Irakin Kurdistaniin saadaan vihdoin parlamentti, mutta hallituksen muodostamiseen voi mennä vielä kauan

Kurdistanissa pidettiin parlamenttivaalit 20.10.2024. Näitä vaaleja on lykätty noin kaksi vuotta ja tänä aikana KRG (Kurdistan Regional Government) on jatkanut toimintaansa ilman parlamenttia, jossa tehdään poliittisia päätöksiä. Vaaleissa äänestysprosentti oli 72 prosenttia ja ehdokkaita oli 1 191. Korkea äänestysprosentti viittaa siihen, että kansa piti parlamenttivaaleja tärkeinä. Vaalien aikana kielenkäyttö oli hyvin karkeaa toisia puolueita kohtaan; puhuttiin esimerkiksi toisen puolueen tuhoamisesta sanomalla “meidän on tuhottava tämä hallinto” ja väheksyttiin toisen puolueen pärjäämistä. Karkeaa kieltä käytti eritysesti näiden vaalien näkyvin poliitikko Bafel Jalala Talebani, joka on nykyisen PUK: puheenjohtaja. Hän on myös PUK:n entisen puheenjohtajan ja Irakin aiemman presidentin (2005–2014) edesmenneen Jalal Talebanin poika. Bafel Jalal Talebani käytti vaalien aikana karkeaa kieltä eritysesti KDP:tä kohtaan. KDP:n Barzanien johtama puolue on ollut voittaja puolue sekä vuoden 2018 vaaleissa että nyt käydyissä vaaleissa. Edellisellä hallituskaudella KDP:llä oli Kurdistanin presidentin ja pääministerin salkut. Puolueiden vaaliteemat jäivät karkean kielenkäytön varjoon. Vaalien teemat pääosin keskittyivät julkishallinnon palkanmaksuun, turvallisuusasioihin ja valtion sisäiseen korruptioon, kuten epäselvyyksiin öljyn myynnin tuloista.

Irakin Kurdistanissa on pidetty vuodesta 1992 alkaen kuusi kertaa alueelliset parlamenttivaalit. Parlamentti on Kurdistanin aluehallituksen (KRG) korkein lainsäädäntö- ja valvontaelin. KRG:n edellisen parlamentin toimintakausi alkoi 6.11.2018 ja sen oli tarkoitus kestää 6.11.2022 asti, jonka jälkeen piti järjestää seuraavat vaalit.

Vaaleja ei kuitenkaan järjestetty, vaan KRG:n parlamentti päätti omavaltaisesti jatkaa toimintaansa vuoden 2023 loppuun asti. Tämä ei onnistunut, sillä toukokuussa 2023 Irakin liittovaltion korkein oikeus lakkautti KRG:n parlamentin toiminnan ja sulki parlamentin ovet. Toukokuusta 2023 lähtien Irakin Kurdistanin aluehallitus jatkoi toimintaansa ilman parlamenttia. Irakin liittovaltion korkein oikeus piti marraskuun 2022 jälkeen tehtyjä päätöksiä laittomina, koska kyseiset päätökset oli tehty  koska kyseiset päätökset oli tehty KRG:n parlamentin varsinaisen toimintakauden päätyttyä. Tämä tarkoitti sitä, että KRG ei voinut esimerkiksi enää hyväksyä lakeja tai päätöksiä, jotka lainsäädännön mukaan tarvitsevat parlamentin hyväksynnän.

Parlamentin toiminnan lakkauttaminen oli valtava poliittinen takaisku KRG:lle erityisesti, koska päätöksentekijä oli Irakin valtion elin, jonka kanssa KRG:lla on ollut lukuisia kiistoja. KRG:n parlamentti oli aiemmin onnistunut pidentämään toimintakauttaan, useaan otteeseen, mutta toukokuussa 2023 Irakin valtion puuttuminen asiaan esti sen.

Riidat vaalien taustalla: kuka järjestää ja valvoo, onko erityisiä vähemmistöpaikkoja?

Parlamenttivaalien järjestämiseen liittyi useita ongelmia. Eri tahot kiistelivät muun muassa siitä, mikä toimielin tai instanssi voi valvoa KRG:n vaaleja ja milloin ne pidetään. Lisäksi kiistaa aiheutti Irakin liittovaltion korkeimman oikeuden päätös poistaa 11 parlamenttivaalipaikkaa, jotka oli varattu Irakin Kurdistanin vähemmistöryhmille, kuten kaldealaisille, assyrialaisille, armenialaisille ja turkmeeneille. Näiden kiistojen takia puolueet eivät päässeet sopimukseen kuudensien parlamenttivaalien järjestämisestä aiemmin, ja ne järjestettiin vasta lokakuussa 2024.

Kurdistanin vaalilautakunnan tehtävä on valvoa ja toteuttaa parlamenttivaalit, mutta osa Kurdistanissa olevista puolueista oli sitä mieltä, että kyseinen taho on menettänyt luottamuksensa puolueettomana toimijana ja siksi tehtävä siirtyi Irakin vaalilautakunnalle. Ennen vaaleja Kurdistanin oppositiopuolueet ja uudet puolueet olivat yleisesti sitä mieltä, että tällä kertaa vaalien tulokset ovat luotettavia, koska Irakin vaalilautakunta Kurdistanin aluehallituksen ulkopuolisena tahona valvoo niitä, mikä vähentää valtapuolueiden eli Kurdistanin demokraattisen puolueen (KDP) ja Kurdistanin isänmaallisen liiton (PUK) mahdollisuutta vaikuttaa epäreilusti vaalien tulokseen. Moni odotti niiden äänimäärien laskevan selvästi, mutta tuoreimpien tulosten perusteella molemmat puolueet kasvattivat äänimääriään, mutta vain KDP menetti paikkoja oppositiopuolueille.

Kohden vahvaa koalitiohallitusta: yhä kahden kauppa

KDP ja PUK ovat olleet kaksi tärkeintä puoluetta koko KRG:n itsehallinnon ajan. KDP:a pidetään demokraattisena ja konservatiivisena puolueena, kun taas PUK:a pidetään sosiaalidemokraattisena puolueena. Molemmat puolueet olivat mukana taistelemassa Saddam Husseinin baathilaista hallitusta vastaan. Ne myös taistelivat toisiaan vastaan Irakin Kurdistanin verisessä sisällissodassa vuosina 1994–1997. Irakin Kurdistan on myös epäsuorasti jaettu kahteen alueeseen, vihreään ja keltaiseen. Vihreällä alueella eli Sulaymaniyahin seudulla eniten valtaa on PUK:lla ja keltaisella alueella eli Erbilin seudulla eniten valtaa on KDP:lla. Näillä kahdella puolueella on eniten jäseniä ja myös eniten taloudellisia ja sotilaallisia resursseja, millä on ollut vaikutusta vaalien tulokseen.

Irakin vaalilautakunta julisti vaalien viralliset tulokset heti vaaleja seuraavana päivänä 21. lokakuuta. KDP sai 39 paikkaa, PUK 23 paikkaa ja loput 38 paikkaa satapaikkaisessa parlamentissa menivät muille puolueille ja itsenäisille edustajille. Verrattuna edellisiin vaaleihin, PUK:n ja KDP:n äänimäärät kasvoivat. Hallituksen muodostamiseen tarvitaan yli 51 parlamenttipaikkaa. KDP ja PUK saivat yhteensä 62 parlamenttipaikkaa, mikä tarkoittaa sitä, että halutessaan KDP ja PUK pystyvät yhdessä muodostamaan KRG hallituksen.

 

Vaikka KDP:lla ja PUK:lla olisi riittävästi parlamenttipaikkoja hallituksen muodostamiseen, niin suurimpana puolueena ja hallituksen muodostajana KDP todennäköisesti pyrkisi saamaan muita puolueita mukaan hallitukseen, koska KDP:n ja PUK:n välit ovat yhä huonot. KDP pyrkisi turvaamaan hallituksen toiminnan jatkumisen muiden puolueiden ja itsenäisten edustajien tuella ja samalla estäisi PUK:a saamasta omaa agendaansa läpi kiristämällä, minkä se voisi tehdä, jos PUK olisi KDP:n ainoa hallituskumppani.

Vaalien tulos oli jonkinlainen voitto oppositiopuolueille kuten New Generationille, koska ne saivat muiden pienpuolueiden kanssa yhteensä 33 parlamenttipaikkaa. Tämä paikkamäärä on merkittävä.

Teoriassa vaihtoehto voisi olla myös se, että PUK tai KDP pyrkisivät muodostamaan hallituksen ilman toisiaan muiden puolueiden tuella, mutta käytännössä tämä on lähes mahdotonta. Nämä kaksi puoluetta eivät voi sivuttaa toisiaan, koska siinä tapauksessa Irakin Kurdistan jakautuisi käytännössä kahdeksi eri alueeksi, ja silloin se puolue, joka ei ole mukana hallituksessa, vaikeuttaisi hallituksen toimintaa omalla alueellaan ja jopa mahdollisesti aiheuttaisi isompia konflikteja. Tilannetta vaikeuttaa se, että KDP:lla ja PUK:lla on kymmeniä tuhansia sotilaita, joita kutsutaan Peshmergeksi, mikä monimutkaistaa tilannetta.

Naapurimailla, kuten Iranilla ja Turkilla sekä myös alueella olevilla Länsimailla (NATO) on omat intressinsä Kurdistanin politiikassa. Iran tukee PUK:a ja Turkki tukee KDP:a. Sekä Iran että Turkki vaikuttavat laajasti muihinkin Irakin Kurdistanin puolueisiin, kuten Islamistien puolueisiin. Iranilla ja erityisesti Turkilla on monia sotilastukikohtia Irakin Kurdistanissa. Myös NATOlla on Irakin Kurdistanissa sotilaistukikohtia, ja se tekee yhteistyötä KRG:n kanssa. Koska näillä mailla on vaikutusta KRG:n hallituksen muodostamiseen, niin sekä PUK:n että KDP:n tulee ottaa näiden kaikkien maiden ”neuvot” huomioon. Kaikkien miellyttäminen yhtä aikaa on vaikeaa, koska maiden intressit ovat keskenään erilaisia.

KRG hallituksen muodostaminen näiden vaalitulosten jälkeen ei ole helppoa ja hallituksen muodostaminen saattaa kestää vielä pitkään.

 

Artikkelikuva: Kurdistanin aluehallinnon parlamenttirakennus Erbilissä Irakissa. Kuva: Serhii Ivashchuk.

Shahram Hatami, 28 lokakuuta 2024

---