Onko Syyrian sota ohi?

Autoritaarinen presidentti Bashar al-Assad syöstiin vallasta joulukuussa 2024. Onko Syyrian sota nyt viimein ohi? Voiko maahan palata?

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin 16.11., että Syyrian sota on ohi. Todellisuus paikan päällä on monimutkaisempi. Vuoden aikana on tapahtunut paljon positiivisia kehityskulkuja, mutta myös ilmennyt uusia väkivallan muotoja.

Assad syöstiin vallasta vain 12 päivässä. Sotilasoperaatiota johti kapinallisjärjestö Hay’at Tahrir al-Sham. Operaatiossa ei vallattu koko maata, ja edelleen osia maasta on väliaikaishallinnon ulottumattomissa. Väkivaltaa esiintyy eri alueilla ja maan tulevaisuus näyttäytyy monille epävarmana.

Väliaikaishallinto on viimeisen melkein vuoden ajan kuitenkin käyttäytynyt kuin sota olisi ohi uudistaen hallinnon rakenteita ja järjestämällä esimerkiksi vaalit lokakuussa 2025. Lisa Wedeen on tutkinut, miten Assadien hallintoaikana kansalaiset käyttäytyivät kuin olisivat lojaaleita hallitsijoille. Nyt väliaikaishallinto käyttäytyy kuin sota olisi ohi ja maassa voisi tehdä merkittäviä uudistuksia – edelleen jatkuvasta väkivallasta huolimatta.

Väkivalta jatkuu Syyriassa

Väkivaltaa esiintyy siis edelleen eri puolilla maata. Rannikon väkivaltaisuudet maaliskuussa 2025, yritys ottaa eteläinen Sweidan maakunta väkivaltaisesti hallintaan heinäkuussa 2025, ja Israelin sotilaallinen puuttuminen nousivat Suomessakin uutisotsikoihin. Yhteenotoissa ja Israelin iskuissa kuoli tuhansia ihmisiä. Sweidan maakunta on ollut heinäkuussa alkaneiden yhteenottojen jälkeen käytännössä kokonaan tai osittain keskushallinnon joukkojen saartama ja humanitaarinen tilanne alueella on heikentynyt. Pulaa on ollut perustarvikkeista, esimerkiksi leivästä. Druusijoukot ovat julistaneet alueelle oman hallintonsa ja heidän aseelliset ryhmänsä hallitsevat aluetta. Aseelliset yhteenotot jatkuvat edelleen ajoittain.

Sweidan tapahtumien vaikutukset eivät rajoitu vain maakuntaan, vaan ne ovat luoneet epäluottamusta muidenkin kuin vain druusien ja uusien hallitsijoiden välille lisäten epävarmuutta tulevasta. Keskustellessani Sweidasta hiljattain Syyriassa, tapahtumia verrattiin jopa vuonna 1982 Hafez al-Assadin toteuttamaan verilöylyyn Haman kaupungissa, jossa tuhansia ihmisiä tapettiin.

Väkivaltaa tapahtuu myös muualla. Paitsi väliaikaishallinnon joukkojen toimesta, väkivaltaa tapahtuu myös yhteisöjen välillä ja sisällä, eikä tekijöitä aina tiedetä. Huonossa taloudellisessa tilanteessa rikokset ja sieppaukset ovat myös ansaintakeino. Syyrialainen ihmisoikeusjärjestö Syrian Network for Human Rights raportoi lähes päivittäin siviilikuolemista.

Konfliktitutkijat määrittelevät sisäiset konfliktit poliittiseksi väkivallaksi, jossa vastakkain ovat maan hallitus ja ainakin yksi organisoitunut ryhmä ja (Uppsalan yliopiston mukaan) vähintään 25 taisteluihin liittyvää kuolemaa vuodessa. Sodan määritelmään sen sijaan kuuluu, että ainakin tuhat ihmistä menehtyy taisteluiden seurauksena konfliktissa kalenterivuoden aikana. Nämä luvut ovat ylittyneet Syyriassa myös tänä vuonna ja siten molemmat määritelmät täyttyvät. Uuden hallinnon tulisi valtion tavoin huolehtia kaikkien yksilöiden turvallisuudesta, mutta selvästikään hallinto ei läheskään aina kykene tai ole halukas siihen. Väkivaltaisia toimijoita ei myöskään olla saatettu rikosoikeudelliseen vastuuseen riittävästi. Rankaisemattomuus on edelleen yleistä. Positiivisena – ja Syyrian kontekstissa ennenäkemättömänä – kehityksenä on pidetty Aleppossa 18. marraskuuta alkaneita avoimia oikeudenkäyntejä rannikon väkivaltaisuuksista syytettyjä kohtaan. Avoin ja oikeudenmukainen prosessi voi lisätä luottamusta oikeusjärjestelmää ja uutta hallintoa kohtaan.

Väkivallan lisäksi voidaan tarkastella myös alueiden hallintaa. Väliaikaishallinto ei tällä hetkellä kontrolloi koko maata. Etelän lisäksi kurdijohtoiset SDF-joukot (Syrian Democratic Forces) kontrolloivat laajoja alueita Koillis-Syyriassa. Vaikka laajemmilta sotilaallisilta yhteenotoilta on vältytty ja alueet pyritään yhdistämään neuvotteluin, ovat SDF ja väliaikaishallintoa tukevat ryhmät ottaneet väkivaltaisesti yhteen maan pohjoisosissa.

Neuvotteluita alueen yhdistämisestä muun Syyrian kanssa on käyty alkuvuodesta 2025 alkaen. Yhdysvalloilla, jolla on edelleen joukkoja Koillis-Syyriassa ja joka on vahvasti tukenut Syyrian uutta hallintoa, on ollut merkittävä rooli neuvotteluiden etenemisessä. Viime viikkoina neuvottelut ovat edenneet, osin koska Syyria liittyi osaksi ISISin vastaista kansainvälistä koalitiota. Täten SDF ei enää ole ainoa ryhmä, joka taistelee virallisesti Yhdysvaltojen rinnalla ISISiä vastaan. On mahdollista, että SDF integroidaan Syyrian armeijaan omina joukko-osastoinaan, mikä on ollut yksi SDF:n keskeinen vaatimus.

 

Voiko Syyriaan palata?

Euroopassa Assadin hallinnon kaatuminen aloitti välittömästi keskustelun pakolaisten palauttamisesta maahan. Monet maat, mukaan lukien Suomi, keskeyttivät syyrialaisten turvapaikkahakemusten käsittelyn. Tämä kuvastaa sitä näkökulmaa, josta Lähi-itää Euroopassa usein tarkastellaan. Tästä syystä puutteellisille analyyseille perustuvilla toteamuksilla, kuten ”Syyrian sota on ohi”, voi olla myös poliittisia ja yksilöiden elämään vaikuttavia seurauksia. Palauttamista vaativien kannanottojen ohella on hyvä muistaa, että pakolaiset ja maahan muuttaneet ihmiset eivät ole vain kuluerä. Esimerkiksi työvoimapulasta kärsivässä Saksassa on toivottu, että maassa työskentelevät syyrialaiset lääkärit eivät palaisi kotimaahansa vaan jäisivät hoitamaan vanhenevaa väestöä.

Sadat tuhannet ihmiset ovat palanneet Syyriaan, erityisesti naapurimaista, joihin pakeni miljoonia syyrialaisia sodan aikana. Osa heistä on paennut tuhottuihin koteihin, joissa ei ole palveluita saatavilla, pakon edessä: naapurimaissa monet elivät huonoissa oloissa ja ilman mahdollisuutta lailliseen oleskelulupaan, kohdaten usein hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

Tutkijat ovat korostaneet, että pakolaisten paluuta kuvaavia virallisiakin tilastoja on syytä tulkita kriittisesti. Ei ole selvää, kuinka moni tilastoitu ”palaaja” on todella palannut tai vain vieraillut Syyriassa tai mahdollisesti joutuu asumaan jossain muualla kuin omassa kodissaan, koska koti ei ole asumiskelpoinen. Syyriassa näin syksyllä 2025 useita henkilöitä, jotka olivat palanneet täysin tuhotuille alueille ja asuivat artikkelikuvan kaltaisissa taloissa ilman seiniä, sähköä tai vettä. Muhammed Al Doubosh on hiljattain kirjoittanut tarkemmin monin paikoin katastrofaalisista humanitaarisista oloista. Syyrian naapurimailla on myös sisäpoliittinen tavoite palauttaa syyrialaisia Syyriaan ja korkeiden paluulukujen esittäminen voi olla niille poliittisesti hyödyllistä.

Palaaminen, koti ja kodin merkitys ovat hyvin henkilökohtaisia asioita. Kaikki syyrialaiset eivät välttämättä tunnista maata enää kodikseen. Monilla ei ole kotia, johon palata. Mitä enemmän syyrialaiset ovat integroituneet vastaanottajamaahan, oppineet kieltä, saaneet töitä tai kasvattaneet lapsia näissä uusissa maissa, sitä vähemmän he mahdollisesti haluavat palata. Maat eivät välttämättä ottaneet heitä avosylin vastaan, mutta monelle uusi koti voi olla silti mieluisempi vaihtoehto kuin vuosia kestäneen sodan tai jatkuvan epävarmuuden Syyria.

—

Artikkelikuva: Tiina Hyyppä 2025

Tiina Hyyppä, 24 marraskuuta 2025

Lähi-itä, pakolaiset, sodat ja konfliktit, Syyria

---