Miksi Syyrian pakolaiset eivät palaa kotiin sodan päättymisen jälkeen? Humanitaarinen tilanne Syyriassa

Yli vuosikymmen kestänyt Syyrian sota päättyi viimein Assadin hallinnon kaatumiseen loppuvuodesta 2024, ja syyrialaiset juhlivat uutta hallintoa. Moni toivoi pakolaisten nopeaa paluuta, mutta toistaiseksi paluumuutto on ollut hidasta. Kesäkuun 2025 loppuun mennessä vain noin miljoona kahdeksasta miljoonasta Syyriasta lähteneestä pakolaisesta on palannut maahan. Suurin osa heistä tuli naapurimaista, kuten Turkista ja Libanonista, joissa pakolaisten elinolosuhteet ovat olleet erittäin vaikeat. Euroopasta palanneita on vain vähän. Miksi pakolaiset eivät palaa rakentamaan uutta tulevaisuutta Syyriaan?

Paluulle on monia esteitä. Ensinnäkin turvallisuustilanne ei ole vakaa, vaikka sota on ohi. Osa nykyisen hallituksen turvallisuusjoukoista on itse syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin. Toiseksi peruspalvelut puuttuvat monin paikoin: sähköä on usein vain muutama tunti päivässä ja juomavedestä on vakava pula. Monilla ei ole edes kotia, johon palata – sodassa tuhoutui arviolta yli 1,2 miljoonaa kotia. Lisäksi terveydenhuolto ja koulutuspalvelut ovat kriisissä. Kuinka perhe voisi palata, jos ei ole kotia, sähköä, vettä tai kouluja eikä sairaaloissa ole lääkäreitä?

 

Humanitaarinen tilanne

YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston (UNOCHA) mukaan jopa 16,5 miljoonaa syyrialaista tarvitsee humanitaarista apua. Heistä 7,4 miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia. Yli 90 % Syyriassa asuvista elää köyhyysrajan alapuolella ja yli 60 % tarvitsee humanitaarista apua selviytyäkseen. Talouskriisi on syvä: Syyrian punta romahti vuoden 2011 tasosta (50 puntaa/dollari) loppuvuoteen 2024 mennessä 16 000 puntaan/dollari. Valtion työntekijän kuukausipalkka riittää ruokaan vain muutamaksi päiväksi.

Toukokuussa 2025 UNOCHA raportoi muun muassa seuraavaa:

• Joulukuun 2024 jälkeen yli 400 ihmistä on menehtynyt ja lähes 600 loukkaantunut sodan jäljiltä jääneiden räjähtämättömien pommien ja muiden hylättyjen sotavarusteiden vuoksi.
• 1,14 miljoonaa ihmistä palasi kotiseudulleen, heistä 523 100 oli maan sisäisiä pakolaisia.
• Yli 1,17 miljoonaa sai apua Turkin kautta tulleista 1 163 avustusrekasta.
• 3,4 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta rokotettiin.

Syyriassa tarvitaan kipeästi uusia koteja, kouluja ja sairaaloita

Humanitaarisen kriisin vaikutukset syyrialaisten elämään ovat olleet tuhoisia. Pahimmat ongelmat ovat seuraavat:

Koulutus: Noin 7 miljoonaa lasta tarvitsisi humanitaarista apua saadakseen koulutusta. 70 % kouluista on poissa käytöstä – tuhottuja tai vahingoittuneita. Tämä on luonut kadotetun sukupolven, joka ei ole pystynyt tai pysty käymään koulua.

Terveys: Terveydenhuolto on romahtanut. Sairaaloita ja klinikoita pommitettiin, henkilökunta pakeni eikä tarvittavia laitteitakaan ole. Arviolta 14,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee terveydenhuoltoa.

Ruoka ja maatalous: Sodan aikana metsiä hakattiin polttopuiksi, ja Assadin hallinto joukot tuhosivat peltoja. Monet viljelijät joutuivat luopumaan viljelystä, osa pakeni sotaa. Ilmastonmuutos ja Turkin lisääntynyt Eufratin vedenpatoaminen pahensivat tilannetta. Vehnän tuotanto laski 5 miljoonasta tonnista (ennen vuotta 2011) alle 2 miljoonaan tonniin vuonna 2023. Syyria muuttui viljan viejästä tuojaksi, eikä köyhillä ole enää varaa edes leipään.

Vesi ja puhtaanapito: Vesipumput ja kastelujärjestelmät ovat tuhoutuneet. Kuivuus ja hallitsematon pohjavesien käyttö ovat johtaneet vakavaan vesipulaan. Veden puute ja likaisen veden käyttö on johtanut useisiin tautiepidemioihin, erityisesti Pohjois-Syyriassa ja pakolaisleireillä. Noin 13,6 miljoonaa ihmistä tarvitsisi vesihuoltoa, mutta apu tavoittaa vain 2,2 miljoonaa.

Suoja ja asuminen: Sodan aikana tuhottiin systemaattisesti myös asuinrakennuksia, jopa kokonaisia kyliä. Miljoonilla maan sisäisillä pakolaisilla ei ole koteja, joihin palata. Arviolta 7 miljoonaa ihmistä tarvitsisi asuntoapua. Pohjois-Syyriassa 2,4 miljoonaa elää yhä teltoissa. Vuoden 2023 massiivinen maanjäristys pahensi tilannetta entisestään.

Pakolaisten paluun esteet

Vaikka Assadin hallinto kaatui ja Ahmed al-Sharaa nousi pääministeriksi jo yhdeksän kuukautta sitten, ja paljon Syyrian pakolaisia vastaanottaneet naapurimaat ovat kannustaneet paluuseen, paluumuutto on jäänyt verraten vähäiseksi. Tiivistetysti syitä ovat:

Turvattomuus ja väkivalta: Sekä nykyisen että entisen hallinnon joukot ovat syyllistyneet väkivaltaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin. Kesällä 2025 raportoitiin esimerkiksi kidutuksia ja teloituksia pidätyskeskuksissa.

Väkivalta paluumuuttajia kohtaan: Erityisesti Euroopasta palaavat ovat joutuneet etnisen tai sukupuolittuneen väkivallan uhreiksi. Usein tekijöinä ovat nykyhallinnon poliisit ja muut turvallisuusjoukot.

Siirtymäkauden oikeuden puute: Sotarikollisia ei ole tuotu oikeuteen, vaikka sitä varten on perustettu komissio.

Perusinfrastruktuurin heikkous: sähköä on yleensä vain 4–6 tuntia päivässä, vesijohtovettä ei tule koteihin.

Tuhoutuneet asuinrakennukset: Yli 1,2 miljoonaa kotia on täysin käyttökelvottomia. Rakennukset joko tuhoutuivat sodassa tai Assadin joukot tuhosivat ne myydäkseen rakennuksissa käytetyn teräksen.

Terveydenhuollon romahdus: terveydenhuoltojärjestelmän jälleenrakennukseen ei ole varoja, sillä Assadin hallinto käytännössä varasti kaikki rahat, ja Al Sharaa peri vararikossa olevan valtion.

Kansainvälisen yhteistyön heikkous: Rahoitus humanitaariseen työhön on vähentynyt erityisesti USAIDin ja EU:n rahoitusleikkausten vuoksi.

Viivyttely pakotteiden purkamisessa: Kansainväliset talouspakotteet vaikeuttavat jälleenrakennusta ja avun kanavoimista.

 

Pakotteiden purkamisen hitaus on luonut merkittäviä esteitä humanitaariselle ja kehitysavulle. Alun perin pakotteet asetettiin painostamaan ja eristämään Assadin hallintoa. Assadin kaatumisen jälkeen niiden purkaminen on kuitenkin ollut hidasta ja osittaista. Yksi syy tähän on se, että osa kansainvälisestä yhteisöstä näkee Al-Sharaan johtaman uuden hallituksen mahdollisesti islamistisena tai jihadistisena. Tämä epäröinti on vaikeuttanut avustustoimintaa, sillä rahansiirtoja ja avun kanavointia rajoitetaan.

Kesäkuun 2025 loppuun mennessä vain noin miljoona pakolaista oli palannut Syyriaan, lähinnä Turkista ja Libanonista. Euroopasta palaajia oli vain vähän. Tämä osoittaa, kuinka valtavia haasteita maan jälleenrakennuksessa ja turvallisen paluun varmistamisessa on yhä.

Lähteet:
UNOCHA Humanitarian Needs Overview
UNOCHA Humanitarian Response Figures for Syria
Syrian Flash Updates (UNOCHA)
UNHCR ja FAO raportit

Artikkelikuva: Assadin hallinnon tuhoamia rakennuksia Jobarin kaupunkinosassa Damaskoksessa. Kuva: Obaida Hitto.

Kirjoitus on käännetty englannista.

Mohammed Al Doubosh, 2 syyskuuta 2025

pakolaiset, pakolaisuus, Syyria, Syyrian sisällissota, Syyrian sota

---