. Single class on tarkoitettu vain miehille ja Family class on perheellisten lisäksi tarkoitettu kaikille naisille, mutta yksin kulkevien miesten toivotaan välttävän sitä. Riadin asukaat ovat nopeasti ottaneet metron omakseen ja ruuhka-aikoina sekä naisten puoli että varsinkin miesten osasto ovat tupaten täynnä.

 

Pientä hämmennystä saattaa syntyä joidenkin asemien porteilla, joilla sisään tulevat matkustajat käyttävät samoja portteja kuin poistuvat matkustajat eli matkustajia kulkee samoista porteista molempiin suuntiin. Piti olla tarkkana, että portin valo näytti vihreää, eikä punaista, sillä valo vaihtuu sen mukaan, mihin suuntaan nopeasti liikkuvat matkustajat pyrkivät.

Muutamien viikkojen kokemuksella voi kuitenkin todeta, että sekä bussit että varsinkin metrot ovat helppokäyttöisiä myös ulkomaalaisille, arabiaa huonosti osaaville matkustajille, kunhan varautuu siihen, että laajalle aavikolle levittäytyvässä kahdeksan miljoonan ihmisen kaupungissa matkat ovat usein pitkiä. Alkuarkuudestani nopeasti eroon päästyäni huomasin, että naisena täällä pääse liikkumaan hyvin ja ulkomaalaisellekin julkinen liikenne avautuu englanninkielisten opasteiden kautta.

 

Artikkelikuva: Riadin metro. Kuva: Juha Mäkelä.

Jeanette Lindblom, 24 syyskuuta 2026

arki, julkinen liikenne, Saudi-Arabia

---