Kuka on tarpeeksi juutalainen juutalaisvaltiossa, ja miksi sillä on väliä? Messiaanisten juutalaisten asema Israelin valtionpolitiikassa

Kesällä 2018 Israelissa tuli voimaan uusi peruslaki, joka korostaa Israelin valtion juutalaista luonnetta ja maan juutalaisten kansalaisten itsemääräämisoikeutta. Hannu Juusola kommentoi aihetta tuolloin tuoreeltaan tällä samalla foorumilla. On ilmeistä, että kyseisen lain ytimessä on etnisyydeltään ja uskonnoltaan ei-juutalaisten oikeuksien kaventaminen suhteessa maan juutalaisen väestön oikeuksiin. Israelin ulkopuolella käydyissä keskusteluissa sen sijaan harvemmin nousee esiin se tosiseikka, etteivät kaikki Israelin juutalaisetkaan nauti keskenään yhdenvertaisesta asemasta.

Vajaa puolet Israelin juutalaisista luokittelee itsensä sekulaareiksi, ja noin puolet identifioituu ortodoksijuutalaisuuteen. Reformi- ja konservatiivijuutalaisten osuus kaikista Israelin juutalaisista on yhteensä vain noin 5 %. Yhdysvalloissa tilanne on lähes päinvastainen, sillä siellä juutalaisista noin puolet ovat reformi- ja konservatiivijuutalaisia, ja ortodoksien osuus on vain noin 10 %. Israelissa ortodoksijuutalaiset ovat lainsäädännöllisesti ylivertaisessa asemassa muiden juutalaisuuden suuntauksien harjoittajien ja maallistuneiden juutalaisten oikeuksien kustannuksella. Lisäksi haredijuutalainen, kansainvälisesti ultraortodokseina tunnettu yhteisö, kasvaa suuren syntyvyyden vuoksi nopeasti ja vahvistaa tämän myötä myös poliittista vaikutusvaltaansa.

Israelin valtion ja haredien välillä vallitsee kahdensuuntainen liitto. Valtio suo haredeille erivapauksia liittyen esimerkiksi lasten koulutukseen ja asepalvelukseen, ja haredit antavat äänensä Knessetissä, Israelin parlamentissa niille, jotka ovat luvanneet ajaa heidän oikeuksiaan. Haredien tekemän ja kannattaman politiikan keskiössä on myös ei-juutalaisten ja ”väärällä tavalla” juutalaisuutta harjoittavien elämän vaikeuttaminen Israelissa. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun oikeistohallitus nauttii haredien tukea. Ristiriitaista kyllä, Netanjahu saa myös kannatusta erityisesti Yhdysvaltain evankelikaalisilta kristityiltä.

Yleisesti ottaen Israelin oikeuslaitos on hillinnyt äärioikeistolaisen, haredimyönteisen politiikan harjoittamista. Osin tästä syystä Netanjahun tekemät, oikeuslaitoksen vallan kaventamista koskevat suunnitelmat aiheuttivat kansan parissa alkuvuodesta 2023 niin mittavaa vastustusta, että Netanjahu joutui aluksi perääntymään. Laajoista mielenosoituksista huolimatta lakiuudistukset jyrättiin läpi kuluvan vuoden kesällä. Tämän kaiken keskellä hyvin pieni vähemmistö juutalaisuuden ja kristinuskon välimaastossa, messiaaniset juutalaiset, pyrkii vakiinnuttamaan asemansa osana Israelin valtion juutalaista kansaa.

Mikä ihmeen messiaaninen juutalaisuus – amerikkalaista tuontitavaraako?

Messiaaniset juutalaiset ovat etniseltä, kulttuuriselta tai uskonnolliselta taustaltaan olevia juutalaisia, jotka uskovat myös kristinuskon keskeisimpiin oppeihin, kuten Jeesuksen jumaluuteen, kolminaisuusoppiin ja Uuden testamentin auktoriteettiasemaan Heprealaisen Raamatun ohella. Messiaaninen juutalainen identiteetti pohjautuu Jeesuksen varhaisten juutalaisten kannattajien seuraamiseen, ja sen taustalla on juutalais- ja heprealaiskristillisyyksien värikäs historia.

Juutalaiskristityillä on kautta aikojen tarkoitettu kristityiksi joko vapaaehtoisesti tai pakon edessä kääntyneitä, kristinuskoon assimiloituneita alun pitäen juutalaisia henkilöitä. Heprealaiskristillisyys puolestaan oli eräänlainen välimuoto kristityksi kääntymisen ja messiaanisen juutalaisen identiteetin syntymisen välillä. Heprealaiskristillisyys kehittyi 1800-luvun kuluessa Euroopassa, erityisesti Englannissa, juutalaisiin kohdistetun lähetystyön seurauksena. Kääntyminen oli vapaaehtoista, ja ilmiö poikkesi aiemmasta juutalaiskristillisyydestä siten, että kääntyneet halusivat säilyttää ja korostaa juutalaista perintöään. Kyseinen liike levisi muun muassa Saksaan, Norjaan, Romaniaan, Venäjälle, Palestiinaan ja Yhdysvaltoihin.

1900-luvun alkupuoliskon aikana heprealaiskristityt alkoivat järjestäytyä yhdistyksiin ja lopulta omiin kirkkoihinsa. 1960–1970-luvuilla Yhdysvalloissa toimineessa, etnisiä juuria korostaneessa heprealaiskristillisessä nuorisoliikkeessä juutalaisuus nousi uskonnollisen identiteetin keskiöön. Heprealaiskristityt alkoivat ilmaista juutalaisuuttaan perinteiden, kuten juutalaisen huumorin, ruuan ja kansantanssien kautta sekä osallistumalla synagogapalveluksiin, sytyttämällä sapattikynttilät ja noudattamalla košer-ruokavaliota.

Palestiinassa messiaaninen juutalaisuus sai alkunsa kourallisesta brittimandaattiajan anglikaanikirkon tukemia heprealaiskristittyjä. Näiden joukkoon liittyi Israeliin suurten muuttoaaltojen aikana tulleita uusia kansalaisia 1950- ja 1960-luvuilla. Nykyisin Israelin messiaanisissa juutalaisissa seurakunnissa on yli 15 000 jäsentä. Vaikka liikkeessä on runsaasti usean sukupolven israelilaisia juutalaisia, 2000-luvulla se on kasvanut erityisesti venäjän- ja amharankielisen maahanmuuttoliikkeen myötä.

Uskonnollinen hybridi vai autenttinen liike?

Messiaanisten juutalaisten oman näkemyksen mukaan messiaaninen juutalainen ei ole kääntynyt pois juutalaisuudesta, vaan palannut muinaisen juutalaisuuden kantaisien uskoon ja kristinuskon alkuperäisille, juutalaisille juurille. Toisaalta messiaaniset juutalaiset ottavat etäisyyttä ei-juutalaisiin kristillisiin kirkkoihin. He katsovat olevansa lähempänä rabbiinisen juutalaisuuden traditiota, joka kehittyi rinnakkain ajanlaskumme varhaisen kirkkohistorian kanssa. Etäisyyden pitäminen kristillisiin kirkkoihin liittyy osittain juutalaisten käännynnäisten epätasa-arvoiseen kohteluun läpi kirkkohistorian.

Juutalaisuuden pääsuuntausten näkökulmista katsottuna usko Jeesukseen on kuitenkin juutalaisuudesta ulossulkeva tekijä. Jyrkkä rajaus liittyy kristillisten kirkkojen satojen vuosien aikana kehittämään juutalaisvastaiseen oppiin ja sen harjoittamiseen. Kristinuskon ja juutalaisuuden välille kasvaneen kuilun myötä juutalaiset ovat oppineet kaihtamaan ja halveksumaan kaikenlaista juutalaisten kristityiksi kääntymiseen tähtäävää lähetystyötä. Messiaanisia juutalaisia on myös syytetty juutalaisuuden kulttuurisesta omimisesta. Itse he näkevät elävänsä osana niitä perinteitä, joihin monet heistä ovat joko syntyneet ja kasvaneet tai palanneet myöhemmin takaisin.

Ei siis ole olemassa yksiselitteistä, eri juutalaisuuden suuntausten jakamaa käsitystä siitä, kuka on juutalainen, ja mitkä ovat hyväksyttäviä tapoja harjoittaa juutalaisuutta. Uskonnollisen juutalaisen näkemyksen mukaan juutalainen on henkilö, jonka äiti on juutalainen tai joka on kääntynyt juutalaisuuteen tarkasti määritellyllä tavalla. Joissain juutalaisuuden haaroissa on kuitenkin tehty tästä poikkeavia tulkintoja. Halakhan eli juutalaisen uskonnollisen lain mukaan on mahdotonta lakata olemasta juutalainen, jos on syntynyt juutalaiselle äidille tai kääntynyt juutalaisuuteen. Tästä syystä ortodoksisen tulkinnan mukaan messiaaniset juutalaiset ovat syntisiä ja harhaoppisia, mutta silti edelleen juutalaisia.

Israel ei ole kaikkien identiteetiltään juutalaisten valtio

Israelille kysymys juutalaisesta identiteetistä on ollut keskeinen valtion syntymästä saakka, ja keskustelua oikeudesta Israelin kansalaisuuteen käydään maassa jatkuvasti. Israelissa uskonto ei kuulu yksityisyyden piiriin kuten Yhdysvalloissa tai Euroopassa, vaan se assosioidaan voimakkaasti kansallisuuteen. Israelin juutalaiset mieltävät identiteettinsä sekä etnisesti yhteisen historian ja esi-isien kautta että kansallisesti kytkemällä sen tiiviisti maantieteelliseen alueeseen, kotimaahan.

Israelin valtiossa juutalaisuus kansallisena identiteettinä heijastuu suoraan maan lainsäädäntöön. Keskiössä on määritelmä siitä, kenet voidaan virallisissa yhteyksissä luokitella juutalaiseksi. Niinpä merkityksellistä ei ole se, määritteleekö messiaaninen juutalainen vähemmistö itsensä juutalaiseksi, eikä edes yleinen mielipide asiasta, vaan erityisesti valtion virallinen tulkinta. Nykytilanne, jossa Israelissa messiaanisia juutalaisia käsitellään juridisesti tilannekohtaisesti joko osana juutalaista enemmistöä tai juutalaisuudesta erillisenä vähemmistönä, on erittäin ristiriitainen.

Israelin valtio asennoituu nuivasti messiaanisiin juutalaisiin, julkisuudessa asenteet vaihtelevia

Israelissa oikeutta maahanmuuttoon on säädetty vuodesta 1950 lähtien niin kutsutulla paluulailla (The Law of Return, hok ha-švut). Laissa taataan jokaiselle juutalaiselle oikeus maahanmuuttoon ja kansalaisuuteen. Laissa juutalaisuus määritellään seuraavasti: ”Juutalainen tarkoittaa henkilöä, joka on syntynyt juutalaiselle äidille tai joka on kääntynyt juutalaisuuteen, eikä ole jonkin muun uskonnon jäsen.” Laki mahdollistaa messiaanisten juutalaisten maahanmuuton rajoittamisen silloin, kun heidän tulkitaan kääntyneen kristityiksi.

Erillisillä laeilla on myös säädetty, että kaikkien uskontoon liittyvien, yksilön statusta, kuten avioliittoa, koskevien lakipykälien tulee olla ortodoksijuutalaisen halakhan-tulkinnan mukaisia, ja että jokaisen israelilaisen kansallisuus ja uskonto tulee kirjata hänen henkilötietoihinsa. Perhesuhteita ja henkilötietojen rekisteröintiä säätelevät lait aiheuttavat monille messiaanisille juutalaisille perheille hankaluuksia. Messiaaniset juutalaiset, joista monilla on taustaltaan ei-juutalainen puoliso, joutuvat esimerkiksi avioitumaan ulkomailla, ja heidän lastensa henkilötietoihin saatetaan vasten vanhempien tahtoa merkitä toisen vanhemman perusteella uskonnoksi kristitty.

Muiden kansalaisten vastustus messiaanisia juutalaisia kohtaan ilmenee useilla eri tavoilla. Messiaaniset juutalaiset kohtaavat omaisuuteen kohdistuvaa ilkivaltaa ja julkista häirintää, kuten kunnianloukkauksia. Lisäksi viranomaiset asettavat heidän toiminnalleen erilaisia esteitä ja sallivat toisinaan epäoikeudenmukaista kohtelua, kuten vakaumuksesta johtuvia irtisanomisia työpaikoilta. Äärimmillään vastustus johtaa yhteisöihin kohdistuvaan väkivaltaan. Toisaalta israelilaiselle messiaaniselle juutalaisuudelle tunnusomainen uskollisuus Israelin valtiolle ja yhteisöjen ja yksilöiden halu olla kiinteä osa israelilaista yhteiskuntaa ovat myös usein saaneet tunnustusta julkisuudessa. Vaikka messiaanisten juutalaisten katsotaan uhkaavan juutalaisen kansan yhtenäisyyttä, heidän ajatellaan kuitenkin olevan hyveellisiä, jopa esimerkillisiä Israelin kansalaisia.

 

Artikkelikuva: Linda Leinonen

 

Lue lisäksi:

Arvio uudesta peruslaista: kenelle Israelin valtio kuuluu?

”Tervetuloa juutalaisten kotiin” – kuulumisen politiikka Israel/Palestiinassa

Ovatko sionismin unelmat toteutuneet 70-vuotiaassa Israelissa?

Linda Leinonen, 26 syyskuuta 2023

Israel, juutalaisuus, messiaaninen juutalaisuus, uskonto

---