Turkin talous sinnittelee riskien keskellä

Turkkia viime vuosina koetelleet myllerrykset ovat väistämättä vaikuttaneet myös sen talouskehitykseen. Lähialueiden sodat ja levottomuudet sekä niistä johtuvat mittavat pakolaisvirrat, terrori-iskut, Venäjän asettamat talouspakotteet sekä viime kesän vallankaappausyritys ovat vaikeuttaneet talouden toimintaedellytyksiä sekä suoraan että epäsuorasti huomattavasti lisääntyneen epävarmuuden myötä. Toistaiseksi Turkin talous on kestänyt moninaiset iskut verrattain hyvin, mutta poliittiset riskit ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyvä epävarmuus varjostavat Turkin talousnäkymiä jatkossakin.

Ennen nykyisten katastrofiensa kärjistymistä Syyria ja etenkin Irak olivat Turkin keskeisiä vientimarkkinoita, mutta viime vuosina kauppa on tyrehtynyt. Sodan ja väkivallan alta Turkkiin on virrannut jo kolme miljoonaa pakolaista. Valtavasta pakolaisvirrasta on koitunut mittavia kustannuksia Turkin valtiontaloudelle ja haasteita mm. työmarkkinoille. Näitä vaikeuksia on kuitenkin osin kompensoinut pakolaisten positiivinen vaikutus talouteen esim. lisääntyneen kulutuksen kautta.

Turkin talouden kannalta tärkeä matkailuelinkeino on kärsinyt maassa tehdyistä terrori-iskuista sekä Venäjän viime syksyyn asti voimassa olleista matkustusrajoitteista. Rajoitteet olivat osa talouspakotteita, jotka Venäjä asetti Turkille vuoden 2015 lopulla hävittäjänsä alas ampumisen seurauksena. Turkki ja Venäjä ovat periaatteessa päässeet sopuun asiassa, ja Venäjä lupasi viime kesänä poistaa pakotteensa vähitellen. Monet niistä ovat kuitenkin edelleen voimassa ja rajoittavat mm. Turkin elintarvikevientiä Venäjälle.

Voimakkain isku viime vuoden talouskehitykseen oli kuitenkin heinäkuun puolivälissä tapahtuneella vallankaappausyrityksellä. Markkinat reagoivat välittömästi liiran kurssin ja osakehintojen rajulla pudotuksella, mutta tilanne rauhoittui melko nopeasti, kun vallankaappausyrityksen kriittisin vaihe oli ohi ja Turkin keskuspankki vakautti rahamarkkinoita omilla toimillaan. Turkin talouteen liittyvän epävarmuuden koettiin kuitenkin lisääntyneen huomattavasti. Se vähensi Turkkiin suuntautuvia suoria ulkomaisia sijoituksia ja sai keskeiset luottoluokittajat pudottamaan Turkin valtionlainat spekulatiiviseen luokkaan vaikeuttaen ulkomaisen rahoituksen saatavuutta.

Turkin talous on hyvin riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta. Kotimaisilla rahoitusmarkkinoilla ei liiku riittävästi varoja yritysten investointitarpeiden rahoittamiseksi, koska Turkin säästämisaste on matala. Siksi investointeihin tarvittavat rahat täytyy lainata ulkomailta. Lisäksi Turkilla on jo vuosia ollut mittava kauppataseen alijäämä, koska sen vientitulot eivät riitä kattamaan tuontimenoja. Myös alijäämä täytyy kattaa ulkomaisella velalla.

Suuri osa Turkin ulkomaisesta velasta on lyhytaikaista, joten se täytyy saada uusittua usein. Pääosa velasta on ulkomaisissa valuutoissa eli velkataakka kasvaa niiden vahvistuessa suhteessa liiraan. Turkin talouskehitykseen liittyvän epävarmuuden lisääntyminen vähentää ulkomaisten sijoittajien halukkuutta investoida Turkkiin ja lainata rahaa turkkilaisille yrityksille. Sijoittajat vaativat myös korkeampaa tuottoa vastineeksi kasvaneesta riskistä. Samalla liiran kurssi heikkenee, mikä lisää edelleen ulkomaisen velan kustannuksia.

Turkin velkatilanne on jatkunut samanlaisena jo vuosia, ja ainakin toistaiseksi se on saatu pidettyä hallinnassa huolimatta talouteen kohdistuneista iskuista. Turkilla on kuitenkin merkittävä riski ajautua rahoitusvaikeuksiin niin kauan, kunnes epätasapainoinen tilanne saadaan korjattua. Siksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kehitys voi vaikuttaa voimakkaasti Turkin taloustilanteeseen. Kun kansainväliset sijoittajat viime vuoden lopulla Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen tulivat varovaisemmiksi ja alkoivat vetäytyä monilta kehittyviltä markkinoilta, Turkin liira heikkeni jopa huomattavasti voimakkaammin kuin heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa.

Rahamarkkinoiden lisäksi vallankaappausyrityksen vaikutukset ovat näkyneet myös reaalitaloudessa. Lisääntynyt epävarmuus on vaikeuttanut taloudellista toimintaa, ja heinä-syyskuussa Turkin bruttokansantuote supistui lähes 2 % vuotta aiemmasta – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009 kriisin, vaikka vaikutuksia pyrittiin pehmentämään julkisen sektorin tukitoimilla.

Myös työttömyys kääntyi viime vuonna jälleen kasvuun, ja työttömyysaste oli viime vuoden lopulla jo lähes 12 %, joskin harmaiden työmarkkinoiden osuus on Turkissa toki yhä suuri. Kotitalouksien ostovoimaa on osaltaan syönyt myös huomattavasti kiihtynyt inflaatio. Turkin talouskehityksen arvioidaan kuitenkin kohentuneen viime vuoden lopulla, ja koko viime vuoden aikana BKT:n ennakoidaan kasvaneen edelleen yli 2 %.

Vallankaappausyrityksellä on ollut tuntuvia vaikutuksia myös Turkin institutionaaliseen rakenteeseen. IMF:n mukaan vallankaappausyrityksen seurauksena on pidätetty jo noin 40 000 ihmistä, ja 4 000 yritystä ja yhteisöä on suljettu tai otettu valtion hallintaan. Lisäksi julkiselta sektorilta on erotettu yli 140 000 työntekijää, mm. viidennes tuomareista ja syyttäjistä sekä yli kolmannes pankkivalvontaviraston henkilökunnasta.

Viimeaikaisten tapahtumien vaikutusta Turkin taloustilanteeseen ja näkymiin voidaan hahmottaa myös tarkastelemalla IMF:n vuotuisten Artikla IV -konsultaatioidensa yhteydessä Turkille laatimien ennusteiden muutosta tämän ja viime kevään välillä. Vuoden 2016 BKT:n kasvu on tuoreimmassa raportissa arvioitu noin yhden prosenttiyksikön pienemmäksi ja vuoden 2017 kasvu puoli prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin viime keväänä.

Pidemmällä aikavälillä IMF ennakoi Turkin talouskasvun kiihtyvän vähitellen 3,5-4 prosentin vuosivauhtiin. Vauhti on toki kohtalaisen reipas, mutta huomattavasti aiempia vuosia hitaampi ja etenkin yhdistettynä voimakkaasti heikentyneeseen liiran kurssiin tämä merkitsee turkkilaisille jatkossa selvästi maltillisempaa elintason nousua nykyiseltä, suunnilleen Bulgariaa ja Romaniaa vastaavalta tasolta.

Heli Simola, 16 maaliskuuta 2017

talous, Turkki