VAALIKUUMETTA TEHERANISSA

Iranissa presidentinvaaleihin on aikaa enää kolme päivää, ja vaalikuume nousee. Vaaliuurnille iranilaiset käyvät perjantaina 19. toukokuuta. Ellei kukaan lopullisesta viidestä ehdokkaasta saa ensimmäisellä kierroksella yli 50 prosenttia äänistä, järjestetään vaalien toinen kierros kahden eniten ääniä keränneen ehdokkaan välillä 26. toukokuuta. Äänioikeutettuja Iranissa on yli 56 miljoonaa. Kuten niin monien maiden vaaleissa viime aikoina, on Iraninkin presidentinvaalien ykkösaiheeksi noussut maan talous.

Presidentti Rohani ja hänen hallituksensa nousivat valtaan neljä vuotta sitten, ja kaksi vuotta sitten heinäkuussa 2015 he onnistuivat pääsemään sopuun Iranin ydinohjelmasta ns. E3+3 -maiden (USA, Kiina, Venäjä, Ranska, Iso-Britannia ja Saksa) kanssa. Kyseessä oli historiallinen sopu ja kansainvälisen diplomatian voitto. Neuvotteluja oli käyty lähes 12 vuotta. Sopimus astui voimaan vuoden 2016 tammikuussa.

Mitä on tapahtunut ydinohjelmasovun jälkeen?

Sovun myötä Iranin talous on kääntynyt kasvuun. BKT:n kasvu oli viime vuonna peräti 6,6 prosenttia. Iranilaisöljy on palannut maailmanmarkkinoille; maan öljyntuotanto ja öljynvienti ovat nopeasti saavuttaneet pakotteita edeltävän tason. Yhdessä päivässä Iran tuottaa jo lähes neljä miljoonaa barrelia öljyä, josta vientiin menee runsaat kolme miljoonaa barrelia. Toisaalta on muistettava, että öljyn maailmanmarkkinahinta ennen pakotteita oli kaksin- ellei jopa kolminkertainen verrattuna vuoden 2014 jälkeiseen hintaan.

Ydinsovun myötä ulkomaiset investoinnit Iraniin ovat lisääntyneet. Esimerkiksi öljy-yhtiöt Total ja Shell ovat tehneet merkittäviä sijoituksia. Autoyhtiöt Renault ja Skania ovat puolestaan allekirjoittaneet suuria sopimuksia, ja Airbus ja Boeing aikovat toimittaa uutta lentokalustoa Iranin siviili-ilmailun tarpeisiin.

EU:n vienti Iraniin kasvoi vuonna 2016 lähes 80 prosenttia. Suomen viennin kasvu Iraniin vuosina 2015 ja 2016 oli vieläkin voimakkaampaa. Vastaavasti Iranin vienti EU:n markkinoille kolminkertaistui viime vuonna. Kaupan kokonaisvolyymit ovat kuitenkin vielä hyvin alhaiset.

Ydinohjelmasovun vaikutukset eivät vielä tunnu keskivertoiranilaisen lompakossa

Toinen puoli totuutta on, ettei keskivertoiranilainen vielä tunne lompakossaan talouskasvua. Vaikka hyperinflaatio onkin saatu kuriin, hintojen nousu on silti tuntuvaa. Riisi, leipä, tee ja iranilaisten päivittäiseen ruokavalioon kuuluvat pähkinät ovat tänään monin verroin kalliimpia kuin muutama vuosi sitten. Joka kahdeksas iranilainen on vailla työtä.

Useat iranilaiset odottivat kotitalouksiensa kohentuvan nopeammin kuin on käynyt. Makrotalouden tunnusluvut ovat kääntyneet kasvuun, mutta vie aikaa ennen kuin se heijastuu mikrotasolla. Nuoriin iranilaisiin talousahdinko iskee ehkä kipeimmin: perheen perustamiseen ei monella ole enää varaa. Yhden henkilön talouksien lukumäärä on kasvanut, ja se näkyy jo maan demografisessa kehityksessä.

Erityisesti Iranin alempi keskiluokka ja maaseutuväestö saattavat näissä vaaleissa antaa protestiäänensä ehdokkaalle, jolla on houkuttelevimmat lupaukset talouden kuntoon saattamiseksi.

Ehdokkaiden väliset erot

Iranin Valvojain neuvoston kelpuuttamasta kuudesta presidenttiehdokkaasta lopulliseen kilpaan lähti vain viisi – Teheranin pormestari Qalibafin jättäydyttyä yllättäen pois presidenttikilvasta vain neljä päivää ennen vaaleja. Jäljellejääneiden ehdokkaiden väliset erot ovat tulleet hyvin esille mm. television vaaliväittelyissä ja kampanjakiertueilla eri puolilla Irania.

Presidentti Hassan Rohani on vaalikampanjassaan kiinnittänyt odotetusti huomiota talousongelmiin ja talouden tervehdyttämiseen. Kansalaisille maksettaviin tukiaisiin Rohani on ottanut yksiselitteisen kannan: tukiaisia voidaan maksaa vain, mikäli valtion tuloissa on siihen varaa. Lisäksi Rohani on puheissaan kiinnittänyt huomiota sosiaalisiin vapauksiin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja muihin tasa-arvokysymyksiin. Hän on vedonnut mm. yhteiskunnallisen ja poliittisen vapauden sekä sanan- ja mielipiteenvapauden puolesta. Presidentin tavoitteena on tukea aitoa turvallisuutta ja kansan yhtenäisyyttä sekä tiivistää Iranin ja ulkomaailman suhteita.

Iranin toiseksi suurimmassa kaupungissa Mashhadissa sijaitsevan Imaami Reza -säätiön puheenjohtaja, Seyed Ebrahim Raeisi, jota yleisesti pidetään presidentti Rohanin vakavimpana haastajana, on muistuttanut äänestäjiä Iranin talousahdingosta ja todennut mm. ettei luonnonvaroiltaan niin rikas maa kuin Iran saisi kohdata sellaisia ongelmia kuin äärimmäinen köyhyys, nuorisotyöttömyys ja korruptio. Puheissaan hän on korostanut itsekunnioituksen merkitystä ja sitä, että ”vallankumouksen perinteitä vaaliva hallinto” voi tuottaa kansalle aitoja sankareita. Raeisin mukaan maan talousongelmat johtuvat heikosta taloushallinnosta ja päätösten heikosta toimeenpanosta. Hän lupaa mm. kaksin- tai kolminkertaistaa kansalaisille maksettavat kuukausittaiset tukiaiset.

Maan entinen kulttuuriministeri Mostafa Aqa-Mirsalim on vaalipuheissaan tuonut esille nuorison merkityksen ja todennut, että inhimilliset voimavarat näyttävät tyystin unohtuneen Iranissa. Ratkaisu edistykseen ja maan kehitykseen löytyy Aqa-Mirsalimin mukaan maan koulutetusta, asioihin paneutuvasta ja rehellisestä akateemisesta väestöstä. Nykyhallintoa hän syyttää siitä, ettei se ole kyennyt riittävän tuloksekkaasti vastaamaan Iranin nk. ”vastarintatalouden” haasteisiin.

Iranin entinen varapresidentti Mostafa Hashemi-Taba totesi taannoisessa televisiokeskustelussa, että kotimaisen pääoman täysimääräinen hyödyntäminen ja sijoitusten kasvattaminen ovat Iranin suurimpia haasteita. Hän on arvostellut jyrkin sanoin kansalaisille kuukausittain maksettuja tukiaisia. Hashemi-Taba on peräänkuuluttanut Iranin vastarintatalouden parempaa täytäntöönpanoa.

Iranin ensimmäinen varapresidentti Es´haq Jahangiri on nostanut esille yhteiskunnallisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden. Hän on ainoa ehdokkaista, joka on avoimesti puolustanut presidentti Rohanin ja tämän hallinnon politiikkaa. Presidentin tavoin hän ajaa Iranin yksityissektorille keskeisempää asemaa maan talouden tervehdyttämisessä. Jahangiri on muistuttanut, että kansa on oppinut luottamaan hallitukseen ja että tämä luottamus on hallitukselle merkittävä voimavara.

Presidenttiehdokkaista presidentti Rohani lukeutuu Iranin maltillisiin ja nykyinen varapresidentti Jahangiri on myös hyvin lähellä maltillisia. Hashemi-Taba puolestaan edustaa uudistusmielisiä, ja Raeisi ja Aqa-Mirsalim vanhoillisia. Kaikki presidenttiehdokkaat ovat luvanneet noudattaa Iranin ydinohjelmasopua, jos sopimuksen muut osapuolet – Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Ranska, Iso-Britannia ja Saksa – tekevät samoin.

Presidentin ohella äänestäjät valitsevat näissä vaaleissa edustajansa myös kunnallisvaltuustoihin.

Vaalikuume Teheranissa näkyy erityisesti iltaisin ja öisin, jolloin sadat innokkaat kaupunkilaiset ajelevat kaupungin valtakatuja liput ja ehdokkaidensa kuvat liehuen. Vaalipäivää odotetaan jännityksellä, niin Iranissa kuin eri puolilla maailmaa.

Harri Kämäräinen, 17 toukokuuta 2017

Iran, Lähi-itä