Mitä kuuluu Tunisialle kuusi vuotta kansannousujen jälkeen?

Pientä Tunisiaa voi pitää Lähi-idän valopilkkuna. Niin sanotuista arabikevään maista demokratiakehitys on edennyt siellä pisimmälle. Keskeisenä syynä demokraattisen siirtymävaiheen onnistumiselle voi pitää maltillista islamistista al-Nahda-puoluetta, joka toimi vuosikymmeniä maan alla presidentti Ben Alin aikana.

Tunisian esimerkki osoittaa, että modernin poliittisen islamin ja demokratian ajatusten yhdistäminen on mahdollista islamilaisessa maailmassa. Länsimaisesta demokratiakäsityksestä tutut yksilön oikeudet voidaan sovittaa yhteen yhteisöllisten eli uskonnollisten normien kanssa, uskoo myös brittitutkija Richard Youngs. Yhtenä esimerkkinä niiden onnistuneesta liitosta Youngs pitää Tunisian vuoden 2014 perustuslakia.

Avain menestykseen: sekulaarien ja islamistien kompromissipolitiikka

Tunisian uusi perustuslaki on harvinaisuus islamilaisessa maailmassa. Se takaa kansalaisille laajat ihmisoikeudet ja uskonnonvapauden. Laki syntyi sekulaarin Nidaa Tounes -puolueen ja islamistisen al-Nahda-puolueen kompromissipolitiikan tuloksena. Perustuslain mukaan Tunisia on ”siviilivaltio” (dawla madaniyya), joka suojelee yksilön oikeuksien ohella myös yhteisöllisiä normeja, kuten islamilaisia arvoja.

Usean tutkijan mukaan Tunisian demokraattisen transition onnistuminen vuoden 2011 kansannousujen jälkeen on paljossa velkaa juuri tälle yhteisymmärryksen hengelle. Demokratian ja rauhan edistäminen historiallisten kansannousujen jälkeen toi Tunisialle myös rauhan Nobelin vuonna 2015. Sekulaarien ja islamistien välinen yhteistyö selittää hyvin myös sitä, miksi Tunisia on onnistunut välttämään poliittisen kaaoksen ja väkivallan, jota on nähty useassa muussa arabimaassa vuoden 2011 jälkeen.

Tunisian nuori demokratia on silti yhä hauras. Pessimistisimmät Tunisiassa uskovat jopa, että autokratia palaa vielä takaisin. Hälyttävää on, että maan poliittisen johdon täytyy yhä etsiä ratkaisua siihen yhteiskunnallis-taloudelliseen kriisiin, joka alun perin sytytti arabimaailman kansannousut. Nuorten ja myös akateemisten työttömien määrä on yhä korkea, korruptio ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo suurta, ja talouskriisi on hoitamatta. Myös poliittinen epävakaus ja pääpuolueiden sisäiset valtataistelut ovat heikentäneet demokratian vakautumista ja talouden elpymistä.

Vuoden 2017 haasteita: tuhannet jihadistitaisteilijat palaavat kotiin

Vuosi 2017 ei tule olemaan helppo Tunisiassa. Selätettävät asiat koskevat maan yhteiskunnallisia ongelmia, taloutta, politiikan vakautta ja turvallisuutta. Maan turvallisuustilanne on heikko. Vuoden 2015 terrori-iskut Tunisissa ja Soussessa ovat syöneet turismista saatuja tuloja ja vieneet kansan uskoa demokratian vahvistumiseen.

Pettymys vallankumouksen saavutuksiin on saanut tuhannet nuoret lähtemään taistelijoiksi Irakiin, Syyriaan ja Libyaan. Vuoden 2017 aikana Tunisian viranomaiset odottavat 2000–3000 jihadistitaistelijan palaavan takaisin. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Kukaan ei tarkalleen tiedä. Maan presidentti Béji Caïd Essebsi on luvannut, että nuoret taistelijat saavat palata kotiin, eikä heitä laiteta vankilaan. Al-Nahda-puolue on toivonut säädettäväksi ”tawbaa”, anteeksiannon lakia.

Tunisia sai uuden hallituksen syksyllä 2016. Nidaa Tounes -puolueen Youssef Chahed on maan seitsemäs pääministeri vuoden 2011 jälkeen. Chahed on luvannut käynnistävänsä säästöohjelman, jos talous ei lähde tänä vuonna kasvuun ja synnytä uusia työpaikkoja. Säästöohjelma tarkoittaisi tuhansien työpaikkojen vähentämistä julkiselta sektorilta ja uusia veroja. Monet ovat sitä mieltä, että hallitus on mahdottoman edessä. Uuden pääministerin pitäisi saada pidettyä myös oma hajanainen puolueensa kasassa. Viime vuonna parikymmentä poliitikkoa erosi Nidaa Tounesista sisäisten erimielisyyksien takia.

Poliitikkojen eron jälkeen islamistisella al-Nahda-puolueella on ollut enemmistö maan parlamentissa. Toukokuussa 2016 al-Nahdan johtaja ja yksi modernin poliittisen islamin keskeisistä teoreetikoista Rachid Ghannouchi ilmoitti yllättäen, että jatkossa uskonto ja politiikka erotetaan puolueen toiminnassa toisistaan. Puolue yrittää karistaa poliittisen islamin leimaa päältään ja valmistautua uudessa kuosissa Tunisian tuleviin aluevaaleihin ja vuoden 2019 presidentinvaaleihin.

Demokratia etenee: aluevaalit sinetöivät kehityksen

Uusi perustuslaki suojelee kuitenkin Tunisian demokratiakehitystä. Oikeusvaltion näkökulmasta merkittävä askel on, että transitionaalinen oikeus on saatu alulle, ja uusi totuuskomissio (L´Instance Vérité et Dignité, IVD) on aloittanut julkiset kuulemiset. Diktatuurin ajan traumojen läpikäynti auttaa kansalaisia pääsemään vaikeuksista eteenpäin.

Uuden hallituksen tärkeä tehtävä on jatkaa oikeusvaltion rakentamista. Maassa on edelleen institutionaalisia puutteita. Odotetut valtiosääntöneuvosto ja ylempi oikeuslaitosten itsenäisyyttä suhteessa toimeenpanovaltaan valvova neuvosto ovat yhä perustamatta. Tunisian aluedemokratia on puutteellinen. Maassa ei ole järjestetty aluevaaleja vuoden 2011 vallanvaihdoksen jälkeen, mikä aiheuttaa kuntatasolla erilaisia hankaluuksia. Viimeisen tiedon mukaan aluevaalit järjestetään loka–marraskuussa 2017. Sen jälkeen Tunisia on vienyt onnistuneesti läpi perustuslaissa säädetyn institutionaalisen uudistuksensa, ja on taas askeleen lähempänä omanlaistaan demokraattista järjestelmää.

Silja Lanas Cavada, 18 huhtikuuta 2017

demokratia, ihmisoikeudet, Lähi-itä, poliittinen islam, Tunisia

---