Miten Lähi-idässä reagoidaan Gazan tilanteeseen: Egypti

Blogisarjassa julkaistaan kirjoituksia eri Lähi-idän maiden reaktioista Gazan tilanteeseen.

Egypti ja Gazan konflikti

Egyptin ja Israelin kylmä rauha

Vuonna 1979 Egypti ja Israel solmivat rauhansopimuksen lopettaakseen maiden välisen pitkän aseellisen konfliktin. Vaikka rauha saavutettiin, sopimus ei täysin normalisoinut osapuoltensa välisiä kulttuurisia ja kansalaistason suhteita. Maiden välit ovat pysyneet etäisinä myös kaupankäynnin kohdalla, ainakin verrattuna esimerkiksi Israelin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hiljattain normalisoituneisiin suhteisiin. Turismiin rauhansopimus vaikutti tuomalla jonkin verran israelilaisia turisteja Egyptiin, mutta egyptiläiset eivät edelleenkään ole juuri vierailleet Israelissa.

Joka tapauksessa palestiinalaiskysymyksestä puhuminen on sopimuksen jälkeen hiljentynyt Egyptissä, ja niin kutsuttu ”egyptiläiset ensin” -asenne on dominoinut julkista keskustelua. Palestiinassa toimivaa Hamasia on syytetty paitsi egyptiläisten sotilaiden surmaamisesta Siinailla, myös murtautumisesta egyptiläisiin vankiloihin tammikuun 2011 kansannousun aikana. Lisäksi Palestiinan lipun tuominen jalkapallo-otteluihin on ollut kielletty, ja kiellon uhmaaminen on johtanut jalkapallofanien pidätyksiin.

Reaktioita Hamasin hyökkäykseen 7. lokakuuta 2023

Hamasin isku yllätti egyptiläiset ja arabit – israelilaisista puhumattakaan – ja ravisteli yleistä kuvaa Lähi-idän Spartaksi ja James Bondiksikin tituleeratusta, ”voittamattomasta” Israelista. Israelin turvallisuuskoneiston luoma maine, johon sen asema alueen suurvaltana nojasi, romahti egyptiläisten ja kaikkien arabien silmien edessä. Lisäksi Israelin kostotoimet Gazan siviilejä ja siviili-infrastruktuureja vastaan ovat vesittäneet Israelin aiempia yrityksiä kiillottaa kuvaansa alueen muiden valtioiden silmissä. Nyt tämä kaikki on jälleen muuttanut myös Egyptin suhtautumista Israeliin, sillä syytökset Israelia vastaan sekä halu tukea palestiinalaisia ovat taas pitkän ajan jälkeen nostaneet päätään Egyptissä.

Kun gazalaista sairaalaa pommitettiin osana tämänhetkistä konfliktia, Israel kiisti olleensa iskun takana ja syytti teosta palestiinalaisia ryhmiä. Israelin selitykset eivät kuitenkaan ole juuri menneet läpi egyptiläisten keskuudessa, sillä monet egyptiläiset muistavat vielä tapauksen, jossa israelilainen tarkka-ampuja surmasi Al-Jazeeran kirjeenvaihtaja Shireen Abu Aklehin. Myös tuolloin Israel syytti teosta palestiinalaisia, mutta myöhemmin todistusaineisto osoitti Israelin syylliseksi niin vankkumattomasti, että sen oli pakko myöntää osallisuutensa asiaan.

Nyt egyptiläiset ja muut alueelliset TV-kanavat ovat ankkuroineet kameransa Gazaan ja välittävät kellon ympäri kuvaa Gazassa tapahtuvista väkivaltaisuuksista. Egyptiläiset kansalliset TV-kanavat, kuten Al Qahera News ja Extra News, Muslimiveljeskunnan kanavat Lontoosta ja Istanbulista sekä Qatarin Al-Jazeera ja Saudi-Arabian Al-Hadath ja Al-Arabiya ovat kaikki egyptiläisten seuraamia medioita ja näyttävät jatkuvaa tilanneseurantaa Gazasta. Tietoliikenneyhteyksien katkaisun jälkeen Gazasta on tosin ollut vaikea saada suoraa yhteyttä. Lisäksi Egyptin valtiolliset radiokanavat ovat alkaneet soittaa libanonilaisen Fairuzin laulamia vanhoja palestiinalaisia isänmaallisia kappaleita, jotka olivat pitkään kokonaan kiellettyjä egyptiläisissä medioissa. Voi myös tulkita niin, että valtion tavoitteena on näitä lauluja soittamalla herättää ihmisissä kansallismielisiä tunteita ja saada heidät ajattelemaan muuta, kuin Egyptin omia talousongelmia, jotka ovat viimevuosina aiheuttaneet egyptiläisissä kasvavaa suuttumusta.

Egyptiläinen media on myös vahvistanut Egyptin avanneen Gazan vastaisen Rafahin rajanylityspaikan omalta puoleltaan. Televisiokanavat näyttivät kuvaa yli 150 egyptiläisen ja kansainvälisen avustusrekan saattueesta, joka odotti rajalla pääsyään Israelin pommien tuhoamille, ajokelvottomille Gazan teille. Egyptiä on kritisoitu väittämällä, että Egypti ei päästäisi avustusta kulkemaan omalta rajaltaan, ja TV-kuvan näyttäminen rajalta ja alueen hankalista liikenneolosuhteista on yksi Egyptin tavoista vastata tähän kritiikkiin. Myös YK:n pääsihteeri António Guterres vieraili rajalla toteamassa Gazan teiden kunnon todella olevan rekoille vaikeakulkuinen.

Niin Egyptissä kuin muuallakin arabimaissa on noussut kritiikkiä Israelin lännestä saamaa tukea vastaan. Israelin tukijoita ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Saksa, joka lahjoitti droonejaan Israelille samalla, kun kieltäytyi antamasta niitä Ukrainalle, Iso-Britannia, joka lähetti fregattejaan Israelin rannikolle ja Ranska, joka kielsi Palestiinaa tukevien mielenosoitusten pitämisen maassa. Egyptiläisiä ei ole tällä kertaa pyydetty boikotoimaan minkään maan tuotteita, mutta kysymys öljyn ja kaasun käyttämisestä neuvotteluvalttina Israelia tukevia länsimaita vastaan on ollut esillä. Tällaiselle neuvottelutaktiikalle ei kuitenkaan ole maassa virallista hyväksyntää, eikä sen edes uskottaisi vaikuttavan samalla tavalla, kuin vuoden 1973 lokakuun sodassa.

Egypti ei ole vuosikymmeneen sallinut mielenosoitusten järjestämistä maassa ja on rankaissut tätä sääntöä rikkoneita pitkin vankilatuomioin. Gazan tilanne on kuitenkin muuttanut hallinon näkemystä, ja tällä kertaa egyptiläiset viranomaiset ovat antaneet kansalaisten ilmaista voimakkaita tunteitaan myös kadulla. Agenda on yhteinen: sekä valtionjohto että mielenosoittajat vastustavat Israelin palestiinalaisia siviilejä vastaan tekemiä ihmisoikeusloukkauksia ja Israelin mahdollisia aikomuksia siirtää gazalaiset Siinaille pois Palestiinasta. Jopa presidentti Sisi itse kutsui kansalaisia joukkomielenosoitukseen, joka pidettiin perjantaina 20. lokakuuta. Se, että nyt pidetyistä mielenosoituksista on kasvanut suuria, ei kuitenkaan ole johtunut hallituksen tahdosta, vaan egyptiläisten kokemasta sympatiasta palestiinalaisia kohtaan ja Israelin hallituksen toimien heissä aiheuttamista Israelin vastaisista mielipiteistä.

Perjantain 20. lokakuuta mielenosoituksen takia useita pitkään suljettuina olleita aukioita avattiin jälleen, mukaan lukien ikoninen Tahririn aukio, joka oli ollut pois mielenosoituskäytöstä vuodesta 2013 asti. Tässä mielenosoituksessa mielenosoittajat polttivat Israelin lippuja, vaativat Egyptin rajojen avaamista, jotta voisivat taistella Israelia vastaan, ja toivoivat arabiarmeijoiden väliintuloa Gazan tilanteeseen. He myös huusivat vanhaa iskulausetta “sieluillamme ja verellämme, vapautamme sinut, oi Palestiina”, ja jotkut kutsuivat Yhdysvaltoja suureksi paholaiseksi. Lisäksi tuhannet aktivistit yrittävät jatkuvasti ylittää Rafahin rajanylityspaikan viedäkseen apua gazalaisille.

Tuleeko Siinaista palestiinalaisten uusi kotimaa?

Heti Israelin hyökkäyksen alettua useat israelilaiset viranomaiset ja Israelin media alkoivat kehottaa gazalaisia siirtymään Siinaille Israelin iskuja pakoon. Nämä kehotukset kuulostivat hälyttäviltä sekä Egyptin kansalaisista että maan viranomaisista, sillä ne muistuttivat heitä vanhasta israelilaisesta näkemyksestä, jonka mukaan palestiinalaisista voisi päästä eroon ”siirtämällä” heidät asumaan Siinain niemimaalle. Pelkona on, että tällaista siirtoa kokeiltaisiin ensin gazalaisilla, ja että Länsirannan palestiinalaiset joutuisivat seuraamaan pian perästä. Gazalaisten siirtämistä Siinaille ovat aiemmin ehdottaneet useat Israel-mieliset ajattelijat, mutta jo edesmennyt presidentti Hosni Mubarak tyrmäsi aikanaan tämän idean.

Nyt presidentti Sisi on ottanut yhteyttä moniin Lähi-idän johtajiin, muun muassa Saudi-Arabian kruununprinssi Muhammad Bin Salmaniin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin, jotka ovat kaikki tuominneet ajatuksen palestiinalaisten siirtämisestä ja palestiinalaisten maiden lopullisesta tyhjentämisestä palestiinalaisista. Lisäksi Sisi kutsui koolle Kairossa 21.10. pidetyn huippukokouksen, johon osallistui alueellisia ja eurooppalaisia johtajia sekä YK:n pääsihteeri Guterres. Kokouksen asialistalla oli vaatimus tulitauosta Gazaan, palestiinalaisväestön Siinaille siirtämisen estäminen sekä maailman yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen.

Egyptin parlamentti piti 19.10, ja maan senaatti 18.10. täysistunnot, joissa osallistujat pukeutuivat perinteikkäisiin kufiyya-palestiinalaishuiveihin. Istunnoissa edustajat pitivät kiivaita puheita Israelia vastaan ja palestiinalaisten puolesta.

Koska uhka palestiinalaisten siirrosta Siinaille on herättänyt huolta sekä Egyptissä että Jordaniassa, maiden johtajat kokoustivat perjantaina 19.10. sopiakseen yhteisestä vastustuksestaan palestiinalaisten siirtämistä vastaan. Kuten edellä on todettu, siirtoa vastustetaan Egyptissä laajasti, ja Israelin sotatoimet Gazassa vähentävät egyptiläisten halukkuutta tehdä yhteistyötä Israelin kanssa. Israelin hyökkäys Gazaan on myös jäädyttänyt sen ja monien arabimaiden väliset normalisointipyrkimykset, yhtenä näistä maista Saudi-Arabia, joka vielä hetki sitten isännöi Riadissa kansainvälisiä konferensseja, joissa vieraili myös israelilaisia ministereitä.

Israelin tuhovoima Gazassa on herättänyt voimakkaita tunteita ja suuttumusta Egyptissä ja Lähi-idässä, mistä johtuen Israelin hallitus on ohjeistanut muualla Lähi-idässä matkustavia kansalaisiaan poistumaan näistä maista sekä kutsunut suurlähetystöjensä henkilökunnan pois Egyptin Kairosta ja Jordanian Ammanista. Hiljattain paikallinen poliisi tappoi kaksi israelilaista turistia Egyptin Aleksandriassa. Syynä tähän tuomittavaan oli ilmeisesti poliisin kokema viha Israelin Gazan-toimia kohtaan.

Kävikö presidentti Sisillä tuuri?

Ennen lokakuun seitsemättä presidentti Sisin kannatus oli matalalla Egyptiä koettelevan vaikean taloustilanteen takia. Tulossa olevat presidentinvaalit, joissa ei ole muita varteenotettavia ehdokkaita kuin Sisi, vaikuttivat jo valmiiksi saavan huonosti äänestäjiä liikkeelle. Hamasin hyökkäyksestä ja Israelin sodanjulistuksesta on kuitenkin ollut Sisille hyötyä: Siinain puolustaminen on lisännyt hänen suosiotaan, ja konflikti on yhdistänyt hallituksen ja kansan vastustamaan ulkopuolista vihollista. Lisäksi Gazan tilanteen dominoidessa egyptiläistä mediatilaa puhe vaaleista on vähentynyt. Gazan konfliktin voidaan myös ajatella tuoneen takaisin Egyptin keskeisen roolin Lähi-idässä pitkän ajanjakson jälkeen, jolloin Egypti on kokenut tulleensa muiden alueellisten voimien ohittamaksi.

Tämä yhtäkkinen presidentti Sisillä käynyt tuuri näkyy myös Facebookissa kiertäneessä hienovaraisessa vitsissä, jossa kuuluisa näyttelijätär sanoo kollegalleen: ”Sinä senkin! Pääsit niin helpolla. Vielä viikko sitten kukaan ei sietänyt sinua.”

 

Tekstin käännös: Johanna Koivisto

Artikkelikuva: Kairo, Khaled Desouki / AFP

Said Sadek, 30 lokakuuta 2023

Egypt, Gaza, Israel, Kairo, Palestiina

---