Miten Lähi-idässä reagoidaan Gazan tilanteeseen: Jordania

Blogisarjassa julkaistaan kirjoituksia eri Lähi-idän maiden reaktioista Gazan tilanteeseen.

Solidaarisuus palestiinalaisia kohtaan ilmenee Ammanin kaduilla pidetyissä mielenosoituksissa

Jordaniassa asuvan suuren palestiinalaisväestön myötä lukuisat Palestiinan liput ja kuffiyat ovat paikoittain koristaneet Ammanin katukuvaa jo pitkään. Etenkään viime viikolla kiihtyneen Hamasin ja Israelin konfliktin seurauksena palestiinalaissymbolien näkemiseltä ei ole voinut välttyä.

Sosiaalista mediaa selatessani törmään “We Stand With Gaza” -sitaatteihin ja lukuisiin sydäntä särkeviin kuviin ja videoihin konfliktialueelta. Parvekkeella istuessani katselen normaalisti hiljaisen kotikatuni ohi ajavia autoja, joissa musiikki pauhaa äänekkäämmin kuin yleensä. Radiosta erotan itselleni joitain ennestään tuttuja palestiinalaisnationalistisia kappaleita, kuten Mohammed Assafin “Dammi Falastini”. Saan sekä yliopistolta että Suomen ulkoministeriöltä viestin, että tulevia mielenosoituksia täytyy välttää. Samalla paikalliset tuttavani kehottavat minua pysymään kaukana keskustasta. Tällaisia mielenosoituksia ei Ammanissa ole ollut aikoihin. Mistä oikein on kyse? Mitä Gazassa tapahtuu ja miten kriisissä myötäeläminen näkyy Ammanin katukuvassa sekä paikallisten asenteissa?

Hamasin yllätyshyökkäys Israeliin lauantaina 7.10. johti Israelin julistamaan sotatilaan. Konfliktin haavoittuvassa asemassa ovat etenkin Gazassa asuva siviiliväestö sekä liuta israelilaisia siviilejä. Väkivaltaisuuksien saattamana kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on noussut tuhansiin. Useat EU-maat, Suomi mukaan lukien, aloittivat evakuointilennot alueelta. Myös kansainväliseltä yhteisöltä on haettu apua kriisin ratkaisemiseksi. Suuren uhrimäärän lisäksi Gazaa uhkaa ennennäkemätön humanitäärinen katastrofi Israelin katkaistua alueelle elintärkeitä resursseja, kuten vedenjakelun ja sähköt. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu kehottaa Gazan evakuointiin alueelle suunnitellun maahyökkäyksen vuoksi. Evakuointikehotus on käytännössä kuitenkin hyvin epäreilu, miltei mahdoton, sillä gazalaisilla ei juurikaan ole mahdollisuuksia poistua alueelta jo pitkään jatkuneen Israelin ylläpitämän saarron ja kontrollin vuoksi. Gazasta ei pääse pois myöskään Egyptiin, sillä Egypti ei ole avannut rajanylityspaikkaa Siinaille.

 

 

Kriisi koskettaa läheltä suurta osaa Jordanian väestöstä, josta arviolta neljäsosa (noin 3 miljoonaa) ovat palestiinalaissyntyisiä. Merkittävä osa heistä asuu Ammanin pääkaupunkialueella. Tämän vuoksi kriisi on saanut valtavasti huomiota, ja jatkuvan uutisoinnin sekä sosiaalisen median julkaisujen lisäksi viime viikonloppuna useassa Jordanian kaupungissa nähtiin väkimäärältään poikkeuksellisen suuria mielenosoituksia, joihin osallistui sekä jordanialaisia että palestiinalaisia.

Viime viikonloppuna koko maan mielenosoituksista suurimmat tapahtuivat Ammanissa. Mielenosoituksia ja marsseja nähtiin lisäksi eri kaupungeissa ympäri maata, kuten Aqabassa, Karakissa ja Zarqassa. Paikallinen uutistoimisto Ammon arvioi, että mielenosoituksiin osallistui useita tuhansia ihmisiä. Väkimäärältään vastaavia mielenosoituksia Jordaniassa on viimeksi ollut vuonna 2011 Arabikevään aikana.

Jordanian sisäasiainministeriö kielsi mielenosoitukset Israelin rajanylityspaikoilla sekä niiden lähistöillä. Jordanian ja Israelin välillä on kolme rajanylityspaikkaa. Ammanista lähin rajanylityspaikka on Kuolleenmeren tienoilla sijaitseva King Hussein Bridge, jonka etäisyys Ammaniin on noin 60 kilometriä. Rajanylityspaikka ja sinne johtava tie suljettiin perjantain ja lauantain ajaksi. Siitä huolimatta paikoittaisia mielenosoituksia on pidetty ympäri pääkaupunki Ammanin katuja. Perjantain suuri mielenosoitus sai alkunsa kaupungin sydämessä sijaitsevan Grand Husseini -moskeijan luota, mistä mielenosoittajat marssivat Israelin suurlähetystöä kohti.

Jutellessani paikallisten kanssa tilanteesta saan vaikutelman, että ihmiset todella myötäelävät palestiinalaisten kärsimyksen kanssa ja tekevät kaikkensa auttaakseen konfliktin keskellä eläviä siviilejä. Keskusteluissa esille nousee paljon erilaisia tunteita, joista suurimmat ovat suru, epätoivo sekä huoli. Moni paikallinen kuitenkin korostaa, että vaikka he jakavat kärsimyksen ja haluavat auttaa, ovat apukeinot Jordaniasta käsin tällä hetkellä rajattuja. Siitä huolimatta monet heistä ovat onnistuneet avaamaan lukuisia katastrofiapurahastoja. Verenluovuttajia on myös ollut ahkerasti liikenteessä.

Sosiaalisessa mediassa levinneet kuvat McDonald’sin tarjoamista aterioista Israelin sotilaille ovat saaneet monet paikalliset boikotoimaan ravintolaketjua. Normaalisti kiireinen pikaruokaketjun ravintola Jordanian yliopiston vieressä ammottaa edelleen tyhjyyttään, kuten jo usean päivän ajan, kun olen kulkenut siitä ohi.

Vaikka fyysinen etäisyys Gazaan sekä Israelin rajalle on Ammanista lyhyt, eivät paikalliset pelkää aseellisen konfliktin leviämistä Jordaniaan. Jordanialla ja Israelilla on keskenään vahvat diplomaattiset suhteet, joita tukevat esimerkiksi vuonna 1994 sovittu rauhansopimus. Aiemmat konfliktit lähialueilla eivät ole ylettyneet Jordaniaan. Sen vuoksi tilanne Jordaniassa on vakaa ja sodan leviäminen maahan on erittäin epätodennäköistä.

Koska palestiinalaisidentiteetti on näkyvä osa jordanialaista yhteiskuntaa, oli odotettavissa, että tilanteeseen reagoidaan täällä vahvasti. Mielenosoitukset ja boikotit ovat jordanialaisten tapa ilmaista, että palestiinalaisia ei olla unohdettu ja heidän rinnallaan seistään näinä vaikeina aikoina. Mielenosoitukset ovat myös paikallisten tapa vedota Israeliin ja sen hallituksen toimiin.

 

Artikkelikuva: Mariel Laaksoneva, Amman.

Mariel Laaksoneva, 19 lokakuuta 2023

Israel, Jordania, Palestiina

---