Tuleeko Syyriasta jälleen salonkikelpoinen?

Syyrian hallinto on tehnyt viime vuosina töitä päästäkseen osaksi kansainvälistä yhteisöä. Presidentti Bashar al-Assad on pyrkinyt vakuuttamaan, että se on voittanut sodan. Viimeksi hän totesi näin voitettuaan vilpilliset vaalit toukokuussa 2021. Eri maat ovatkin hiljalleen solmineet diplomaattisia suhteita tai väläytelleet suurlähetystön avaamista Syyriassa. Suhteitahan katkaistiin vuoden 2011 jälkeen kansannousun muututtua sisällissodaksi. Monia maita motivoivat nyt niiden omat edut, liittyivät ne sitten Iranin rooliin Lähi-idässä tai pakolaispolitiikkaan.

Arabimaista Oman ei koskaan katkaissut suhteita ja Arabiemiraarit ja Bahrain jo solmineet suhteet Syyrian kanssa. Tällä hetkellä myös länsimaat ovat nimittämässä suurlähettiläitä. Jos esimerkiksi useat Euroopan maat normalisoivat suhteensa Damaskokseen, tuo se Assadia askeleen lähemmäs kansainvälistä yhteisöä. Viimeksi hallinnolle aukesi näyttämö osana Maailman terveysjärjestön WHO:n johtoa.

 

Syyrian ”paluu” kansainvälisille areenoille

Vuoden 2020 lopulla Syyria järjesti Damaskoksessa Venäjän tuella ”Paluu”-konferenssin, johon osallistuivat esimerkiksi Libanon ja Irak, mutta ei YK:n tai länsimaiden edustajia. Konferenssin tarkoituksena oli vakuuttaa, että maasta paenneet ihmiset voivat palata koteihinsa. Pakolaisten laajamittaiseen paluuseen liittyy monia kysymyksiä – lähtien siitä, kuinka halukas Syyrian johto on sallimaan sitä vastustaneiden henkilöiden paluun. Palaajat rasittaisivat myös entisestään maan taloutta. Syyrian valtio on lähes vararikossa, eikä pysty tarjoamaan peruspalveluita kaikille maassa asuville ihmisille tai tuottamaan heille tarpeeksi ruokaa. Leipäjonot ja nälkä vain kasvavat.

Vaikka konferenssi ei tuottanut konkreettisia tuloksia, se oli yksi keino esittää Syyria kansainvälisenä toimijana, jonka kanssa voidaan neuvotella. Tähän Venäjä pyrki. Tapaaminen myös korosti syyrialaispakolaisten paluuseen liittyviä kysymyksiä naapurimaiden sisäpoliittisella agendalla. Keskustelua asiasta on käyty pitkään esimerkiksi Libanonissa, joka on karkottanut syyrialaisia Syyriaan. Se alkoi yllättäen soveltaa toukokuussa 2019 sääntöä, jonka mukaan maahan 24.4.2019 jälkeen Syyriasta laittomasti saapuneet ihmiset voitiin karkottaa takaisin Syyriaan.

 

Voiko Irania vastustaa parantamalla suhteita Assadin Syyriaan?

Yhdistyneet Arabiemiraatit avasivat Damaskoksen suurlähetystön uudelleen vuonna 2018, mahdollisesti yrittääkseen vähentää Iranin vaikutusvaltaa Syyriassa sekä hyötyäkseen jälleenrakennusmarkkinoista. Myös Syyria voi hyötyä Persianlahden maista, jos ne osallistuvat maan jälleenrakennukseen. Maa on sekä raunioina että vararikossa, joten ulkopuolisille sijoittajille on huutava tarve. Eurooppa ja Yhdysvallat ovat puolestaan useaan otteeseen ilmoittaneet, etteivät ne tule osallistumaan jälleenrakennuksen maksamiseen, mikäli muutoksia maan hallinnossa ei tapahdu. Yhdysvaltojen asettamien Ceasar-pakotteiden myötä osallistuminen jälleenrakennukseen on entistä hankalampaa myös Yhdysvaltojen liittolaisille Lähi-idässä.

Al-Jazeeran uutisen mukaan myös Saudi-Arabia haluaa parantaa suhteitaan Syyrian hallintoon pienentääkseen Iranin vaikutusvaltaa maassa. Iranin poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen tuki on kuitenkin ollut sodan aikana ja on edelleen niin merkittävää, ettei sen vaikutusvallan väheneminen vaikuta todennäköiseltä. Iranin läsnäolo ei kuitenkaan välttämättä estä sen alueellisten vihollisten toimintaa Syyriassa.

Arabikevään jälkeen Yhdysvaltojen painoarvo Lähi-idässä on vähentynyt ja Venäjän, Turkin ja Iranin kasvanut. Ne ovat vakiinnuttaneet asemiaan monissa alueen arabimaissa. Syyriassa ne ovat keskeiset toimijat ja käyvät neuvotteluita maan tulevaisuudesta. Venäjä, Turkki ja Iran toimivat aktiivisesti myös muissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa: kaksi ensimmäistä ovat aktiivisia Libyassa ja viimeinen Jemenissä. Näissä molemmissa konflikteissa myös Arabiemiraatit on ollut yhtenä osapuolena.

Todennäköisesti Saudi-Arabia katsoo Arabiemiraattien tavoin, että Syyrian hallitus on voittanut sodan, ja ne haluavat toimia maassa, jossa muutkin ovat läsnä. Länsimaiden vaatimukset vapaista vaaleista, saati sitten hallinnon vaihtamisesta, eivät enää saa kannatusta Saudi-Arabialta tai Arabiemiraateilta. On myös Venäjän intresseissä, että maa, jota se on vuosia tukenut sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti, pääsee takaisin osaksi alueellista yhteisöä. Se onkin kannattanut suhteiden solmimisia uudelleen.

Yhdysvaltalainen Syyria-asiantuntija David W. Welsch esitti hiljattain, että Yhdysvaltojen tulisi aloittaa suhteiden normalisoiminen Syyriaan. Hän perusteli tarvetta vakauttaa maa, niin että se ei enää ruokkisi alueellista epävakautta. Hänen mukaansa myös Syyrian humanitaariseen kriisiin on vastattava. Liennytyksen avulla voitaisiin kirjoittajan mielestä vähentää Iranin ja sitä kautta libanonilaisen Hizbollahin roolia maassa. Vaikka Hizbollah poistuisi Syyriasta tänään, olisi Iranin rooli maassa edelleen huomattava huomenna.

Suhteiden normalisoimista kannattavat tahot haluavat erityisesti vähentää Iranin vaikutusvaltaa Syyriassa. Se olisi myös Venäjän intresseissä. Tavallisille syyrialaisille merkittävämpi vaatimus on kuitenkin tuhansien vankien vapauttaminen.  Assadin vankiloissa on arviolta edelleen yli 130 000 ihmistä, monista ei tiedetä ovatko he elossa vai kuolleita. Tähän Syyrian hallinto pystyisi vaikuttamaan itse, ilman lupaa sen liittolaisilta.

Merkittäviä muutoksia Yhdysvaltojen Syyria-politiikassa tuskin nähdään. Yhdysvaltojen edustajat ovat useaan kertaan todenneet, ettei se solmi diplomaattisia suhteita, koska Syyria rikkoo kansainvälisiä lakeja. Viimeksi presidentti Biden toisti Yhdysvaltojen kannan kesäkuussa sen jälkeen, kun hän oli tavannut Venäjän presidentti Putinin. Toisaalta Biden ei ole vieläkään nimittänyt Syyria-lähettilästä, mikä kertoo maan olevan alhaalla Yhdysvaltojen tärkeysjärjestyksessä.

 

Ensin diplomaattisuhteet, sitten syyrialaispakolaisten pakkopalautukset?

Ensimmäiset länsivaltojen diplomaattiset suhteet Damaskokseen saatetaankin solmia Euroopasta. Kesäkuussa 2021 uutisoitiin, että Kreikka ja Kypros suunnittelevat suurlähetystöjen avaamista Damaskokseen. Samassa kuussa Kreikka vahvisti suurlähetystön avaamisen Euronews-uutistoimistolle. Tämä on merkittävä poikkeama EU:n linjasta, jonka mukaan diplomaattisuhteita ei solmita, ennen kuin Syyriassa tapahtuu poliittisia muutoksia. Unkari ja Bulgaria ovat nimittäneet Damaskokseen asiainhoitajat, eivät siis suurlähettilästason edustajaa.

Euroopan valtioiden kohdalla kyse voi olla ennen kaikkea halusta muuttaa suhtautumista syyrialaispakolaisiin. Esimerkiksi Tanska ja Saksa ovat muuttaneet tänä vuonna linjaustaan Syyrian suhteen ja katsovat, että osa syyrialaisista ei enää ole oikeutettu kansainväliseen suojeluun. Tanska katsoo maan pääkaupungin turvallisuustilanteen muuttuneen riittävästi ja Saksa lopetti karkotuskiellon ”potentiaalisesti vaarallisten” ihmisten kohdalla. Se ei ole vielä palauttanut ketään Syyriaan, mutta osavaltiotasolla on vaadittu avoimesti palautusten aloittamista. Palautukset suoraan Euroopasta ovat epätodennäköisiä, jos mailla ei ole diplomaattisia suhteita. Suhteiden luominen voi siis enteillä palautusten suunnittelua.

Kesäkuun alussa uutisoitiin, että Kypros oli palauttanut syyrialaisia Libanoniin ilman, että heillä oli ollut mahdollisuutta hakea turvapaikkaa Kyprokselta. Libanonista osa näistä syyrialaisista oli karkotettu edelleen Syyriaan. Libanonin rajat ovat olleet syyrialaisilta suljetut jo monta vuotta, ja siellä olevien pakolaisten lähtöhalut ovat kasvaneet viime vuosina entisestään. Vain harvalla on mahdollisuus oleskella maassa laillisesti, ja Libanonin romahtanut taloustilanne tekee elämisestä vaikeaa myös syyrialaisille.

 

Syyria valittiin Maailman terveysjärjestön johtoryhmään

Maailman terveysjärjestö WHO hyväksyi toukokuussa 2021 Syyrian sen johtoryhmän (Executive Board) jäseneksi. Toimikausi on kolme vuotta, ja Syyria valittiin itäisen Välimeren edustajaksi. Johtoryhmä valvoo WHO:n työtä ohjaavaa Maailman terveyskokousta (Health Assembly). Syyriaa edustaa maan terveysministeri Hassan al-Ghabash, joka on EU:n ja Iso-Britannian pakotelistoilla. Jäsenyys on jälleen yksi esimerkki siitä, miten kansainvälisen yhteisön on vaikea eristää toimijoita, jotka ovat syyllistyneet erittäin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Monet syyrialaiset, esimerkiksi lääkärit, järkyttyivät päätöksestä. Syyrian hallinto on tarkoituksella tehnyt lukuisia iskuja terveydenhuollon kohteisiin ja evännyt terveydenhuoltoa esimerkiksi saarretuilla alueilla eläviltä ihmisiltä. Lisäksi se on käyttänyt lukuisia kertoja kemiallisia aseita omia kansalaisiaan vastaan. Arviot iskujen ja kuolleiden määristä vaihtelevat, mutta syyrialainen kansalaisjärjestö Syrian Network for Human Rights on dokumentoinut 544 Syyrian hallinnon tekemää iskua terveydenhuollon kohteisiin maaliskuun 2011 ja kesäkuun 2021 välillä. Arviot samana ajanjaksoja tapetuista terveydenhuollon ammattilaisista vaihtelevat 600 ja 930 henkilön välillä. Yli 3000 ammattilaista on pidätetty tai kadonnut. Iskut terveydenhuollon kohteisiin jatkuvat edelleen.

Local #Syrian healthcare workers in #Idlib protest the election of the #Syrian regime that used chemical weapons against children, tortured doctors & nurses & killed 930 of their colleagues and bombed 580 hospitals according to @P4HR to the @WHO executive council. Shouldn’t you? pic.twitter.com/OfgKJNfrTJ

— Dr. Zaher Sahloul (@sahloul) June 2, 2021

Jäsenyydellä WHO:n johtoryhmässä voi olla myös konkreettisia vaikutuksia Syyrian sisällä. Idlibin kapinallisalueilla asuvat syyrialaiset pelkäävät, että Syyrian hallinto pyrkii vaikuttamaan jäsenyytensä myötä avun jakamiseen Idlibissä. Tällä hetkellä YK:n toimittama apu Turkista Idlibiin kulkee Bab al-Hawan rajanylityspisteen kautta, mutta YK:n päätöslauselma rajat ylittävästä avusta on katkolla heinäkuun alussa. Jos rajanylityspiste sulkeutuu YK:lle, joudutaan merkittävä osa avusta viemään pääkaupunki Damaskoksen kautta. Moni pelkääkin, että humanitaarinen apu politisoituu entisestään, jos Venäjä estää veto-oikeudellaan Bab al-Hawan rajanylityspisteen käyttämisen.

Ensimmäisessä johtoryhmän istunnossa Syyrian terveysministeri vakuutti maansa noudattavan kansainvälisiä lakeja ja korosti yhteistyön tärkeyttä koronapandemian hallinnassa. Hallinto ei kuitenkaan ota – yli vuosi pandemian alkamisen jälkeen – koronapandemiaa edelleenkään vakavasti, ja ihmiset ovat jääneet pitkälti oman onnensa nojaan. Johtoryhmä on yksi paikka Syyrian hallinnolle saada äänensä kuuluville ja esittää itsensä kansainvälisen yhteisön tasavertaisena jäsenenä.

 

Voittamaton Assad?

Toukokuussa 2021 Syyriassa pidettiin presidentinvaalit, jotka eivät olleet vapaat ja jotka Assad voitti ylivoimaisesti. Presidentti vakuutti olevansa voittamaton voitettuaan vaalit. Puhuessaan syyrialaisista, jotka eivät äänestäneet häntä, presidentti käytti samaa retoriikkaa kuin aiemmin, kutsuen heitä kunniattomiksi vihollisiksi. Hän vakuutti, että taistelu näitä vihollisia vastaan tulee jatkumaan.

Tilanne Syyriassa on edelleen epävakaa: eri puolilla maata järjestetään protesteja Assadia vastaan ja tehdään aseellisia iskuja. Syyrian ja Venäjän joukot ovat iskeneet jälleen viime aikoina enemmän Idlibin maakunnan eteläosiin, myös terveydenhuollon kohteisiin. Iskut voivat enteillä uuden sotilasoperaation aloittamista ja Idlibin kapinallisalueen murentamisen jatkamista. Tai kenties hallinto on halunnut näyttää voimiaan ennen Bidenin ja Putinin tapaamista kesäkuussa ja heinäkuun turvallisuusneuvoston kokousta.

On virheellistä olettaa, että Syyrian hallinto olisi muuttunut tai että se toisi vakautta alueelle lähes kymmenen vuotta kestäneiden taistelujen jälkeen. Miksi sen tarvitsisi, kun sen keskeiset liittolaiset, Venäjä ja Iran, pysyvät sen rinnalla? Solmimalla diplomaattisuhteita länsimaat eivät pysty vaikuttamaan maan tulevaisuuteen Venäjän tai Iranin ohitse. Kansainvälinen yhteisö on koko sodan ajan ollut kykenemätön vaikuttamaan Assadin hallintoon. Suurien muutosten, kuten hallinnon vaihtumisen sijaan pitäisi pyrkiä pienempien muutosten aikaansaamiseen. Näitä voisivat olla vaatimukset vankien vapauttamisesta tai humanitaarisen avun tasa-arvoisemmasta jakamisesta.

—

Lähi-itä NYTissä julkaistaan pian myös Orwa Al Abdullan kirjoitus, jossa käsitellään YK:n päätöslauselmaa ja rajat ylittävän avun vaikutuksia Koillis-Syyriassa asuville ihmisille.

—

Artikkelikuva: Wikimedia commons, © Vyacheslav Argenberg / http://www.vascoplanet.com/

Tiina Hyyppä, 29 kesäkuuta 2021

Iran, kansainvälinen politiikka, Lähi-itä, pakolaiset, sodat ja konfliktit, Syyria, Syyrian sisällissota, Venäjä, Yhdysvallat

---