Pääsiäinen on Egyptin kopteille vuoden uskonnollinen huipentuma

Pääsiäisviikko on koptikristityille vuoden pyhin viikko. Koptit käyttävät ortodoksisten kirkkojen tapaan juliaanista kalenteria, joten heidän pääsiäisensä ajoittuu usein viikon tai useamman myöhempään kuin läntisen kirkon pääsiäinen. Pääsiäisen perinteissä yhdistyvät kristinusko ja muinaiset egyptiläiset juhlat, joissa juhlittiin uudistumista, hedelmällisyyttä ja elämän kiertokulkua. Näitä perinteitä minulle avasi egyptiläinen koptikristitty ja kotikirkkonsa diakonina toimiva Nader.

Koptilaiset kuuluvat orientaaliortodoksisiin kirkkokuntiin. Koptikristityt jakautuvat kolmeen eri kirkkoon: Aleksandrian koptilais-ortodoksiseen, Aleksandrian kreikkalais-ortodoksiseen ja koptilaiskatoliseen kirkkoon. Tässä jutussa keskitytään ensimmäiseen eli koptilais-ortodoksiseen kirkkoon. Koptilaiset ovat Egyptissä merkittävä etnis-uskonnollinen ryhmä. Osuus väestöstä on vaikeasti arvioitavissa, mutta eri lähteiden mukaan se liikkuu noin 10–15 prosentissa. Kirkkokunta syntyi antiikin aikana Aleksandriassa, ja sen sanotaan pysyneen hyvin samanlaisena vuosisatojen läpi.

Suuri paasto on henkisen puhdistautumisen aikaa

Pääsiäisen aika alkaa 55 päivää kestävällä suurella paastolla (eng. The Great Lent). Paaston aikana koptit noudattavat vegaanista eli täysin kasvipohjaista ruokavaliota. Tämä pohjautuu teologiseen tulkintaan, jonka mukaan Eedenin puutarhassa ennen syntiinlankeemusta Aatami ja Eeva saivat ravintonsa kasveista. Paaston tavoitteena on puhdistaa keho ja sielu, palata syntiinlankeemusta edeltävään aikaan ja keskittää ajatukset hengellisyyteen. Suuri paasto mukaan lukien koko vuoden aikana paastopäiviä kertyy noin 210.

Kaksi viikkoa ennen suuren paaston alkua vietetään Joonan paastoa, joka tunnetaan myös Niniven paastona. Kolmen päivän mittainen paasto auttaa suuntaamaan katseen pääsiäiseen, mutta suurta paastoa edeltää myös viikon mittainen valmisteleva paasto. Valmistelevaa paastoa pidetään usein suuren paaston ensimmäisenä osana. Sitä seuraa Jeesuksen esimerkin mukainen 40 päivän paasto, joka päättyy ennen palmusunnuntaita. Palmusunnuntaita seuraa vielä oma suuren viikon paasto.

Kaikki koptikristityt eivät paastoa yhtä tiukasti. Nader kertoo, että käytännöt vaihtelevat yksilön hengellisen tilan mukaan. Esimerkiksi eräs koptikristitty kertoi paastoavansa lihasta, mutta käyttävänsä maitoa kahviin. Paastoon saattaa kuulua myös syömisen aloittaminen vasta puolenpäivän jälkeen. Naderin mukaan paastosta joustamisesta olisi kuitenkin hyvä keskustella papin kanssa.

Paasto ei ole pelkkää ruokavalion noudattamista – siihen kuuluu rukoilu, hengellisyys ja erityisesti katumus. Paaston aikana pyritään myös tekemään hyviä tekoja, kuten auttamaan huono-osaisia. Paasto on myös anteeksipyynnön, anteeksiannon ja sovinnon aikaa.

 

Palmusunnuntai

Palmusunnuntaina juhlistetaan Jeesuksen saapumista Jerusalemiin, missä kansa asetti palmunoksia hänen eteensä kunnioituksen merkiksi. Kävin palmusunnuntaina Pyhän Marian kirkossa Zamalekissa. Seurakuntalaiset kantoivat mukanaan palmunoksista punottuja koristeita. Punottuja koriste-esineitä voi ostaa kirkon edustalta. Lapsilla, ja myös joillakin aikuisilla, päätä koristivat punotut päähineet.

Palmusunnuntain liturgian jälkeen ennen suurta viikkoa suoritetaan yhteinen hautajaispalvelus. Jos joku kuolee juuri tämän viikon aikana, ei erillisiä hautajaisia vietetä, koska seurakunta rukoilee ja keskittyy Kristuksen kärsimykseen ja kuolemaan. Kuoleman sattuessa vainajan arkku on läsnä jumalanpalveluksessa, mutta suuren viikon palvelus jatkuu normaalisti.

 

Suuri viikko

Tunnelma tiivistyy vuoden pyhimmän viikon aikana, jota koptit kutsuvat pascha-viikoksi. Pascha on hepreasta johdettu nimitys pääsiäiselle. Kirkko koristellaan mustin kankain surun symboliksi. Jokaisena viikon päivänä keskitytään eri Raamatun teksteihin ja Jeesuksen viimeisten päivien tapahtumiin, joita seuraavat erilaiset rituaalit. Esimerkiksi tiistai-illasta lauantaihin suudelmia ei vaihdeta muistuttaen seurakuntalaisia siitä, kuinka Juudas kavalsi Jeesuksen.

Suuren viikon torstaina muistellaan Raamatun tapahtumia, jossa Jeesus pesi opetuslastensa jalat ja asetti ehtoollisen. Torstaille omaleimaista on se, että papit pesevät seurakuntalaisten jalat. Naderin mukaan pesun suorittamisen tyylit ovat vaihdelleet eri aikoina, mutta hänen omassa kirkossaan papit piirtävät miehille vedellä ristinmerkin nilkkaan ja naisille otsaan. Kulttuurisista syistä vastakkaisen sukupuolen jalkoihin koskemista ei nähdä sopivana.

Seuraavaa päivää eli pitkäperjantaita kuvaa syvä suru. Kirkon valot sammutetaan symbolisoimaan Jeesuksen kuolemaa. Joissakin kirkoissa toimitetaan Kristuksen symbolinen hautaaminen, jossa Kristuksen kuva asetetaan hautaan. Pitkäperjantain ja lauantain välisenä yönä koittaa ilmestyksen yö (eng. Night of the Apocalypse), jolloin luetaan läpi Johanneksen ilmestys. Kirkon liturginen väri vaihtuu punaiseen yön ajaksi ja seuraavana päivänä valkoiseen. Lauantai on odotuksen ja valmistautumisen aikaa, paasto jatkuu. Yön jumalanpalveluksessa julistetaan Kristuksen ylösnousemus. Pääsiäissunnuntai on puolestaan ilon ja juhlan päivä, jota vietetään perheen kanssa perinteisen ruoan merkeissä.

 

Sham el-Nessim

Sham el-Nessim on muinaisen Egyptin kevään ja sadon juhla, jonka juurten uskotaan ulottuvan yli 4 000 vuoden taakse. Alun perin faraoiden kevätfestivaali juhli Niilin tulvaa, joka toi hedelmällisen lietteen maahan ja varmisti sadon onnistumisen. Juhla omistettiin jumalille, mutta siitä kehittyi ajan myötä maallinen kansanjuhla, jota viettävät kaikki egyptiläiset uskonnosta riippumatta. Sham el-Nessimin  aikana egyptiläiset suuntaavat usein rannoille ja puistoihin piknikeille.

Koptien pääsiäinen on pitkä, symbolien ja rituaalien täyteinen juhla, jonka aikana koptikristittyjen yhteisö omistautuu hengellisyydelle. Monet koptikristityt kuten Nader ottavat koko suuren viikon palkattomaksi vapaaksi omista päivätöistään voidakseen omistautua pääsiäisen vietolle. Pääsiäinen muodostaakin kirkon teologisten opetusten huipentuman ja kiteyttää koko kirkon tärkeimmän sanoman.

 

Artikkelikuva: Kirkon perimätiedon mukaan apostoli Markus (maalauksessa) saapui Aleksandriaan noin vuonna 42 jKr. ja toi kristinuskon Egyptiin. Kuva on otettu muutama vuosi sitten rakennetussa Pyhän Markuksen kirkossa Kairon Heliopoliksessa. Kuva: Venla Lehtinen.

Venla Lehtinen, 9 huhtikuuta 2026

Egypti, koptit, kristinusko

---