Al-Holin tulevaisuus ja Syyrian sota – Turkin hyökkäyksen vaikutukset leiriin

OSA 2

Koillis-Syyriassa, al-Holin leirillä, on eristettynä noin 11 000 ulkomaalaista ISISin hallitsemilta alueilta paennutta ihmistä. Joukossa on mediatietojen mukaan kymmenkunta suomalaista naista ja heidän 30 lastaan. Leirin tilanne muuttui merkittävästi Yhdysvaltojen ilmoitettua, että se vetäytyy Syyriasta ja sallii Turkin hyökätä Koillis-Syyriaan. Turkin hyökkäys vaikuttaa myös al-Holin leirin tilanteeseen, vaikkeivat itse iskut ylety sinne asti. Hyökkäys sai aikaan tapahtumaketjun, jonka myötä alue ja leiri sen mukana tulee palaamaan Syyrian hallinnon kontrolliin. 

Syyrian sota jatkuu nyt yhdeksättä vuotta. Yhdeksän vuoden aikana sotilaallinen tilanne Syyriassa on jatkuvasti muuttunut eikä lopputulos ole vielä selvä. Tällä hetkellä tilanne muuttuu nopeimmin Koillis-Syyriassa, jonne Turkki aloitti hyökkäyksen viime viikolla. Alueen tulevaisuudesta ei ole vielä ehditty käydä merkittäviä neuvotteluita. Turkin hyökkäys kuitenkin muutti suuntaa, ja Koillis-Syyrian ja autonomisen kurdialueen tulevaisuus näyttää nyt täysin toisenlaiselta kuin se vielä viikko sitten.

Tilanne kurdijohtoisen SDC:n (Syrian Democratic Council) hallitsemassa Koillis-Syyriassa on ollut epävakaa. Alueella on toiminut usean vuoden ajan kurdipuolue PYD:n (Democratic Union Party) johtama autonominen alue (Autonomous Administration of North and East Syria, Rojava).

Turkki ilmoitti hyökkäävänsä Koillis-Syyriaan muodostaakseen niin kutsutun turvavyöhykkeen, johon maassa olevia syyrialaispakolaisia voitaisiin palauttaa. Lisäksi vyöhykkeen tarkoitus on Turkin mukaan ajaa kurdijoukot pois rajalta, mikä on ollut pitkään yksi Turkin päätavoitteista Syyrian sodassa. Turkin mukaan Syyrian puolella taisteleva PYD:n aseellinen siipi YPG (People’s Protection Units) on sama asia kuin sitä vastaan pitkään taistellut Kurdistanin työväenpuolue (PKK).

 

Turkin hyökkäykset Koillis-Syyriaan

Lokakuun alussa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti yhdysvaltalaisjoukkojen vetäytyvän Syyriasta ja sallivansa Turkin hyökkäyksen maahan. Muutama päivä Trumpin ilmoituksen jälkeen Turkin sotilasoperaatio alkoi.

Turkki on toteuttanut aiemmin kaksi sotilasoperaatiota Syyrian puolella.  Ensimmäinen oli syksyllä 2016 operaatio ”Euphrates Shield”, jonka julkilausuttu tavoite oli poistaa ISIS rajalta. Todellisuudessa se esti kurdeja saamasta yhtenäistä aluetta hallintaansa Turkin vastaisella rajalla. Toinen operaatio tehtiin Afrinissa, jonka Turkki ja sen tukemat joukot valtasivat kurdeilta maaliskuussa 2018. Aiemmat operaatiot voivat antaa viitteitä siitä, mitä Turkin nyt valtaamille alueille tapahtuu. Turkki on turkkilaistanut molempia alueita: se on luonut niihin Turkista johdetun siviilihallinnon ja avannut esimerkiksi kouluja, joissa opetetaan turkkia.

Vuoden 2016 Eupharates Shield -operaatio tehtiin Azazin ja Jarablusin välisellä alueella lähellä Turkin rajaa. ISIS oli hallinnut aluetta ennen Turkin sotilasoperaatiota. Paikalliset ihmiset saattavat olla tyytymättömiä turkkilaistamistoimenpiteisiin, mutta toisaalta maa on tuonut alueelle palveluita. Lisäksi Turkin sotilaallinen läsnäolo suojelee Syyrian hallinnon iskuilta.

Afrin sen sijaan on nyt epävakaampi kuin ennen vuoden 2018 sotilasoperaatiota. Levottomassa Afrinissa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, kidnappauksia, tappoja ja aseellisia iskuja Turkin tukemia ryhmiä vastaan.

Nyt lokakuussa 2019 Koillis-Syyriassa aloitettu Rauhan lähde -niminen hyökkäys eroaa Afrinin ja Euphrates Shield -operaatioista siten, että tällä kertaa kyseessä on kurdihallinnolle tärkeät ydinalueet. Se ei pysty vetäytymään uskottavasti muualle, ja sen keskeiset kaupungit sijaitsevat alueella, jonka Turkki haluaa vallata. Näistä syistä johtuen kurdihallinto päätyi nopeaan sopimukseen Syyrian hallinnon kanssa.

Afrinissa, Idlibissä sekä Euphrates Shield -alueella toimii Vapaan Syyrian armeijan (FSA) alla syyrialaisia kapinallisryhmiä, jotka Turkki on yhdistänyt aiemmin luodun SNA:n (Syrian National Army) alle. Yhdistäminen saattaa jäädä nimelliseksi tai olla todellinen pyrkimys yhtenäistää ryhmien toimintaa. Yhtenäisen, suuren aseellisen ryhmän kontrolloiminen olisi Turkille valttikortti neuvoteltaessa sen hallitsemien alueiden tulevaisuudesta Syyrian hallinnon kanssa. On myös mahdollista, että tarkoitus on estää taisteluiden jälkeistä ryöstelyä, koska Afrinin operaation yhteydessä raportoitiin siviilikohteiden ryöstöistä, mikä asetti Turkin kiusalliseen tilanteeseen. Nyt käytävien taisteluiden aikana SNA:n taistelijoita on syytetty siviilien tappamisesta. Jos Turkin miehitys jää pitkäaikaiseksi, ihmisoikeusloukkaukset siviileitä kohtaan voivat jatkua Afrinin tapaan.

Taisteluilla on myös alueellisia vaikutuksia. Ne ovat jo nyt johtaneet laajamittaiseen humanitaariseen kriisiin ja pakolaisuuteen. YK arvioi, että muutaman ensimmäisen päivän aikana ainakin 130 000 ihmistä pakeni pois päin Turkin rajasta. Suuri määrä ihmisiä saattaa paeta Irakin kurdialueille, jossa on jo nyt lähes 223 000 syyrialaista pakolaista. Tämä lisäisi epävakautta myös Irakin puolella. On myös mahdollista, että nyt Syyrian ja Turkin rajaseuduilta paenneita ihmisiä ei enää päästetä palaamaan takaisin koteihinsa.

 

Turkin hyökkäys on eduksi Syyrian hallinnolle, Iranille ja Venäjälle

Kurdit neuvottelivat viime vuonna Syyrian hallinnon kanssa tulevaisuudestaan. Tuolloin neuvottelut eivät johtaneet mihinkään. Turkin hyökkäyksen jälkeen kurdijoukot päätyivät uusiin neuvotteluihin Syyrian hallinnon kanssa altavastaajana.  Kurdit joutuvat todennäköisesti hyväksymään hallinnon asettamat ehdot. Syyrian hallinto ei ole ilmaissut, että se sallisi kurdihallinnon jäävän alueelle. Hyökkäyksen alettua Syyrian hallinto kuvaili kurdeja “pettureiksi”, koska he liittoutuivat aiemmin Yhdysvaltojen kanssa. Toisaalta Syyrian hallinto vastustaa Turkin hyökkäystä.

Turkin ja Venäjän presidentit puhuivat puhelimessa juuri ennen Turkin hyökkäyksen alkamista, joten oletettavasti sotatoimilla on myös Venäjän hyväksyntä. Hyökkäys voi olla osa laajempaa maiden välistä suunnitelmaa, jossa on mahdollisesti sovittu myös esimerkiksi Idlibin kohtalosta.

SDF:n ja Syyrian hallinnon käymät neuvottelut ovat eduksi myös Iranille. Sen tukemia ryhmiä oli ennen Turkin hyökkäystä Deir al-Zorin maakunnan eteläosissa, Eufrates-joen eteläpuolella. Maakunta on tärkeä paitsi luonnonvaroiltaan, myös maayhteyden muodostamiseksi aina Iranista Irakin ja Syyrian kautta Libanoniin. Tämän yhteyden estäminen on ollut yksi keskeisimmistä Yhdysvaltojen tavoitteista Syyriassa.

Yhdysvallat on ollut SDF:n merkittävin tukija. Turkki tai Syyrian hallinto eivät hyökänneet SDF:ää vastaan juuri Yhdysvaltojen tarjoaman sotilaallisen suojan takia. Presidentti Trump päätti kuitenkin vetää maansa joukot Syyriasta. SDF:n Syyrian hallinnon kanssa tekemän sopimuksen myötä Yhdysvallat menetti mahdollisuutensa vaikuttaa Koillis-Syyrian tilanteeseen.

Syyrian tulevaisuus on siirtymässä yhä vahvemmin Venäjän, Iranin ja Turkin käsiin. Tämä kehitys voi vaikuttaa negatiivisesti pian aloittavan Syyrian perustuslaillisen komitean työhön. Se on YK:n tukema prosessi, mutta sillä ei ollut suurta kannatusta hallintoa vastustavien osapuolten keskuudessa.

Aseellista yhteenottoa Turkin ja Syyrian välillä ei voida myöskään poissulkea. Todennäköisesti Venäjä pyrkii toimimaan välittäjänä ja estämään Syyrian armeijaan kohdistuvat iskut. On esitetty, että Turkin valtaamalle alueelle voitaisiin sijoittaa pakolaisia Idlibistä, jos Syyrian armeija ja Venäjä aloittavat täysimittaisen hyökkäyksen Idlibin valtaamiseksi. Tällöin Turkin saatetaan antaa pitää rajattuja alueita itsellään, kunhan se huolehtii sinne siirrettävistä ihmisistä.

 

Al-Holin leiri muuttuu koko ajan epävakaammaksi

Tähän asti al-Holin leiriä on ylläpitänyt ja hallinnut kurdien johtama SDF, johon länsimailla on hyvät suhteet ja jonka kanssa on voitu tehdä yhteistyötä keskellä Syyrian sotaa. Tämä on mahdollistanut eri maiden neuvottelut esimerkiksi naisten ja lasten evakuoinneista ja niitä on pystytty toteuttamaankin. SDF:n ja Syyrian hallinnon tekemästä sopimuksesta huolimatta leiri jää ilmeisesti ainakin toistaiseksi SDF:n hallitsemaksi.

Turkin hyökkäyksen lisäksi ongelmana Koillis-Syyriassa on jo aiemmin ollut yleinen turvallisuusvaje. ISISillä on edelleen kannatusta eri puolilla Syyriaa ja turvallisuustilanteen heiketessä järjestö voi hyödyntää syntyvää kaaosta. Epävakaan tilanteen takia humanitaarisia toimijoita on joutunut vetäytymään alueelta. Al-Holin leirille kriittinen kysymys on, kuinka kauan SDF kykenee ylläpitämään leiriä ja vastaamaan sen turvallisuudesta. On muistettava, ettei al-Hol suinkaan ole ainoa leiri, jota SDF ylläpitää ja valvoo.

Turkin hyökkäys sitoi SDF:n resursseja taisteluihin ja joukkoja siirrettiin Turkin vastaiselle rajalle.  SDF ilmoitti, että al-Holin kaltaisten leirien vartiointi on sille toissijaista. Turvallisuusongelmat leirillä ja lisääntyneet mahdollisuudet paeta leiriltä ovatkin todennäköisesti Turkin hyökkäyksen merkittävin vaikutus al-Holiin.

Ihmisten pakenemista Al-Holin leiriltä ei ole tähänkään asti pystytty estämään. Leiriä ylläpitävät viranomaiset ovat sanoneet, että voimavaroja leirin vartiointiin ei ole eivätkä leirit ole pysyvä ratkaisu. Leirin asukkaita valvoo vain 300–400 vartijaa. The Guardianin toimittajan haastatteleman al-Holin turvallisuusjohtajan mukaan jo ennen Turkin hyökkäystä vankeja pakeni päivittäin salakuljettajien tai lahjottujen vartioiden avulla. ISISin on arvioitu pyrkivän vapauttamaan jäseniään al-Holin kaltaisilta leireiltä, toisinaan se on siinä jo onnistunut.

On myös mahdollista, että al-Holista vapautetaan ihmisiä tarkoituksella. SDF on aiemmin vapauttanut ISISin syyrialaisia jäseniä ja heidän perheenjäseniään. Esimerkiksi viime kesäkuussa vapautettiin 800 paikallista siviiliä heimojen kanssa käytyjen neuvotteluiden seurauksena. Vaikka al-Hol jäisi SDF:n alaisuuteen, sillä ei ole suunnitelmaa, mitä tehdä ulkomaalaisten ihmisten kanssa. SDF:llä ei ole kapasiteettia – tai edes halua – tutkia henkilöiden mahdollisesti tekemiä rikoksia, saati tuomita heitä.

SDF:n ja Syyrian hallinnon välisten neuvotteluiden seurauksena on mahdollista, että al-Holin leiri asukkaineen siirtyy takaisin Syyrian hallinnon alaisuuteen. Tällöin kysymykseksi jää, mitä ihmisille tapahtuu sen jälkeen. Keitä heistä vapautetaan ja miten hallinto tulee kohtelemaan heitä? On mahdollista, että vakavia ihmisoikeusloukkauksia tehnyt Syyrian hallinto päätyy kiduttamaan ja teloittamaan ihmisiä – etenkin niitä, jotka se kokee ensisijaisiksi vihollisikseen. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi demokratia-aktivistit. ISIS-yhteyksistä syytetyt henkilöt sen sijaan saattavat jopa olla hyödyllisiä hallinnolle. 11 000 leirillä elävää ulkomaalaista voi toimia pelikorttina, sillä suuri määrä länsimaiden kansalaisia voisi olla kiristyskeino Bashar al-Assadille länsimaita kohtaan.

Jos ISISiä kannattavat naiset ja heidän lapsensa pääsevät pois leiriltä, he voivat haluta jäädä Syyriaan tai Irakiin sen sijaan, että palaisivat kotimaihinsa. Paikallisilla ISIS-yhteyksistä epäillyillä ja vapautetuilla ihmisillä on heimojensa tuki, minkä turvin heidät on vapautettu. Ulkomaalaiset sen sijaan tarvitsevat ISISin taistelijoiden tarpeeksi vahvaa läsnäoloa, jotta he pystyvät elämään alueella. Taistelijoista, naisista ja lapsista koostuva yhteisö voi hyödyntää epävakaata tilannetta ja liikkua paikasta toiseen tehden aseellisia iskuja. On selvää, että tällaisessa ympäristössä ihmisten radikalisoituminen vahvistuu ja etenkin lasten kokema inhimillinen kärsimys lisääntyy. Heidän elämänsä ei tule poikkeamaan ajasta “kalifaatissa”. Sama keskustelu, mitä on käyty länsimaissa al-Holin tilanteesta kesällä 2019, tullaan käymään myöhemmin uudelleen.

Al-Holin tilanne vaikuttaa nopeasti syvenevältä synkältä spiraalilta. Surkeat leiriolot johtavat turhautumiseen ja väkivaltaisiin protesteihin, joissa asukkaita on jo loukkaantunut. Protestit kohdistuvat myös vartijoita ja avustusjärjestöjä vastaan. Humanitaariset järjestöt ovat joutuneet rajoittamaan toimintaansa väkivallan uhan takia, ja olosuhteet leirillä heikkenevät entisestään. Jos Syyrian hallinto saa alueen hallintaansa, järjestöt joutuvat todennäköisesti poistumaan ja kaikki apu on tuotava Damaskoksesta hallinnon luvalla. Kuten ensimmäisessä artikkelissa totesimme, on tämä oivallista maaperää ISISin vahvistaa ja levittää ideologiaansa pääasiassa naisten ja nuorten keskuudessa.

 

Lopuksi

Presidentti Trumpin ilmoitus sallia Turkin hyökkäys yllätti monet asiantuntijatkin. Se oli jälleen osoitus siitä, että tilanne Syyrian sodassa voi muuttua hyvinkin nopeasti suurvaltojen vaihtaessa strategioitaan. Tehtäessä päätöksiä suomalaisista naisista ja lapsista al-Holin leirillä on ymmärrettävä käynnissä olevan sodan mahdolliset eri kehityskulut ja niiden vaikutukset leiriin.  Al-Holin säilyminen nykyisen kaltaisena vaikuttaa päivä päivältä epätodennäköisemmältä: sitä uhkaavat koko ajan sekä ulkoiset että sisäiset tekijät.

Vaikka leirillä olevat länsimaiset eivät vielä pääsisi vapaaksi, tulevat he luultavasti jossain vaiheessa palaamaan siihen maahan, johon heillä on entisestään vahvoja siteitä. Leirin huonot olot saattavat synnyttää sen länsimaisissa asukkaissa entistä vihamielisemmän asenteen lähtömaata kohtaan luoden tulevaisuuteen siirtyvän turvallisuusriskin.

Al-Holin leiri on saanut erittäin paljon medianäkyvyyttä länsimaissa siellä olevien länsimaiden kansalaisten takia. On tärkeää muistaa, että suurin osa leirin asukkaista on Syyrian ja Irakin kansalaisia. He tulevat elämään jatkossakin joko leireillä tai muualla konflikteista kärsineillä alueilla. Suurimmalla osalla ei ole pääsyä minkäänlaiseen kuntouttavaan palveluun, vaikka eittämättä ihmisillä olisi siihen suuri tarve. Huonojen olojen vallitessa ISIS saattaa vahvistua uudelleen.

ISISin itsejulistaman kalifaatin aiheuttamista ongelmista kärsitään vielä pitkään lähialueilla, mutta myös muualla maailmassa. Ongelmia ei päästä hoitamaan, ennen kuin konflikti Syyriassa on saatu loppumaan. Länsimaiden ei tulisi olla kiinnostuneita Syyrian tilanteesta vain silloin, kun se koskettaa suoraan sen omia kansalaisia, vaan ymmärtää, että Syyrian sodalla tulee olemaan globaalisti epävakautta luovia vaikutuksia vielä pitkään.

—

Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Agneta Kallströmin kanssa. Agneta Kallstrröm on valmistunut Helsingin yliopistosta modernin Lähi-idän tutkimuksesta. Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopiston terveystieteelliseen tiedekuntaan Syyrian konfliktin vaikutuksesta maan terveydenhuoltoon.

Vuodelta 2012 olevassa kuvassa Idlibistä kotoisin olevat pojat kävelevät teltalleen Atmehin kylässä Syyriassa. Kuvaaja Muhammed Muheisen, Freedom House, lisenssi CC BY 2.0, lähde.

Tiina Hyyppä, 16 lokakuuta 2019

ISIS, kansainvälinen politiikka, kurdit, Lähi-itä, pakolaiset, sodat ja konfliktit, Syyria, Syyrian sota, Turkki

---