Kuukausien pattitilanteen jälkeen Irakilla on vihdoin uusi presidentti ja pääministeriehdokas

Vaaleista ehti kulua viisi kuukautta ennen kuin poliittiset puolueet lokakuun alussa päätyivät valitsemaan presidentin, joka puolestaan nimitti pääministeriehdokkaan. Neuvotteluista ei puuttunut draamaa, sillä uuden presidentin Barham Salihin tai pääministerikandidaatti Adel Abdul Mahdin nimet eivät edes olleet puolueiden asettamien ehdokkaiden listalla, kun valtakunnan korkeimmista viroista alettiin neuvotella.

Kuukausien kädenvääntöön osallistuivat näkyvästi ja kulissien takana sekä Irakin uskonnollinen johto, Yhdysvallat että Iran. Niillä kaikilla on erilainen agenda ja visio Irakin ja alueen tulevaisuudesta. Samaan aikaan ympäri Irakia oli työttömyyden ja peruspalveluiden puutteiden aiheuttamia suuria mielenosoituksia ja levottomuuksia. Eteläisessä Basran kaupungissa mielenosoitukset vaativat useita kuolonuhreja. Kuolleiden joukossa oli niin siviilejä kuin poliisejakin.

Vakavasti laiminlyöty Basran tilanne heikensi tuntuvasti vaalien ennakkosuosikin eli istuvan pääministerin Haidar al-Abadin asemaa, sillä kaupungin suurimpia vitsauksia on valtiollinen korruptio, johon pääministerillä olisi ollut valtaa puuttua viime vuosina. Abadi ei saanut asiasta synninpäästöä, vaikka hänen toimikautensa aikana Irakin kaupungit vapautettiin Isisin hallinnasta, talous kasvoi ja maa pysyi ehjänä huolimatta siitä, että kurdijohto päätti liittolaistensa neuvoista huolimatta uhmakkaasti järjestää kansanäänestyksen alueen irtaantumisesta muusta Irakista. Abadin aikana myös suhteet naapureihin ja muihin ulkovaltoihin paranivat tuntuvasti. Moni maa, Suomi mukaan lukien, päätti avata uudelleen lähetystönsä Irakissa. Abadin katsottiin onnistuneen lähes kaikessa paitsi korruption kitkemisessä. Korruptio taas on ilmastonmuutoksen ohella juurisyitä Irakin muille keskeisille ongelmille, kuten Isisin nousulle. Hallitusneuvotteluissa katsottiinkin lopulta, että Abadin ja hänen Dawa-puolueensa oli aika siirtyä sivuun.

Myös mitäänsanomaton entinen presidentti Fuad Masum sai lähtöpassit, mutta vakiintuneen käytännön mukaan pestiin piti valita jälleen kurdi. Hetkellisesti Irakissa ehdittiin jo ajatella, että virkojen tiukoista läänityksistä shiiojen, sunnien ja kurdien kesken alettaisiin vähitellen hellittää. Hyvin nopeasti valtaeliitti kuitenkin luopui tästä ajatuksesta ja palasi vanhaan käytäntöön.

 

Kurdi-insinööri Irakin uudeksi presidentiksi

Uudeksi presidentiksi valittiin Saddam Husseinin vastaiseen oppositioon kuulunut kurdipoliitikko Barham Salih, 58-vuotias Britanniassa asunut ja kansalaisuuden saanut insinööri. Hänen tehtävänsä presidenttinä on pitkälti seremoniallinen. Irakissa hallitusta johtaa pääministeri, jonka eduskunta nimittää presidentin ehdotuksesta.

Presidentin pestiin toivottiin nyt rohkeaa uutta kasvoa, jonka edustamana maa siirtyisi Isisin aiheuttamasta hätätilasta uuteen alkuun. Presidentiksi toivottiin myös ihmistä, joka kykenisi tuomaan kurdit ja arabit jälleen yhteen neuvottelupöydän ääreen ja joka ei polarisoisi kansaa. Tätä edesmennyt presidentti Jalal Talabani pyrki tekemään ansiokkaasti. Hänen seuraajansa Fuad Masumin puolestaan katsottiin neutralisoineen presidentin viran niin tehokkaasti, että koko tehtävää alettiin pitää suorastaan tarpeettomana. Oli osuvaa, että nyt presidentiksi valittiin edesmenneen Talabanin läheinen ystävä ja poliittinen kasvatti Salih. Hän on aiemmin toiminut Kurdistanin alueen pääministerinä ja oli tehtävässä pidetty. Hän osoitti myös osaavansa pitää hyvät suhteet Irakin ulkopuolisiin poliittisiin toimijoihin, Iraniin, Britanniaan ja etenkin Yhdysvaltoihin.

Salih valmistui insinööriksi Liverpoolin yliopistosta ja työskenteli vuosia Yhdysvalloissa. Palatessaan Irakiin vuoden 2003 jälkeen hänestä tehtiin Irakin varapääministeri. Jäätyään politiikasta sivuun hän perusti kurdialueelle arvostetun American University of Sulaymanian. Salih äänesti avoimesti kurdien itsenäisyyden puolesta viime vuoden kansanäänestyksessä, mutta ollessaan nyt ehdolla koko Irakin presidentiksi hän puhui eduskunnalle suunnatulla videolla ensimmäistä kertaa vain Irakin kansallinen lippu takanaan ja vannoi tämän olevan hänen ainoa lähtökohtansa edustaa maata. Hänen aiemmat ansionsa, diplomaattiset suhteensa ja tämä puhe vakuuttivat 329-jäsenisen parlamentin. Salih sai salaisessa äänestyksessä äänivyöryn, yhteensä 219 ääntä. Vastustaja Fuad Hussein, joka hänkin on vaikutusvaltainen kurdipoliitikko, sai vain 22 ääntä. Salih lupasi saman tien valituksi tultuaan, että hänestä tulisi koko kansan presidentti ja että hän aloittaisi työnsä paneutumalla Basraa vaivaaviin ongelmiin yhteistyössä hallituksen kanssa.

 

Öljytalouden asiantuntija pääministeriehdokkaaksi

Resurssirikasta Basran kaupunkia ajatellen on vain osuvaa, että presidentti nimesi pääministeriehdokkaaksi entisen öljyministerin 76-vuotiaan Adel Abdul Mahdin. Hän on tunnettu yhtenä Irakin osaavimmista öljytalouden asiantuntijoista. Irak ottikin suuria harppauksia vuoden 2003 jälkeen öljyn tuotantoteknologian kehityksessä juuri hänen ministerikautensa aikana. Hän muun muassa linjasi, että Irak edistäisi nestekaasun (LPG) tuotantoa ja vientiä. Tämä vähensi Irakin valtion hiilijalanjälkeä tuntuvasti samalla kun se monipuolisti Irakin tulonlähteitä.

Abdul Mahdi on tunnettu teoreetikko Irakin ja Lähi-idän alueen talouteen liittyvissä kysymyksissä. Samanaikaiseksi häntä on lähes mahdotonta lokeroida yhden puolueen tai poliittisen aatesuunnan edustajaksi. Hän on ollut nuorena aatteellisesti vasemmalla, myöhemmin islamistisen puolueen jäsen ja nyt vailla puoluekirjaa oleva, sekularismiin pyrkivä toimija, joka vannoo uskonnon ja vallan eriyttämiseen. Kuten presidentti Salihilla myös Abdul Mahdilla on erinomaiset suhteet Irakin valtaeliittiin ja ystävälliset suhteet Yhdysvaltoihin, Iraniin ja Eurooppaan. Siinä missä presidentti Salih on Britannian kaksoiskansalainen, Adel Abdul Mahdi on Ranskan kaksoiskansalainen. Kumpikin heistä on saanut koulutuksensa Irakin ulkopuolella ja elänyt suuren osan elämästään maanpaossa.

 

Ministeriksi nettiportaalin kautta?

Pari päivää tehtävänannon jälkeen Abdul Mahdi avasi nettiportaalin, jonka kautta irakilaiset saivat ehdottaa itseään ministerin tehtäviin. Portaali oli auki muutaman päivän. Hakijoiksi kelpasivat kaikki, jotka perustuslaki määrittelee muodollisesti ministerin tehtävään sopiviksi ja jotka näkivät itsessään ministeriainesta. 36 000 hakijasta valikoitui hieman yli 600 seuraavalle kierrokselle. Vaikka kansalaiset epäilevät suuresti, että moniakaan heistä ei tulla rekrytoimaan tätä kautta ministereiksi, Abdul Mahdi osoitti näin pyrkivänsä ohittamaan poliittisten puolueiden määräämät henkilöt ja haluavansa saada järjestelmään lisää osaavia ihmisiä ilman puoluekirjaa. Ainakin hänellä on nyt hyvä tietokanta uusia kasvoja, joita voidaan tarvittaessa käyttää valtionhallinnossa eri tehtävissä.

 

Pystyvätkö presidentti ja pääministeri kehittämään Irakia?

Epäselvää on, kuinka pitkälle Abdul Mahdi voi selvitä tällaisilla tempuilla, sillä häntä kohtaavat haasteet ovat valtaisia. Hänen on pyrittävä kitkemään krooniseksi sairaudeksi muuttunutta korruptiota valtion instituutioista, vahvistettava puolustusvoimia, integroitava niihin muita turvallisuusjoukkoja, tarjottava parempia peruspalveluita, luotava vähintään miljoonaa uutta työpaikkaa, asutettava pakolaiset, vahvistettava naisten asemaa, monipuolistettava Irakin taloutta, hoidettava suhteet ulkovaltoihin ja varustauduttava ilmastonmuutoksen varalle, sillä se on saanut irakilaiset monissa paikoissa jättämään kotinsa ja peltonsa aavikoitumisen ja vedenpuutteen vuoksi.

Abdul Mahdi on perinteisen valtaeliitin ulkopuolelta tuleva sovintopääministeri ilman omaa puoluetta. Hänen on siksi voitettava tavalliset kaduntallaajat puolelleen pohjoisen kurdialueilta Basran kujille saakka suojelemaan häntä eliitiltä silloin, kun hän alkaa ajaa karvaalle maistuvia muutoksia. Ilman kansan tukea hän on vain yhtä vahva kuin se mandaatti, jonka eduistaan kiinni pitävät puoluejohtajat päättävät hänelle kulloinkin suoda.

Yhtenäinen mutta heikko Irak on naapuruston etu, ja harva uskoo Abdul Mahdin pystyvän kovin suuriin sankaritekoihin, vaikka hän olisi itse kuinka suuri mestari tahansa. Toivoa kuitenkin on, sillä Irakilla ei ole pitkään aikaan ollut presidenttinä ja pääministerinä niin osaavia ja kokeneita ihmisiä kuin nyt.

Hussein al-Taee, 24 lokakuuta 2018

Adel Abdul Mahdi, Barham Salih, Basra, Irak, vaalit

---