“Ilman leipää ei ole elämää”

Egyptiläisten yleisintä ja rakkainta puheenaihetta ei ole vaikea nimetä: se on ilman muuta ruoka. Ruuan hinta aiheuttaa tietysti keskustelua ja huolta, mutta myös parhaat ostospaikat ja laatu ovat loputtomien keskusteluiden aiheita. Suomessa minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä sisareni, veljeni tai ystävieni perheet päivittäin syövät tai mistä he ostavat ruokatarvikkeensa, mutta täällä Kairossa ruokaostosten tekeminen, ruuan laittaminen ja syöminen ovat keskeisiä puheenaiheita.

Ihmiset ovat yllättävän ostospaikkauskollisia eivätkä epäröi käydä useissa eri paikoissa ostamassa juuri tietyt tuotteet tietyltä myyjältä. Miehet ovat aktiivisia ja hinta- ja laatutietoisia shoppailijoita, vaikka ruuan valmistaa yleensä vaimo. Eräs tuttavaperheen isä ajaa Kairosta 30 kilometriä Sitta Oktoberin satelliittikaupunkiin vain ostaakseen kahvia! Toinen ajaa saman matkan al-Qahira al-Gadidan Rehabista Kairoon ostaakseen vihanneksia. Ja koska meillä ei ole autoa, aina kysytään, tarvitsemmeko me mitään.

Minä pyrin ostamaan vihannekset ja hedelmät lähistön katukauppiailta tai pienistä torikaupoista. Haluan tukea pientä yritteliäisyyttä, ja lisäksi myyjät ovat usein mukavia vanhoja rouvia tai nuoria naisia, joiden helmoissa lapset pyörivät. Joskus sorrun käymään armeijan torilla, vaikka armeijan bisnesten vähäinenkin tukeminen tuntuu ikävältä.

Paastoa varjostaa huima hintojen nousu

Maaliskuussa 2025 valtaosa egyptiläisistä paastosi. Ramadan-paasto alkoi tänä vuonna 1.3., ja itäisten kirkkojen suuri paasto alkoi jo helmikuun puolella. Valtaosa Egyptin kristityistä on ortodoksisia tai katolisia kopteja, ja he ainakin periaatteessa paastoavat 55 päivää ennen pääsiäistä, jota tänä vuonna vietetään samaan aikaan kuin lännnessä.

Kopteilla paastoja on tämän tästä. Ainoastaan seitsemänä viikkona vuodessa ei ole minkäänlaista paastoa. Suuren paaston aikana syödään vegaanista ruokaa, mutta muiden paastojen aikana myös kala on sallittua. Monet kaipaavat paaston aikana kunnon kebabia ja koftaa tai juustoja ja ihmettelevät kovasti länsimaalaisten kasvissyöjien jatkuvaa, vapaaehtoista “paastoa”. Lasten paastomisesta ei ole kirkon ohjeita, vaan perheet päättävät siitä itse. Monessa perheessä lapsetkin paastoavat, ja silloin en minäkään kehtaa syödä jäätelöä heidän seurassaan.

Egyptissä on tammikuun 2025 tietojen mukaan 23,2 %:n inflaatio. Suurin inflaation kiihdyttäjä on ruoan ja juomien hinnannousu, sillä niiden hinta on noussut noin 20 % vuosittain. Vaikka vehnää tuotetaan Egyptissä viljoista eniten, – maa on maailman suurin vehnän tuoja – noin 85 % siitä tuotiin Venäjältä ja Ukrainasta ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Leipä on egyptiläisille lähes pyhä asia ja sitä kutsutaankin elämää tarkoittavalla sanalla ʿeeš, kun se arabiaksi on useimmiten khubz. Leipää syödään jokaisella aterialla ja se hankitaan tuoreena lähileipomosta, furnista, jossa se paistetaan eräänlaisessa läpimenouunissa, jonka jälkeen sen annetaan jäähtyä puisella ritilällä, joskus jopa leipomon edessä kadulla.

 

Ramadanin lähestyessä hintojen nousu yleensä kiihtyy ja niin tänäkin vuonna. Ruuan kulutus kasvaa kaikkialla muslimienemmistöisissä maissa ramadanin aikana. Egypt Today -lehden mukaan egyptiläiset käyttävät ramadanin aikana ruokaan 45 % tuloistaan. Koska kysyntä kasvaa, mutta tuotanto pysyy samana, välillä saattaa olla saatavuusongelmia, mikä myös nostaa hintoja. Monet perheet tosin ostavat jo hyvissä ajoin ennen ramadanin alkua varastoon hyvin säilyviä tuotteita, kuten sokeria, riisiä ja öljyä, ja pakastavat kanaa ja lihaa.

Ruokateollisuus kukoistaa, mutta hävikki on suurta

Ramadan vaikuttaa myös ruokateollisuuteen ja ravintoloiden toimintaan. Ruuan kulutus kasvaa kodeissa valmistettavien runsaiden aterioiden takia, mutta myös ravintoloiden kannattavuus kasvaa. Monet ravintolat valmistavat edullisia aterioita vähäosaisia varten, ja moskeijat ja hyväntekeväisyysjärjestöt tarjoavat ilmaisia aterioita. Katujen vierillä näkee valtavia kattauksia, joiden äärellä nälkäiset ihmiset odottelevat iftaria jo ennen auringonlaskun rukousta ja radiosta kuultavaa tykinlaukausta, jolla paaston päättyminen ilmoitetaan.

Eräs ravintoloitsija kertoo, että hänen ravintolansa myynti kasvaa 25 % ramadanin aikana. Ravintola tarjoaa yhteisöllisiä aterioita moskeijoiden ja muiden toimijoiden kautta edulliseen hintaan ja panostaa tällöin saavutettavuuteen myyntivoiton sijaan. Toisaalta ravintola keskityy tarjoamaan suuria perheaterioita, joiden avulla se tekee voittoa.

Myös ruokahävikin määrä kasvaa ramadanin aikana. UN Environment Programin (UNEP) mukaan ramadanin aikana 25–50 % ruuasta menee Egyptissä hukkaan, koska sitä laitetaan ja tilataan yli tarpeen. Luku tuntuu todella suurelta, sillä oman arkikokemukseni mukaan ruokaa kunnioitetaan eikä sitä haaskata. Myös ravintoloissa ruuanloput pakataan mukaan auliisti, olipa sitten kyseessä vähän hienompi paikka tai katuravintola. Mutta kuten aina, yksittäisen ihmisen havainnot eivät kerro koko totuutta.

 

Ramadanin aikana myös matkailu kasvaa. Monet ulkomailla asuvat egyptiläiset käyvät synnyinmaassaan ramadankuussa, varsinkin ʿid al-fitrin, paastonpäättymisjuhlan aikaan. Kulutusta lisäävät myös monet juhlallisuudet ja muut kokoontumiset, joiden aikana tarjoillaan ruokaa. Ainoa ruokakulttuurin ala, joka kärsii ramadanista taitaakin olla alkoholiteollisuus ja -kauppa. Kairossa alkoholin saatavuus on ainakin osassa alueista erittäin hyvä. Kaupat ovat avoinna iltamyöhään seitsemänä päivänä viikossa ja myös kotiinkuljetus toimii…paitsi ramadanina, jolloin alkoholikauppojen on lain mukaan pidettävä ovensa kiinni. Alkoholin myynti myös ravintoloissa on ramadanin aikana kielletty, paitsi etelän all inclusive -hotelleissa, joihin monet kristityt egyptiläiset matkustavatkin lomailemaan juuri ramadanin aikaan.

Eilen illalla istuskelin jälleen ystävien kanssa kairolaisella terassilla, ja puheenaiheena oli tietysti taas ruoka. Kuulin, missä ravintolassa saa parasta fuulia, härkäpapumuhennosta, miten gibna beeda, paikallinen fetajuusto, on parasta pienityn tomaatin kanssa, mistä saa vihreätä varsisipulia, kenen furn on nostanut ʿeeš baladin hintaa, mutta koko on säilynyt samana, kun taas toinen furn on pitänyt saman hinnan, mutta leipä on pienentynyt. Ihmettelimme, mitkä ravintolat mahtavat olla ramadanin aikaan päivällä auki, pitääkö kahvi keittää maghli vai b-il-wišš, mitä ja missä syömme ensi perjantaina, kun tapaamme keskustassa…

 

Ruoka on toki mukava ja kaikkia kiinnostava puheenaihe, eikä se aiheuta riitaa ja tunteiden kuohuntaa, kuten poliittinen epävarmuus, sodat ja pakolaisuus, joista egyptiläiset todellakin ovat saaneet enemmän kuin oman osansa.

Lähteet:

• Abay, Kibrom A. & Karachiwalla, Naureen & Kurdi, Sikandra & Salama, Yousra, 2023. ”Food price shocks and diets among poor households in Egypt,” IFPRI book chapters, in: The Russia-Ukraine conflict and global food security, 129–134, International Food Policy Research Institute (IFPRI).
• El-Essawy, Manal: Food waste peaks in Ramadan in Egypt. https://www.egypttoday.com/Article/1/123373/Food-waste-peaks-in-Ramadan-in-Egypt
• Samir, Sarah: Ramadan in Egypt: A Feast of Tradition Amid Inflation Struggles, 25.2.2025 https://www.arabfinance.com/News/newdetails/23002
• Samir, Sarah: Ramadan in Egypt: A Feast of Tradition Amid Inflation Struggles, 25.2.2025
  https://www.arabfinance.com/News/newdetails/23002

 

Artikkelikuva: Hedelmät ja vihannekset ostetaan yleisimmin katukaupoista, joissa ne ovat edullisia ja tuoreita. 

Sylvia Akar, 16 huhtikuuta 2025

Egypti, pääsiäinen, ramadan, ruoka

---