Egypti Iranin sodan dominoefektin kurimuksessa

Vaikka Egypti ei ole osallisena Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyssodassa Iraniin, on sodalla ja Iranin vastaiskuilla, vakavia vaikutuksia myös täällä. 

Isku talouteen

Sota on erityisen vahingollinen Egyptin taloudelle. Egyptiä, joka 120 miljoonan asukasmäärällään on suurin arabimaa, on pidetty Lähi-idän alueen vakauden kulmakivenä. Se on torjunut pakolaisvirtojen kulkua Eurooppaan, varmistanut Suezin kanavan toimivuuden ja pitänyt Gazan rajan kiinni. 

Sodan alettua sekä Yhdysvaltojen dollarin että euron vaihtokurssit ovat nousseet ennätyksellisen korkeiksi, mikä johtaa hyvin nopeasti hintojen nousuun muutenkin kovan inflaation kurittamassa maassa. Egypti taistelee jo nyt valtavan ulkomaisen velkataakan alla, jonka korot syövät puolet valtion menoista. 

Myös Egyptin vienti kärsii sodasta. Päiviä sen alkamisen jälkeen kuljetuskustannukset ja vakuutusmaksut nousivat niin paljon, että vienti väheni 77 % verrattuna samaan aikaan viime vuonna. Vienti Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin laski eniten, 83 ja 90 %, mikä on suuri isku Egyptin taloudelle, sillä vienti näihin maihin vastaa yli kolmannesta koko maan viennistä. Myös tulot Suezin kanavan kautta kulkevista laivoista ovat romahtaneet, kun iso osa yhtiöistä on turvallisuussyistä päättänyt olla kulkematta Välimerelle Punaisenmeren kautta. 

Vaikka Egyptissä on rauhallista, sodalla on varsinkin pitkittyessään vaikutusta myös turismiin. Jo nyt osa matkailijoista on perunut Egyptin lomiaan ja monet kyselevät lentokenttien aukioloista ja maan turvallisuudesta. Turismi on yksi Egyptin talouden kulmakivistä ja sen osuuden on arveltu vain kasvavan tulevina vuosina. Ongelmat turistivirroissa vaikuttavat laajalti työllisyyteen ja maan bruttokansantuotteeseen. 

Sodan vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa

Välittömästi kaikkien egyptiläisten elämään vaikuttaa polttoaineiden hinnan nousu. Bensa, diesel ja kaasu kallistuivat 10.3.2026 kolme Egyptin puntaa, mikä ei ole suuri summa, mutta se merkitsee tuotteesta riippuen 14‒17 %:n hinnannousua. Tämä vaikuttaa suoran liikkumisen hintaan, mutta välillisesti myös tuotantokustannuksiin ja esimerkiksi kaupunkeihin maaseudulta tuotavien elintarvikkeiden hintaan. 

Polttoaineiden hinnat ovat täällä jatkuva kritiikin kohde, eikä ihme, sillä vasta viime vuoden lokakuussa hintoja nostettiin 12‒13 %. Eikä kansan mielestä helpotusta ole tulossa, sillä monet täällä sanovat, että kun muualla bensan hinta nousee ja laskee suhdanteiden mukaan, täällä se ei koskaan laske edes entiselle tasolle. Viime syksynä hallitus lupasi, että polttoaineiden hinnat jäädytetään ainakin vuodeksi, mutta näin tässä taas kävi. 

Samana päivänä, kun polttoaineiden hinnat nousivat, pääministeri Mustafa Madbuli pyrki rauhoittelemaan kansaa sanomalla, että Egypti turvaa energian saannin, eikä sähkökatkoksia ole pian alkavana kesänä tulossa. Pari vuotta sitten täällä säännösteltiin sähkön kulutusta katkaisemalla suunnitellusti sähköt alueelta kerrallaan, mikä oli tietysti parempi kuin yllättävät katkokset. Kesällä sähkön kulutus on huipussaan, kun tuulettimet ja ilmastointi ovat kovassa käytössä. 

Hintojen nousu ja katkokset energian toimituksissa eivät täällä ole vain taloudellisia ongelmia, vaan niistä tulee hyvin pian poliittisia kysymyksiä, jotka lietsovat kansan tyytymättömyyttä ja kritiikkiä hallitusta kohtaan. 

Poliittinen tasapainoilu

Presidentti Abd al-Fattah al-Sisi onkin ollut huomattavan varovainen kommentoidessaan sotaa. Puhuessaan 1.3. maan sotilasjohdolle hän muotoili varovaisesti, että Iran on arvioinut tilanteen väärin, eikä sen pitäisi hyökätä arabinaapureitaan vastaan missään tilanteessa. 

Sisi on todellinen kriisiaikojen presidentti. Hänen hallintonsa aikana maa on taistellut taloudellista luhistumista ja poliittista epävakautta vastaan, ja joutunut seuraamaan verisiä sotia niin itä- kuin etelärajoillaan. 

Itsevaltaisella hallinnollaan Sisi on pyrkinyt lunastamaan lupauksensa siitä, että vaikka ympärillä kuohuu, kotimaassa säilyy järjestys. Juuri sisäiseen turvallisuuteen panostaminen onkin ehkä suurin syy siihen, että Sisin suosio on suhteellisen korkea ainakin joidenkin kansankerrostumien parissa. Mutta on hänellä myös vastustajia. Sosiaalisessa mediassa nimettömyyden turvin vaaditaan vallankumousta ja kritisoidaan Egyptin läheisiä suhteita sekä Israeliin että Yhdysvaltoihin. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Egyptin ja Israelin historiallinen, vuonna 1979 solmittu rauhansopimus, on vaarassa. Toisaalta näin ajateltiin jo Gazan sodan aikana, kun Egyptin ja Israelin hyvät suhteet koettelivat kansan oikeustajua. 

Sota on saanut aikaan myös kritiikkiä Irania kohtaan, varsinkin juuri siksi, että sen vastaiskut ovat aiheuttaneet alueella laajaa epävakaisuutta. Osa kansasta vihaa Israelia, osa Yhdysvaltoja, osa Irania, mutta suurin osa näyttää olevan eniten huolissaan omasta toimeentulostaan, eikä oikeastaan välitä maailmanpolitiikasta edes omilla lähialueillaan. 

Artikkelikuva: Ramadan-koristeita Zamalekissa Kairossa 

Sylvia Akar, 25 maaliskuuta 2026

Egypti, Iran, sota

---