Täydellinen ulkonäkö lähtee kokonaisuudesta: miesten ulkonäköpaineet Lähi-idässä

Länsimediassa kuulemme usein puhuttavan negatiiviseen sävyyn Lähi-idän naisten ulkonäköpaineista, ja huntujen käytön kieltäminen tai sen pakottaminen nousevatkin meillä lehtiin. Tämä saa useimmat kokemaan vääräksi, ettei alueen miehillä ole samankaltaisia ulkonäköpaineita tai kulttuurisia sääntöjä. Onko asian laita kuitenkaan näin?

Itse viiksekkäänä, ulkonäkööni ja pukeutumiseeni jonkin verran panostavana miehenä olen Lähi-idässä matkustaessani hämmästynyt, kuinka tärkeänä alueen miehet pitävät ulkonäköään. Oma ulkonäköni aiheuttaa usein paikallisissa hämmästystä ja huvitusta. Parturissa pohjoismaiset ohuet hiukseni saavat niihin tottumattoman leikkaajan usein panikoimaan, ja miesnutturani sai ihmiset kääntymään tuijottaakseen kummallista miestä, joka rikkoi standardia miesmallia.

Olen törmännyt tähän miesten ulkonäkökulttuuriin niin Turkissa kuin Libanonissa. Turkissa viiksiäni kehutaan, mutta niiden poliittista affiliaatiota ja tarkoitusta kummastellaan. Siellä viikset nimittäin yhdistetään kemalismiin, eli maalliseen nationalismiin. Pitkä parta taas tarkoittaa uskonnollista vakaumusta lähes koko Lähi-idän alueella. Ne, jotka eivät halua viestiä vakaumustaan, valitsevat lähes poikkeuksetta saman naamakarvoitustyylin, eli sängen tai lyhyen parran. Libanonissa totaalinen parrattomuuteni saikin parturini raapimaan päätään, kun hiustenleikkuun kanssa olisi saanut parran siistimisen samalla.

Päätin käydä haastattelemassa beirutilaisen miesten parturikampaamo Phil and Joen henkilökuntaa kysyäkseni heidän näkemystään miesten ulkonäköpaineista. Jo sisälle astuessani tajusin, kuinka suuri bisnes miesten ulkonäkö on Libanonissa: jokaisen kampaamotuolin edessä on pieni televisio, joka näyttää mykkäelokuvia, liikkeen hyllyt ovat täynnä ketjun omia design-partaveitsiä ja äärimmäisen siististi pukeutunut henkilökunta ryhtyi välittömästi herroittelemaan minua. Esittelyjen jälkeen siirryin kysymyksiini, jolloin George, yksi liikkeen partureista, tarjosi minulle kahvia ja istuimme nahkaisiin nojatuoleihin keskustelemaan aiheesta.

George kertoo ulkonäön olevan Libanonissa miehille kaikki kaikessa ja vielä enemmän, kuin mitä sen on naisille. Hiustyyleissä täällä otetaan vaikutteita länsimailta, vaikka alueen oma tyyli on aina astetta konservatiivisempi. Muoti muuttuu alueella muutaman vuoden välein, mutta ei yhtä radikaalisti kuin esimerkiksi Euroopassa. Ainoa merkittävästi muuttuva asia on parran pituus. Tällä hetkellä muotia on pitkä parta, kun taas edellisenä vuonna lyhyt oli suositumpi. Tärkeimmäksi syyksi ulkonäön tärkeydelle George nimeää muiden miesten aiheuttaman paineen. Naisten huomion saaminen ei siis yllättäen olekaan tärkein asia ulkonäöstään huolehtivalle. Myös salilla käymistä pidetään trendikkäänä paikallisten miesten keskuudessa, ja treenatut lihakset viestivät kunnon lisäksi myös terveistä elämäntavoista. Omalla ulkonäöllä viestitään siis asemaa, ja oman parturin luotetaan aina tietävän uusin ja trendikkäin tyyli. Lopuksi George kertoo, että heille on normaalia, että asiakkaat käyvät liikkeessä viikoittain tai jopa useammin. Ainoa poikkeus trendien seuraamiselle on Georgen mukaan vaatetus, sillä vaikka miehet ostavatkin uusia vaatteita hyvin tiuhaan, ovat vaatteet usein aina samat: farkut yhdistettynä t-paitaan tai kauluspaitaan. Pelkkä hiustyyli ei kuitenkaan hänestä ole mitään ilman täydellistä kokonaisuutta, jonka luovat uudet vaatteet, siistit kengät ja korut.

Tämä idea kokonaisuuden tärkeydestä tuntui selittävän minulle, mistä miesten ulkonäössä Lähi-idässä on kyse. Insinööritaidolla leikatut mustat hiukset, ja millin tarkasti muotoillut naamakarvat ovat vain osa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös uudet ja tarkoituksella tiukat vaatteet, jotta salilla treenatut lihakset varmasti näkyisivät. Kaiken tämän taustalla elää idea uudesta maskuliinisuudesta, jonka tarkoituksena on viestiä sosiaalista asemaa, terveyttä ja nuorekasta trendikkyyttä. Vaikka länsimaissakin miehet ovat alkaneet 2000-luvulla huolehtimaan ulkonäöstään aiempaa enemmän, on sen tarkoituksena ollut usein erottautua massasta, kun taas täällä miehet pyrkivät noudattamaan yhtä hyväksi havaittua tyyliä, joka pikkutarkkuudessaan vaatii jatkuvaa huoltoa. Poikkeukset tähän tyyliin ovat hyvin harvinaisia, ja vastaan saattaakin kävellä tusinan kokoinen joukko nuoria miehiä, joiden tyyli noudattaa kaikilla samaa linjaa. Miesten ulkonäköpaineet ovat niin suuret paikallisille, että se johtaa lähes standardisoituneeseen miestentyyliin. Miesten muoti tuntuu saavuttaneenkin jonkinlaisen kulminaatiopisteen, jota kukaan ei halua – tai uskalla haastaa.

Vaikka pyrkisinkin noudattamaan tätä alueen trendikästä miesihannetta mahdollisimman tarkasti, en voi länsimaalaisena miehenä kuitenkaan koskaan saavuttaa sitä täydellisesti. Pelkästään ihonvärini ja ohuen hiustenlaadun takia tulisin aina erottumaan paikallisista, mutta tärkeimpänä ongelmana tulee aina olemaan hiotun kokonaisuuden puuttuminen. Jokainen yksittäinen aspekti on tärkeä kokonaisuuden ylläpitämiseksi, ja massasta erottautuminen ei ole viisasta, sillä vain tämä yksi tyyli edustaa miehistä komeutta, siisteyttä, nuoruutta eli kaikkea sitä mitä mies haluaa olla.

Otto Kaplas, 5 huhtikuuta 2016

Libanon, Turkki