Palestiinalainen Mariam Abu Eid polttelee vesipiippua kahvilassa, joka on hänelle kuin olohuone. Kun olen aikeissa aloittaa haastattelun, Mariam toivoo, että saisi tietää minusta ensin. Hän sanoo, että hänelle tulisi luottavaisempi olo, jos voisimme tutustua alkuun. Olen yllättynyt, mutta mielissäni. Tuntuuhan se aina vähän kummalliselta tavata uusi ihminen, odottaa hänen avaavan elämänsä ja poistua paikalta kertomatta … Jatka artikkelin Pimeitä kuvia ja puhetta ikävästä – kurkistus toimittajan työhön Libanonin palestiinalaisten keskuudessa lukemista