Egyptin presidentin vaalit eivät kiinnostaneet äänestäjiä

Väkiluvultaan suurimmassa arabimaassa, Egyptissä, oli presidentin ”vaalit” 26.–28.3.2018. Vastakkain olivat istuva presidentti Abd al-Fattah al-Sisi ja al-Ghad –puolueen puheenjohtaja Musa Mustafa Musa.

Vaalin tulos oli selvä jo etukäteen. Presidentti al-Sisi oli ehdokasasettelun aikana pitänyt huolta siitä, että kaikki kilpailijat olivat joutuneet luopumaan ehdokkuudestaan. Esimerkiksi eversti Ahmed Konsowalle langetettiin kuuden vuoden vankeustuomio, kun hän ilmoitti ehdokkuudestaan joulukuussa. Eläkkeellä oleva kenraali Sami Anan ja joukko hänen kampanjaansa osallistuneita pidätettiin tammikuussa, ja entinen pääministeri Ahmed Shafiq ja moni muu pakotettiin luopumaan ehdokkuudestaan.

Musa Mustafa Musan ehdokkuus oli vähintäänkin outo tarina. Hän esiintyi ahkerasti istuvan presidentin tukijana, kunnes päivää ennen ehdokasasettelun päättymistä, 29. tammikuuta, ilmoittautui Sisin vastaehdokkaaksi. Tarvittavat dokumentit hän toimitti vaalilautakunnalle 15 minuuttia ennen lopullista määräaikaa.

Vaikka Musa on toiminut Egyptin politiikassa pitkään, hän ei ole ollut kovinkaan tunnettu sen paremmin kotimaassaan kuin ulkomaillakaan. Al-Ghad -puolue on perustettu vuonna 2004, ja sitä kuvaillaan keskustaliberaaliksi maalliseksi puolueeksi. Puolueen perustaja, Ayman Nuur, oli entisen presidentin, Hosni Mubarakin, vastaehdokas vuoden 2005 vaaleissa, ja hänet tuomittiin tällöin viiden vuoden vankeuteen väärennöspetoksesta. Samoihin aikoihin puolue jakaantui kahtia, ja Musasta tuli toisen puolikkaan johtaja.

Kampanjan aikana Musa kieltäytyi julkisista vaaliväittelyistä Sisin kanssa, sillä hänen mukaansa ei ollut sopivaa haastaa istuvaa presidenttiä. Arab Newsin haastattelussa Musa sanoi, ettei näe mitään ristiriitaa siinä että hän on al-Sisin kannattaja ja samalla hänen vastaehdokkaansa.

On huomionarvoista, että Sisille ilmoittautui myös sotilastaustaisia vastaehdokkaita. Sisi nousi presidentiksi ensimmäiselle kaudelleen vuonna 2014 armeijan kenraalin asemasta, ja armeija on turvannut hänen valtansa legitimiteetin.

Sisin suosio oli valtava hänen astuessaan virkaansa. Sekä kansa että armeija oli hänen takanaan, ja varsinkin kristitty kansanosa piti Sisiä pelastavana enkelinä Muhammad Mursin kukistumisen jälkeen.

Kaikki nämä ryhmät ovat kuitenkin pettyneet pahasti Sisin hallintoon. Egyptin talous on erittäin huonossa kunnossa. Sisi päätti kelluttaa Egyptin punnan loppuvuodesta 2016, ja punnan arvosta suli hetkessä pois 50 %. Vuonna 2017 inflaatio oli 35 %. Tämä on nostanut paitsi tuontitavaroiden myös kotimaisten tuotteiden hintoja niin, että tavallisen egyptiläisen on entistä vaikeampi tulla toimeen palkallaan.

Sisin ankara terrorismin vastainen politiikka on miellyttänyt monia, mutta toisaalta se on kaventanut ennen näkemättömällä tavalla kansalaisoikeuksia. Eivätkä Sisin kovat toimet ole olleet tehokkaita, sillä terrori-iskuja ei ole saatu loppumaan.

Armeija on Sisin valtakaudella saanut pitää itsenäisen asemansa ”valtiona valtiossa”. Sisin päätös kesäkuussa 2017 luovuttaa Punaisella merellä Sharm al-Sheikhin edustalla sijaitsevat Tiranin ja Sanafirin saaret Saudi-Arabialle, aiheutti kuitenkin suuttumusta sekä armeijan että kansan piirissä. Saaret ovat asumattomia, mutta armeija olisi halunnut pitää ne Egyptin hallinnassa turvallisuus- ja imagosyistä. Takavuosina saarten omistuksesta käytiin kiivasta sanakopua, nyt saaret luovutettiin suosiolla.

Egypti käy raakaa sotaa Siinailla omia kansalaisiaan vastaan terrorismin vastaisen sodan nimissä ja yhteistyössä Israelin armeijan kanssa. Kansalle sotaa markkinoidaan kansallisen turvallisuuden palauttamisella, mutta niemimaan paikallinen väestö kärsii yhtä lailla armeijan iskuista, talosta taloon tehtävistä etsinnöistä ja takavarikoista kuin terroristisolujen hyökkäyksistä.

Abd al-Fattah al-Sisin valinta toiselle neljävuotiskaudelle Egyptin presidenttinä vahvistettiin 2. huhtikuuta. Molemmat ehdokkaat kannustivat maan äänioikeutettuja kansalaisia äänestämään, mutta 60 miljoonan äänioikeutetun käyttäytymistä on vaikea hallita. Hajanainen oppositio boikotoi vaaleja, sillä suuri äänestysvilkkaus olisi antanut presidentille vahvan mandaatin.

Egyptin valtion virallisen vaalikomitean (al-hay´a l-wataniyya li-l-intikhaabaat) mukaan al-Sisi sai melkein 22 miljoonaa ääntä, Musa Mustafa vaivaiset 656 000 ääntä, mutta hylättyjä tai tyhjiä äänestyslippuja oli lähes 1,8 miljoonaa. Äänestysvilkkaus jäi 41 prosenttiin.

Pelkään, että Sisin toista kautta tulee leimaamaan yhä vähenevä kansansuosio, talouden alamäki, kiistanalainen yhteistyö Israelin ja Saudi-Arabian kanssa ja yhä kiristyvä kansalaisoikeuksien ja sananvapauden polkeminen.

 

Kuva: Milja Rämö

Sylvia Akar, 4 huhtikuuta 2018

demokratia, Egypti, Lähi-itä

---