Vuoristomaisema, jonka oikeassa reunassa on tarkkailutorni.

Turkki ei halua afgaanipakolaisten avovankilaksi

Talebanin noustua valtaan Afganistanissa Turkki pelkää yhä kasvavan määrän afgaanipakolaisia saapuvan maahan rajojensa yli Iranista. Kreikan saatua Turkin vastaisen rajansa muurin valmiiksi turkkilaiset pelkäävät afgaanien jäävän jumiin heidän taakakseen. EU:n ollessa haluton vastaanottamaan suuria määriä pakolaisia Turkki ei katso olevansa velvoitettu tekemään sitä myöskään. Se onkin alkanut rakentaa 64 kilometriä pitkää muuria Iranin vastaiselle rajalleen.

Turkinkielisen televisioyhtiö Deutsche Wellen mukaan Kreikan ulkoministeri Notis Mitarakis on ehdottanut EU:lta lisää tukea Turkille afgaanipakolaisten vastaanottamiseksi Talebanin valtaannousun jälkeen. Myös Itävallan pääministeri Sebastian Kurz on todennut, että pakolaisten olisi parempi jäädä EU:n sijaan Afganistanin lähimaihin, kuten Turkkiin. Kreikka on saanut massiivisen rajamuurinsa valmiiksi ja odottaa sen avulla pystyvänsä estämään pakolaisten pääsyn Turkista Kreikkaan. EU ei siis vaikuta olevan halukas vastaanottamaan afgaanipakolaisia ulkorajojensa yli.

Turkissa puolestaan odotetaan tai ennemminkin pelätään suuren määrän afgaaneja pakenevan maahan Iranin kautta. Mailla on 534 kilometriä pitkä raja vaikeassa maastossa. Koska Kreikka ei päästä pakolaisia maahan Turkista, turkkilaiset pelkäävät Eurooppaan pyrkivien afgaanien jämähtävän sinne heidän huolekseen. Näin maasta ikään kuin muodostuisi sinne jumiutuneiden afgaanipakolaisten avovankila. Tätä Turkki ei halua, ja pitää siksi itärajansa suljettuna afgaaneilta toisin kuin se piti aikanaan syyrialaispakolaisilta.

Kuinka paljon Turkissa on jo afgaaneja?

Turkin maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan maan rajoilta oli tänä vuonna 12.8.2021 mennessä jäänyt kiinni 82 946 laittomasti maahan pyrkinyttä henkilöä. Afgaanit olivat suurin yksittäinen ryhmä 35 510 tulijalla. Viime vuonna laitonta maahantuloa yrittäneitä afgaaneja jäi kiinni noin 50 000 ja vuonna 2019 peräti yli 200 000. Kukaan ei tunnu tietävän, kuinka moni on onnistunut pääsemään maahan laittomasti tai kuinka paljon afgaaneja Turkissa jo on.

Julkisuudessa esitetyt luvut ovat tarkoitushakuisia. Hallitusta huonosta rajavalvonnasta ja turvallisuudesta moittiva ja pakolaispelolla ratsastava oppositio väittää afgaaneja olevan maassa jo 1,5 miljoonaa. Presidentti Erdoğan puolestaan puhui hiljattain 300 000 henkilöstä. Päivittäisten rajanylittäjien määrän on usein sanottu viime aikoina olleen noin 1500 henkilöä, mutta lähdettä ei mainita. Onnistuneita laittomia rajanylityksiä lienee vaikea tilastoida.

Rajat kiinni

Turkki ei halua lisää pakolaisia Afganistanista. Se on rakentamassa 64 kilometriä pitkää muuria rivakkaa tahtia Turkin ja Iranin rajalle. Lisäksi rajalle on tarkoitus kaivaa kulkua vaikeuttavia kaivantoja sekä lisätä piikkilanka-aitaa ja lämpökameroita.

Koska valvontaa on lisätty ja raja on vaikea ylittää, monet maahanpyrkijät turvautuvat ammattimaisiin salakuljettajiin. Nettilähteiden mukaan rajanylitys Iranista Turkkiin Vanin maakunnan alueella maksaa 1000 dollaria per henki. Turkinkielisen Deutche Wellen mukaan taas koko matka Afganistanista Istanbuliin maksaa 1500 dollaria. Matka on joka tapauksessa raskas ja vaarallinen. Turkin mediassa on näkynyt ajoittain juttuja talvella vuorille paleltuneista tai Van-järveen hukkuneista rajanylittäjistä. Washington Post julkaisi hiljattain vaikuttavan kuvareportaasin pakolaisten matkasta rajan yli.

4 miljoonaa syytä, miksei Turkki halua lisää pakolaisia

Syitä sille, miksi Turkkikaan ei halua vastaanottaa Afganistanin pakolaisia on useita. Tärkein tekijä on varmasti se, että Turkissa on jo noin neljä miljoonaa ”tilapäisen suojelun tarpeessa olevaa”, joista 3,7 miljoonaa on Syyriasta. Lisäksi Turkissa on jonkin verran laittomia siirtolaisia. Syyrialaiset, irakilaiset tai afganistanilaiset eivät pysty rekisteröitymään turvapaikanhakijoiksi Turkissa. Turkki ei ole poistanut Geneven pakolaissopimuksen vanhaa maantieteellistä rajoitusta ja hyväksyy pakolaisiksi vain Euroopasta saapuvat henkilöt. Turkin laki ei myöskään tunne käsitettä turvapaikanhakija. Näin ollen muualta maailmasta tulevat pakolaiset voivat saada aseman vain ”tilapäisen suojelun tarpeessa” olevina.

Aluksi syyrialaiset toivotettiin ainakin julkisuudessa tervetulleiksi väliaikaisina, tilapäisinä ”vieraina”. Sen jälkeen kun rupesi näyttämään siltä, että suurin osa heistä on jäämässä Turkkiin, suhtautuminen heihin on muuttunut yhä vihamielisemmäksi. Turkin talouskriisi ja koronan aiheuttamat ongelmat ovat kiristäneet asenteita entisestään. Nykyään oppositio kalastaa suosiota pakolaisvastaisilla palopuheilla ja uhkaa lähettää kaikki syyrialaiset takaisin kotiin, mikäli se voittaa vaalit. Tilapäinen suojelu nimittäin perustuu vain Turkin lainsäädäntöön, ja Turkki voi muuttaa sen ehtoja niin halutessaan. Tämä tekee ”suojeltavien” asemasta epävarman pitkällä tähtäimellä, minkä vuoksi Turkista mielellään jatkettaisiin matkaa Eurooppaan, Yhdysvaltoihin tai Kanadaan.

Huolestuttava esimerkki kasvavasta kaunasta syyrialaisia kohtaan nähtiin elokuussa Ankarassa, kun sadat mellakoitsijat vandalisoivat Altındağin kaupunginosassa syyrialaisten omistamina pidettyjä kauppoja, autoja ja asuntoja. Hyökkäyksen taustalla oli turkkilaisnuoren kuolema puukotuksen uhrina paikallisessa turkkilaisten ja syyrialaisten välisessä tappelussa. Altındağissa kannatettaan AKP:tä, mikä on aiemmin merkinnyt hieman ymmärtäväisempää tai hyväksyvämpää suhtautumista syyrialaispakolaisten vastaanottamiseen: joukossa on paljon naisia ja lapsia, ja he olisivat kuolleet, mikäli naapurimaan rajaa ei olisi avattu.

Ymmärrystä ei turkkilaisilta kuitenkaan riitä afgaaneille. Suurin osa pakolaisista on nuoria miehiä, ja heidän ei uskota enää olevan hengenvaarassa saapuessaan Turkkiin. Koska he ovat jo turvassa Pakistanissa tai Iranissa, heidän ei tarvitsisi jatkaa Turkkiin, josta he eivät kuitenkaan pääse eteenpäin Eurooppaan Kreikankin linnoitettua rajansa. Turkissa ollaan erittäin tietoisia Euroopan haluttomuudesta ottaa vastaan suuria määriä pakolaisia, eikä Turkki katso olevansa velvoitettu tekemään sitä myöskään. Julkisissa puheissa on myös huolestuttu siitä, että pakolaisten joukossa voi olla Talebanin soluttautujia.

Erdoğanin Turkki ja Taleban

Pakolaiskysymysten lisäksi Afganistan on ollut paljon näkyvillä Turkin agendalla muutenkin. Turkki yllättyi Talebanin etenemisnopeudesta yhtä paljon kuin kaikki muutkin. Vielä hetki sitten NATO-maa tarjoutui välittäjäksi neuvotteluissa Talebanin ja Yhdysvaltain kanssa. Lisäksi se lupasi joukkojensa turvaavan Kabulin lentokenttää Yhdysvaltain vetäytymisen jälkeen. Turkilla on yhä monta sataa sotilasta Kabulissa.

Talebanin valloitettua Afganistanin Erdoğanin Turkki vaikuttaa nyt kiinnostuneelta muodostamaan suorat yhteydet liikkeeseen. Taleban on kehunut Turkkia, ja Erdoğan on kehunut Talebanin maltillisia julkisia lausumia. Hän on myös sanonut olevansa valmis tapaamaan liikkeen johtoa henkilökohtaisesti. Puolin ja toisin lausutut kohteliaisuudet ovat raivostuttaneet Turkin sekularistista oppositiota: naisia sortavan Talebanin kanssako Turkin sekulaari tasavalta haluaa nyt kaveerata?

Suunnitelmaa suhteiden solmimiseksi voidaan kuitenkin pitää myös jatkumona Turkin tavoitteelle lisätä alueellista vaikutusvaltaa tietynlaisessa valtatyhjiössä, jonka Yhdysvaltojen vetäytyminen Lähi-idässä on jättänyt. Turkilla on jo entuudestaan hyvät suhteet Pakistaniin ja Qatariin. Suhteet Talebanien kanssa parantavat myös mahdollisuuksia hallita mahdollista pakolaisvirtaa Afganistanista. On myös syytä huomata, että Turkki on jo pitkään osoittanut kiinnostusta Afganistanin öljy- ja kaasuesiintymiin sekä muuhun potentiaaliseen talousyhteistyöhön. Niinpä Turkin johdon suhtautumista tukee moni käytännön syy. Twitterissä onkin naureskeltu, että Taleban kehuu vuolaasti Turkkia, koska tietää tämän etsivän uusia markkinoita rakennusyrityksilleen.

Artikkelikuva: Shutterstock /P. Fabian