Englannin kieli hakee vahvempaa roolia Marokossa
”Where are you from?” tuntematon nuori nainen kysyi minulta Meknesin vanhan kaupungin markkinoilla, kun tingin erään tuotteen hinnasta arabiaksi. Huomiotani ei niinkään kiinnittänyt se, että nainen oli tarttunut aksenttiini, vaan se, että hän puhui minulle ranskan sijasta englantia. Ranskan kielellä on ollut vahva asema Marokossa Ranskan kolonisaation jälkeen, ja Marokossa vierailee vuosittain paljon ranskankielisiä turisteja.
Opiskelin tuolloin, kesällä 2023, arabiaa Meknesissä, yhdessä Marokon ”kuninkaallisista kaupungeista”. Olin matkustanut Marokossa aikaisemminkin, mutta etenkin koronapandemian vuoksi edellisestä käynnistäni oli jo useampi vuosi. Aiemmilla matkoillani minua oli puhuteltu lähinnä ranskaksi, mutta nyt en voinut olla huomaamatta englannin kielen lisääntynyttä käyttöä nuorten ja nuorten aikuisten puheessa. Jopa pienet koululaiset osasivat vastata parilla sanalla, kun kokeilin heidän englannin kielen taitoaan, etenkin jos he olivat käyneet yksityisiä kouluja.
Englannin kielen aseman voimistuminen näkyy myös Marokon koulutusuudistuksessa, jonka yhtenä tarkoituksena on lisätä englannin kielen opetusta yläkouluissa asteittaisesti syyskuusta 2023 alkaen. Aiemmin koululaiset ovat opiskelleet julkisissa kouluissa useimmiten ranskaa ensimmäisenä vieraana kielenään ja tehneet muutenkin osan opinnoistaan ranskaksi. Nyt käynnissä oleva muutos on suuri sekä opetuksen järjestämisen kannalta että symbolisesti. Opettajissa huolta ovat herättäneet uudistuksen nopea toteutus sekä opetusmateriaalien ja pätevien opettajien puute, varsinkin suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Koulutusuudistus ja opettajien jo aiemmin arjessaan kohtaamat haasteet, kuten työtehtävä- ja palkkauskysymykset, toivat opettajat kaduille protestoimaan kansainvälisenä opettajien päivänä 5.10.
Englannin kielen aseman voimistuminen ja sen vaikutus ranskan kielen käyttöön ovat herättäneet uusia kysymyksiä Marokossa: kokevatko Marokon ja Ranskan välinen historiallinen läheisyys tai maiden tiivis kaupankäynti kolauksia koulutusuudistuksen myötä? Marokolla on läheiset suhteet Yhdysvaltoihin, ja se on solminut uusia kahdenvälisiä sopimuksia Ison-Britannian kanssa. Yhä useammat ulkomaille halajavat marokkolaisnuoret saattavatkin tulevaisuudessa lähteä opiskelemaan englanninkielisiin maihin. Osa paikallisista tutuistani haaveili opinnoista tai työstä Yhdysvalloissa, osalla oli jo joitakin sukulaisia siellä. Hallitus on puolustanut koulutusuudistusta sanomalla sen lisäävän nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla.
Englannin kieli ei kuitenkaan ole täysin uusi tulokas marokkolaisessa koulutuksessa, sillä sitä ja muita vieraita kieliä on opiskeltu yksityisissä oppilaitoksissa myös aiemmin. Marokon virallisia kieliä ovat vuodesta 2011 lähtien olleet arabia ja tamazight, mutta eri ikäiset marokkolaiset ovat omana aikanaan saattaneet opiskella myös ranskan kielellä eri oppiaineita kulloisenkin koulutus- ja kielipoliittisen trendin mukaan. Marokon koulutusjärjestelmä koostuu varhaiskasvatuksesta, alakoulusta, yläkoulusta ja lukiosta, minkä jälkeen on mahdollista siirtyä korkeakoulutukseen. Myös ammatillista opetusta on saatavilla, ja uskontoa voi opiskella muun koulutuksen ohella. Opetusta annetaan sekä yksityisellä että julkisella puolella. Erään tuttavani mukaan yksityisten koulujen oppilaat tulevat enimmäkseen keskiluokkaisista perheistä. Yksityisissä oppilaitoksissa opiskelu on nähdään arvokkaana, ja vieraita kieliä on mahdollista opiskella niissä jo varhain. Oma arabian kielen opettajani kertoi minulle, että opettajan työt julkisella puolella ovat tätä nykyä haluttuja, sillä sekä palkka että työsuhteen muut ehdot, kuten loma-ajat ja työpäivän pituus, ovat niissä usein yksityistä puolta parempia.
Miten käy ranskan kielelle?
Ranskan kieli on tuskin kokonaan häviämässä Marokosta, vaan säilynee koulumaailmassa uudistuksen jälkeenkin. Marokossa on useita ranskalaisia kouluja, ja kielellä on edelleen paikkansa maan eliitin piirissä, politiikassa. Myös espanjan merkitys on perinteisesti ollut suuri etenkin Marokon pohjoisosissa. Englannin asema on kuitenkin nykyään huomattava etenkin digitaalisilla alustoilla ja tieteen kielenä. Marokossa on myös joitakin Yhdysvalloista tuttuja Liberal Arts College -tyyppisiä yliopistoja, kuten Al Akhawaynin yliopisto, ja tiiviistä yhteistyöstä Marokon ja Yhdysvaltojen välillä kertoo myös se, että monet yhdysvaltalaisnuoret tulevat opiskelemaan arabiaa juuri Marokon arabialaisamerikkalaisiin instituutteihin. Tällaisessa instituutissa opiskelin itsekin.
Varsinkaan nuorten kohdalla ei voi olla huomaamatta uudenlaista innostusta eri vieraiden kielten opiskeluun. Suurimmat kaupungit ovat pullollaan erilaisia ja eritasoisia kieli-instituutteja, ja opiskelumahdollisuuksien kirjo ulottuu niissä saksasta ja hollannista aina kiinaan ja japaniin asti. Etenkin Japani-harrastus ja anime näkyvät marokkolaisnuorten keskuudessa, ja osa hakee niistä kielen opiskelun kimmokkeeen lisäksi myös inspiraatiota ulkoiselle tyylilleen. Monipuolisesta kielivalikoimasta huolimatta nuoret pitävät juuri englannin kielen opiskelua erityisen tärkeänä ja hyödyllisenä omaa tulevaisuutta ajatellen. Eräs ystäväni opettaa jatko-opintojensa ohella englantia yksityisessä instituutissa. Hänen mukaansa kursseille olisi nyt enemmän tilausta, kuin mitä hän ehtii opettamaan.
Nuoret englannin käytön pioneereina
Englannin kielen käytön lisääntymistä Marokossa kertovat niin British Councilin teettämä kysely kuin omat havaintonikin. Nuoret elävät muutoksen aallonharjalla. Englannin uusi hallitseva asema näkyy etenkin sosiaalisessa mediassa, peleissä ja populaarimusiikissa. Monet maan viime vuosien suurista arabiankielisistä pop- ja rap-artisteista sekoittavat ranskan ja espanjan lisäksi lyriikoihinsa myös englantia. Marokkolaiset artistit kuten Jaylann, Manal, Abdeelgha4 ja Dizzy DROS ammentavat vaikutteita musiikkiinsa sekä marokkolaisesta perinteestä että yhdysvaltalaisesta R&B- ja hiphop-skenestä ja kertovat samalla paikallisten nuorten aikuisten elämästä.
Sekä Suomessa että Marokossa on viime vuosina ollut havaittavissa huolta nuorten äidinkielen taidoista ja englannin, Marokon osalta myös ranskan, kielen ylivallasta. Suomessa puhutaan etenkin muiden vieraiden kielten osaamisen kaventumisesta ja suomen kielen tulevaisuudennäkymistä. Marokossa pohdintaa herättävät esimerkiksi arabian kirjakielen taito ja postkoloniaaliset kysymykset, kuten eurooppalaisten suurvaltojen kielen käyttö tutkimuksessa ja ihmisten arjessa maan omien kielien sijaan. Kummassakin maassa huolet tulevat nuorten elämänpiirin ulkopuolelta. Ja vaikka koulutusuudistuskin tulee tietyllä tapaa ylhäältä päin, sen voi mielestäni nähdä myös heijastelevan jo olemassa olevaa ruohonjuuritason kiinnostusta englannin kieleen. Marokkolaisten nuorten elämä on jo monikielistä, ja englanti on yksi kieli lisää tähän todellisuuteen.
Kuvat ja teksti: Riina Sinisalo