Sota jätti Abu Dhabin odotustilaan

Puhelin kilahtaa ja ilmoittaa uudesta kommentista WhatsApp-ryhmässä. Abu Dhabin suomalaiset suunnittelevat yhteistä vapun juhlintaa, mutta kaikessa otetaan huomioon, että järjestelyt pystytään perumaan viimetingassa, “jos tulee taas levottomampaa.”

Levottomuuksilla tarkoitetaan sodan ja sen myötä Iranin ohjushyökkäysten kohdistumista myös Abu Dhabiin. Koko Lähi-itä huokaisi helpotuksesta, kun Iran, USA ja Israel solmivat aselevon, mutta rauha tuntuu tällä hetkellä hauraalta. Perheet iloitsivat, kun kaupungin koulut saivat jälleen aloittaa lähiopetuksen lähes kahden kuukauden etäkoulujakson jälkeen. Kaikki arjen suunnitelmat laitettiin kuitenkin taas jäihin tiistaina, kun rauhanneuvottelut eivät edistyneet, ja USA uhkasi pommittaa Iranin kivikaudelle. Helpotus oli suuri, kun aselepoa jatkettiin, ja myös arki sai taas jatkua normaalisti. Mutta kuinka pitkään?

Aina tilanteen kiristyessä asuinalueiden ja yhteisöjen WhatsApp-ryhmissä alkaa äkillisten äänten analysointi – oliko tuo pamaus peräisin työmaalta, vai oliko kyseessä Iranin ohjus tai sen torjunnasta kuulunut ääni? Koska paikalliset viranomaiset eivät kerro avoimesti kaikista tapahtumista, ihmiset koettavat löytää keinoja tulkita tilanteita. Vaikka yhteisissä ryhmissä ihmetellään pamauksia, niiden alkuperästä vallitsee aina epätietoisuus. Osa seuraa FlightRadar-sovelluksesta lentoliikennettä, joka voi hieman valottaa tilannetta; jos näyttää siltä, että lennot välttelevät Abu Dhabin tai Dubain ilmatilaa, herää epäilys, onko ohjuksia havaittu tai niiden uhka kohonnut. Ryhmissä vitsaillaankin, että tämän kokemuksen jälkeen olemme kaikki erilaisten ohjusten ja  droonien tuottamien äänten asiantuntijoita: “Ah, tuo oli Shahed-drooni!”

Arabiemiirikunnat on vuosikymmeniä tehnyt työtä sen eteen, että ulkomaalaiset yritykset ja yksityishenkilöt näkisivät maan rauhallisena turvasatamana muuten epävakaalla alueella. Helmikuun 28. päivänä tämä mielikuva sai säröjä ja muutti arjen kertaheitolla. Moni poistui väliaikaisesti maasta ja osa päätti olla kokonaan palaamatta. Silti uusiakin tulokkaita on saapunut, ja liike-elämässä vallitseva tunnelma on odottava ja toiveikas.

Abu Dhabin ja Dubain väestöstä 90 prosenttia on ulkomaalaisia erilaisine taustoineen, joten reaktiot tilanteeseen ovat olleet vaihtelevia. Moni eurooppalainen ei ole koskaan kokenut sotatilaa omassa maassaan, mutta suurella osalla maassa asuvista libanonilaisista tai palestiinalaisista räjähdysten äänet nostavat esiin vanhoja traumoja, jopa kaukaa lapsuudesta. Osa ihmisistä koki pakokauhua, osalle tilanne oli alkujärkytyksen jälkeen vain uudenlainen arki, kuten koronaviruksen aikana.

Etukäteen on mahdotonta tietää, kuinka oma psyyke ja hermosto tilanteen kokevat. Ja vaikka olo tuntuisi melko seesteiseltä tilanteen ollessa päällä, niin myöhemmin yllättävä ääni voikin aiheuttaa kehossa traumareaktion. Vaikka elämä jatkuu monella tapaa normaalina ja turvallisena, on turvallisuuden tunnetta horjutettu. Elämä on hakeutunut tuttuihin uomiinsa ja näyttää päällisin puolin samalta kuin ennen, mutta jokin on muuttunut.

Arabiankielisestä suunnitelmien lomaan ripotellusta “inshallah” eli “jos Luoja suo” -hokemasta on tullut konkreettista. Elämä on jäänyt ilmailusta tuttuun odotuskuvioon, kuin odottaen laskeutumislupaa. Vaaran tunnetta ei ole, mutta kaikki ymmärtävät, ettei tilanne voi jatkua loputtomiin.

 

Artikkelikuva: Mies katselee Abu Dhabin siluettia auringon noustessa. Kuva: Jaromir Chalabala.

Suvituulia Brohez, 28 huhtikuuta 2026

---