Kaksi tyttöä kävelemässä pakolaisleirillä enkelinsiivet selässä.

Rahoitusvaje ja hallinnon toiminta vaikeuttavat humanitaarisen avun toimittamista Syyriassa

Talouskriisi ja koronapandemia kurittavat Syyrian väestöä. Humanitaarinen tilanne on vaikea erityisesti Pohjois-Syyriassa. Huomattava rahoitusvaje hankaloittaa kansainvälisen avun toimittamista sitä tarvitseville alueille. Pula ruuasta saa ihmiset palaamaan takaisin pakolaisleireille, ja huono ravitsemus heikentää pysyvästi lasten toimintakykyä. Humanitaarinen apu ei ole jäänyt poliittisen kiistelyn ulkopuolelle, vaan maan hallinto käyttää jo aiemmin tutuksi käyneitä strategioita avun toimittamisen estämiseksi Daraassa. 

Syyrian talous on kriisissä. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet yli kymmenen vuotta kestänyt konflikti, korruptoinut talousjärjestelmä, naapurimaa Libanonin talouden alamäki sekä Syyriaan kohdennetut talouspakotteet.

Heikko taloustilanne koskettaa melkein koko väestöä, sillä lähes 80 prosenttia syyrialaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Ihmisillä on siis käytettävissään ainoastaan noin 1,60 euroa päivässä. Ruuan hinta ja elinkustannukset nousevat jatkuvasti samalla kun Syyrian punnan arvo laskee. Inflaation seurauksena peruselintarvikkeiden hinta on nyt 29 kertaa korkeampi kuin ennen vuotta 2011.

Kansainvälisen humanitaarisen avun tarve on valtava. Syyrian yli 20 miljoonasta asukkaasta noin puolet on paennut kotoaan, ja heistä 6,7 miljoonaa on maansisäisiä pakolaisia. Koronapandemia on lisännyt entisestään ulkopuolisen avun tarvetta.

Puute ajaa ihmiset palaamaan pakolaisleirille Koillis-Syyriassa

Tilanne koko Koillis-Syyriassa on surkea. Monet aiemmin kotiinsa palanneet ihmiset ovat lähteneet takaisin pakolaisleirille, sillä ihmisillä ei ole edellytyksiä selviytyä kotialueillaan. Leireillä on ollut sen sijaan tarjolla jonkin verran ruokaa ja turvaa. Arviolta 15 000 ihmistä jonottaa palatakseen leirille tai saadakseen humanitaarista apua.  Päivässä pyrkijöitä tulee lisää 300. Syitä ilmiölle ovat mm. koronapandemia, juomakelpoisen veden vähyys ja talouskriisi.

Vaikka Koillis-Syyria on kurdien hallinnassa, al-Yaroubiahin rajanylityspisteen sulkemisen jälkeen kansainvälinen humanitaarinen apu on toimitettu sinne Damaskoksen kautta. Tämän seurauksena avuntarve alueella on noussut lähes 40 prosenttia. Se on vaikuttanut erityisesti koronarokotteiden ja pandemian hillitsemiseen vaadittavien tarvikkeiden vientiin alueelle.

Suurimpana ongelmana on, että byrokratia estää tarvikkeiden liikkumisen Damaskoksesta. Useiden ihmisoikeusjärjestöjen mukaan hallinto säännöllisesti estää järjestöjen pääsyn avun tarpeessa olevan väestön luokse sekä valikoi humanitaariset hankkeet.  Myös syyrialaiset paikallistason toimijat ovat hallinnon nimeämiä ja sen hyväksi toimivia. Humanitaarinen apu pyritään näin kanavoimaan valtiokoneiston kautta. Hallinto hyötyy taloudellisesti siitä, ettei kansainvälinen apu pääse kohteeseensa.

YK:n arvioiden mukaan alueella on yli 600 000 ihmistä kymmenellä eri pakolaisleirillä. Yksi näistä leireistä on suomalaisille tuttu al-Holin leiri. Tällä hetkellä leirillä on tiedettävästi enää muutama suomalainen nainen ja kymmenkunta lasta heidän päädyttyään leirille vuonna 2019.  Vartioidun leirit elinolosuhteet ovat yhtä kurjat kuin muuallakin alueella ja elinolot vaikuttavat etenkin lasten ja nuorten henkiseen ja fyysiseen kehitykseen.

Jatkuvasti heikkenevä turvallisuustilanne leirillä ja avustustyöntekijöihin kohdistuva väkivalta vaikeuttavat merkittävästi avustusjärjestöjen työskentelymahdollisuuksiin. Elokuun lopussa Norwegian Refugee Council joutui keskeyttämään toimintansa leirillä sen jälkeen, kun aseistanut mies vaati työntekijöitä maksamaan ei-muslimeille tarkoitettua jizya-veroa 300–500 dollaria jokaisesta leirillä olevasta työntekijästä.

Lisäaikaa Luoteis-Syyrian humanitaariselle toiminnalle

Luoteis-Syyriaan humanitaarinen apu tulee Bab al-Hawan rajanylituspaikan yli Turkin puolelta. Kuten myös väitöskirjatutkija Orwa al-Abdulla toteaa, ylityspaikan toiminta on elintärkeää siviileille. Yli 70 prosenttia Luoteis-Syyrian väestöstä, eli noin neljä miljoonaa ihmistä, on elänyt sen varassa. Bab al-Hawan merkitys on korostunut Bab al-Salamin ja al-Yaroubiahin ylityspisteiden käytöstä poistamisen jälkeen YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä kesällä 2020.

Kansainvälisen humanitaarisen yhteisön huolenaiheena oli tänä keväänä rajan ylitykseen vaadittavan lupajärjestelmän uusiminen. Vastoin ennakkohuolia YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa 9. heinäkuuta Bab al-Hawan käyttö sai jatkoaikaa kuudeksi kuukaudeksi. Tammikuussa 2022 tilanne arvioidaan jälleen uudelleen. Puolen vuoden pituiset mandaatit hankaloittavat humanitaarisen avun suunnittelua ja ennakointia.

Ongelmana on myös toiminnan huomattava rahoitusvaje. Ainoastaan 25 prosenttia vuotuisesta Syyrian humanitaarisen avun budjetista on koossa. Lähes puolet YK:n Syyrialle suunnatun humanitaarisen avun suunnitelman (Syrian Humanitarian Response Plan) rahoituksesta tulee Yhdysvalloilta. Venäjän valtion vastaava osuus kokonaissummasta 0,3 prosenttia ja Suomen 0,2 prosenttia.

Osa isoista kansainvälisistä rahoittajista vähensi rahoitustaan Luoteis-Syyriaan jo aiemmin, kun useissa maissa terroristijärjestöksi luokiteltu aseellinen järjestö Hayat Tahrir al-Sham (HTS) sai suurimman osan Idlibin alueesta hallintaansa. Syynä tähän on pelko rahojen päätymisestä järjestön omaan käyttöön suunniteltujen kohteiden sijaan koulutus- ja terveyssektorilla. Etenkin Venäjä vaatii, että avun viennin valvontaa tulee tehostaa, jottei HTS pääse sitä hyväksikäyttäen vahvistumaan.

Ruuan puute vaikuttaa pienten lasten tulevaisuuteen

Niin al-Holissa kuin muuallakin Syyriassa ruuan puute näkyy lasten aliravitsemuksena ja kitukasvuisuutena. Huono ravitsemustila hidastaa lapsen kehitystä ja johtaa elimistön vastustuskyvyn heikentymiseen lisäten sairastavuutta ja kuolleisuutta infektiosairauksiin. Pidempi aikainen huono ja heikko ruokavalio pienillä lapsilla johtaa kitukasvuisuuteen. Tällä on vaikutuksia yksilön tulevaisuuteen. Tutkimusten mukaan kitukasvuisten ihmisten sosioekonominen status ja älykkyys ovat keskimääräistä heikompia. Tila on peruuttamaton, ellei ruokavalio korjaannu lapsen toiseen elinvuoteen mennessä.

Viime vuonna Syyriassa yksi lapsi yhdeksästä kärsi kitukasvuisuudesta, mutta alueelliset erot ovat merkittäviä. Koillis-Syyriassa joka kuudes lapsi ja Luoteis-Syyriassa joka viides lapsi kärsii ravinteiden ja hivenaineiden puutteesta. Kyseessä on siis merkittävä haittatekijä lasten kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Myös yhteiskunnan toimivuudelle on huono asia, mikäli väestössä on paljon kitukasvuisia ihmisiä, jotka eivät pääse saavuttamaan sitä täyttä potentiaalia, joka heille olisi ollut mahdollista riittävällä ravinnon saannilla.

Lähihistoria toistaa itseään – Daraa on jälleen tulessa

Myös Etelä-Syyriassa Daraan maakunnan alueella humanitaarisen avun jakaminen on vaarassa. Alueella on käynnistynyt uusi väkivallan aalto hallinnon ja sitä vastustavien ryhmittymien välille.

Daraa tunnetaan ”kansannousun kehtona”. Vuonna 2011 hallinnon vastaiset mielenosoitukset alkoivat siellä muutamien paikallisten teini-ikäisten poikien jouduttua vangituksi ja kidutetuksi kuoliaaksi heidän kirjoitettuaan hallinnon vastaisia iskulauseita seiniin. Alue piiritettiin ja sen väestöön kohdistettiin täysin suhteetonta väkivaltaa. Nyt hallinto käyttää jälleen samaa strategiaa. Se on käyttänyt samoja keinoja myös aiemmin siviilejä vastaan tuhoisin seurauksin muun muassa Itä-Ghoutassa, Homsissa ja Itä-Aleppossa.

Humanitaarinen apu ei tavoita piiritetyn alueen ihmisiä Daraassa. Amnesty International vaatii avun esteetöntä pääsyä alueelle, jossa noin 20 000 ihmistä elää vaikeissa elinolosuhteissa vähällä ruualla ja lähes ilman lääkkeitä.

Suurten tulipalojen sammuttamista

Syyria valittiin Maailman terveysjärjestön (WHO) johtoryhmän jäseneksi toukokuussa 2021. Maan tulisi taata kaikille kansalaisilleen oikeus terveyteen ja ihmisarvoiseen elämään – arvoja, joita myös WHO julistaa.  Kuitenkin maan hallinnon toimet ovat vuosien aikana osoittaneet, ettei väestön kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla ole sille merkitystä. Kuten väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä kirjoittaa, olisi naiivia olettaa, että maan hallinto olisi muuttunut kymmenen vuoden takaisesta inhimillisemmäksi.

Vaikka maan tämänhetkinen taloudellinen tilanne rajoittaa jaettavien resurssien määrää, tulee hallinnon sallia avun puolueeton jakaminen maassa. Konfliktin muut osapuolet ovat myös velvollisia sallimaan ja helpottamaan puolueettoman humanitaarisen avun nopeaa ja esteetöntä kulkua apua tarvitseville siviileille.

YK:n turvallisuusneuvoston tulisi sallia al-Yaroubiahin rajanylityspisteen uudelleenavaaminen humanitaariselle avulle. Pandemian takia lääketieteellisten tarvikkeiden tarve on lisääntynyt. Al-Yaroubiahin avaaminen mahdollistaisi avun lisäämisen ilman byrokratiaa ja välikäsiä Koillis-Syyrian alueille, jotka kärsivät hallituksen päätöksistä. Anekdotaalisten kertomusten mukaan Damaskoksen kautta maahan tulevat koronarokotteet, jaetaan tai myydään hyväveliverkoston (wasta) kautta ohi virallisen rokotusohjelman.

Syyrian hallinnolla on monta suurta tulipaloa sammutettavanaan ja Daraan tilanne vaikeuttaa haurasta poliittista tilannetta entisestään. Syyrialla on pitkä tie edessään ennen kuin humanitaarisesta avusta voidaan siirtyä kokonaan jälleenrakentamiseen. Tätä ennen avun toimittaminen on ehdottoman tärkeää siviilien sekä yhteiskunnan tukemiseksi.  Kansainvälisen yhteisön täytyy pyrkiä mahdollistamaan syyrialaisten elämän normalisoitumista.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös muut kirjoitussarjan julkaisut

Tiina Hyyppä: Tuleeko Syyriasta jälleen salonkikelpoinen?

Orwa Al Abdulla: Venäjä pelaa poliittista peliä nappuloinaan Luoteis-Syyrian asukkaat – mikä on alueen humanitaarisen avun tulevaisuus?

 

Artikkelikuva: Karam al Masri/Shutterstock.



Agneta Kallström, 15 marraskuuta 2021

, , ,




Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.