Marokkolaisen salafismin monet kasvot
Lähi-itä NYT:n uusimmassa kirjoituksessa Marko Juntunen jatkaa Marokko-teeman parissa. Kyseessä on laajempi katsaus salafismin historiaan ja eri muotoihin Marokossa. Mielenkiintoisesti salafismin kehityksessä nousee esille samoja tuttuja elementtejä kuin muuallakin. Ensimmäisessä vaiheessa hallinto alkaa vasemmistolaisten liikkeiden kannatusta heikentääkseen suosia Saudi-Arabian jo 1960-luvulta alkaen markkinoimaa konservatiivista, mutta poliittisesti passiivista uskonnollisuutta. 1970-luvulta alkaen Saudi-Arabian öljytulot mahdollistavat paljon aikaisempaa […]
Marko Juntunen – 18 syyskuuta 2017
Onko marokkolaistaustaiseen terrorismiin ratkaisuja?
“Jos Marokko ei voi viedä tomaattejansa, kymmenen vuoden päästä viedään terroristeja.” Näin sanoi Marokon kuningas Hassan II (9.07.1929 – 23.07.1999) vuonna 1994 EU-komission johtajalle Jacques Delorsille, kun tämä ei suostunut avaamaan Euroopan markkinoita marokkolaisille tomaateille. Näin myös kävi: marraskuun 11. 2004, eli kymmenen vuotta myöhemmin, marokkolaiset islamistiterroristit räjäyttivät junan Madridissa tappaen 191 ja haavoittaen 1800 […]
Maria Pakkala – 31 elokuuta 2017
Marokon-tutkijan näkökulmia Turun terrori-iskuun
Turun keskustassa tapahtuneista veriteoista on kulunut vajaa viikko ja jokaista suomalaista järkyttäneen tapahtuman ympärillä käydään laajaa julkista keskustelua. Tapauksen tutkinnan ollessa vielä alkuvaiheessa poliisiviranomaiset ovat ymmärrettävästi olleet teon taustoista ja tekijöistä niukkasanaisia. Toistaiseksi tiedämme sen, että kahta 18-vuotiasta marokkolaismiestä vaaditaan vangittaviksi epäiltyinä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Kolmen muun marokkolaismiehen osuutta tapahtumiin […]
Marko Juntunen – 24 elokuuta 2017
Beduiinien haurastuva heimoyhteiskunta kuuden päivän sodassa
Kuuden päivän sotaa käsittelevässä kirjoitussarjassa on tähän mennessä käytetty vahvoja puheenvuoroja useista eri näkökulmista. Tässä kirjoituksessa haluan lisätä keskusteluun vielä yhden näkökulman ja perehdyn aiheeseen yhden ryhmän eli usein sivuutettujen beduiinien kannalta. Aiemmissa sarjan kirjoituksissa mm. Syksy Räsänen ja Tiina Järvi ovat jo todenneet, miten vuoden 1967 tapahtumat historian merkittävänä vedenjakajana ovat saaneet myyttisen aseman […]
Päivi Miettunen – 21 heinäkuuta 2017
Kuuden päivän sota siirtokuntakolonialismin jatkumolla
Tänä vuonna tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta Israelin ja sen naapurivaltioiden välillä käydystä lyhyestä sodasta, joka tunnetaan länsimaissa kuuden päivän sotana ja arabimaissa nimellä al-Naksa, takaisku. Vaikka sodat ovat olleet toistuva osa Israelin lyhyttä, seitsemänkymmenvuotista historiaa sen perustamisvuodesta viimeisimpiin Gazan pommituksiin, on kuuden päivän eli vuoden 1967 sodalla keskeinen merkitys koko alueen, ja erityisesti palestiinalaisten aseman […]
Tiina Järvi – 11 heinäkuuta 2017
Hyödyttömän Marokon huuto
Arabikevään kellot soivat Marokossakin vuonna 2011. Kuningas Mohammed VI reagoi tarkkailijoiden mielestä nopeasti ja viisaasti toteuttamalla tärkeitä muutoksia ja taipumalla osaan mielenosoittajien vaatimuksista. Nuoren kuninkaan onnistui lievittää nuorten turhautumista ja voittaa yhteiskuntarauha, toistaiseksi. Siitä lähtien on puhuttu ”Marokon poikkeuksesta” (Moroccan exception). Lokakuussa 2016 nuoren kalakauppiaan, Muhcine Fikrin, traaginen ja nöyryyttävä kuolema kuitenkin avasi Pohjois-Marokossa sijaitsevan […]
Maria Pakkala – 3 heinäkuuta 2017
Faktojen hautausmaa? Vuoden 1967 sodan tosiseikat ja myytit
Olli Ruohomäki käsitteli vuoden 1967 sotaa ja sen perintöä Lähi-itä NYT:issä pari viikkoa sitten julkaistussa kirjoituksessa Diplomatian hautausmaa. Osa hänen esittämistään väitteistä on harhaanjohtavia tai suorastaan virheellisiä. Ruohomäki viittaa kirjoituksessaan ”arabimaiden kesäkuussa 1967 aloittamaan kuuden päivän sotaan”. Väite arabimaiden roolista sodan alullepanijoina ei pidä paikkaansa. Sota alkoi kesäkuun 5. päivä Israelin yllätyshyökkäyksellä Egyptiin. Jordanialla ja […]
Syksy Räsänen – 12 kesäkuuta 2017
Miten Persianlahden arabimaiden kriisi tulisi ymmärtää?
Sopivasti vuoden 1967 sodan juhlapäivänä arabimaailma osoitti jälleen kerran kuuluisaa yhtenäisyyttään, kun Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain ja Egypti katkaisivat dramaattisesti diplomaattisuhteensa Qatariin ja käytännössä asettivat sen saartoon. Mukaan liittyi myös kaksi Jemenin ja Libyan sotien osapuolina toimivaa näennäishallitusta ja Saudi-Arabian uusin vasalli, Malediivit. Kriisi on muhinut jo pitkään ja siihen on liittynyt myös molemminpuolista kybersodankäyntiä, […]
Hannu Juusola – 7 kesäkuuta 2017
Diplomatian hautausmaa – vuoden 1967 sodan seuraukset Israelin ja arabimaiden suhteille
Israelin paikka kansainvälisessä diplomatiassa on aina ollut erityislaatuinen. Israel on kooltaan pieni maa, Lähi-idän ainoa demokratia ja maailman ainoa juutalainen valtio. Israel on myös ainoita valtioita maailmassa, joka ei muodollisesti kuulu mihinkään alueelliseen järjestöön tai liittoumaan. Sillä on myös koko joukko asioita, jotka ovat selvittämättä suhteessa sen naapureihin. Yksi näistä selvittämättömistä asioista liittyy arabimaiden kesäkuussa […]
Olli Ruohomäki – 26 toukokuuta 2017
Sota joka muutti Lähi-idän: 50 vuotta kuuden päivän sodasta
Kesäkuun alussa tulee kuluneeksi 50 vuotta kesäkuun sodasta tai kuuden päivän sodasta, joka kesti vain 132 tuntia. Sodassa Israel valtasi Länsirannan – mukaan lukien Itä-Jerusalemin pyhine paikkoineen – Jordanialta, Gazan kaistan ja Siinain Egyptiltä, sekä Golanin kukkulat Syyrialta. Siinai palautui Egyptille vuoden 1979 rauhansopimuksen yhteydessä, mutta muiden alueiden kohtalo on edelleen auki. Lähi-itä NYT arvioi […]
Hannu Juusola – 23 toukokuuta 2017