Uskonto sijaitsee sydämissä, ei vaatteissa!

”Uskonto ei ole tässä”, sanoi druusijohtaja tohtori Sami Abu al-Muna ja osoitti druusipäähinettään ja jatkoi: ”eikä kenenkään naisen huivissa tai muussa asusteessa, vaan täällä.” Hän siirsi kätensä sydämelleen.

Suomen Lähi-idän instituutti järjesti yhdessä Suomen uskonnonopettajain liiton (SUOL:n) kanssa täydennyskoulutuskurssin uskonnonopettajille Libanonissa 20.–26.2.2020. Kurssin tukikohta sijaitsi Beirutissa. Ohjelmassa oli luentoja, tutustumista Libanonin ainutlaatuiseen uskontokenttään ja tapaamisia eri uskontojen edustajien ja uskonnollisten johtajien kanssa. Pääkouluttajana toimi TT Heidi Hirvonen. Instituutin johtaja Raija Mattila ansaitsee suuren kiitoksen henkilökohtaisesta panostuksestaan kurssin aikana.

 

Suuren hyväntekijän ja aikansa uskontodialogin edustajan imaami al-Uzain muistolle omistetussa moskeijassa sijaitsi hänen hautansa. Kuva: Jarno Parviola

 

Sen versot leviävät, se kasvaa kauniiksi kuin oliivipuu, se tuoksuu kuin Libanon. Hoosea 14:7

Kurssin aikana tutustuimme uskonnollisiin paikkoihin ympäri Libanonia. Vierailimme sekä etelässä Tyroksessa (Sur), Shufissa vuorilla, Qanaan laaksossa, luostarissa Annayassa että pohjoisen Pyhässä laaksossa ja setripuualueella. Myös Beirutin uskonnollisia kohteita kiersimme. Mediasta tuttuja mellakoita ei Beirutissa näkynyt. Vallankumousaukiolla teltat olivat tyhjiä, mutta keskusta oli aika tehokkaasti graffitein koristeltu. Iskulauseita saattoi lukea arabiaksi, ranskaksi ja englanniksi. Kaikkien niiden yhteinen viesti oli tyytymättömyys hallintoon, erityisesti silloisen hallituksen toimintaan. Beirutissa oli varsin rauhallista ja täysin turvallista. Paikoin teitä oli suljettu. Sotilaat ja piikkilanka vartioivat arkoja kohteita. Kokoontumispaikat kuten moskeijat ja kirkot olivat rukoushetkien ja jumalanpalvelusten aikana avoinna, muuten suljettuina mahdollisten levottomuuksien, ei koronaviruksen vuoksi.

 

Beirutin kyynel. Graffiti Beirutin vallankumousaukiolla mielenosoittajien leiriä ympäröivässä muurissa. Äiti-Beirut suree poikiaan ja tyttäriään. Kuva: Jarno Parviola

 

Pyhän Yrjön maroniittikatedraalin seinässä kerrottiin uskosta toveri Jeesukseen. Kuva: Jarno Parviola

 

Sinun asuinpaikkasi on nyt kuin Libanon, olet rakentanut pesäsi setripuihin. Jeremia 22:23

Libanonissa asuvien maroniittikristittyjen määrä vaihtelee miljoonasta puoleentoista miljoonaan. Maroniittikristittyjen sisäisen mytologian mukaan apostoli Pietari kastoi muinaisen Beirutin asukkaat. Maroniittikirkko on saanut nimensä 300–400-lukujen vaihteessa vaikuttaneelta Mar Marounilta eli Pyhältä Maronilta, joka syntyi 300-luvun puolivälin jälkeen Luoteis-Syyriassa. Hän oli Johannes Krysostomoksen aikalainen ja ystävä.

Maroniitit ovat oma erillinen kirkkokuntansa, joka kuuluu orientaalisten kirkkojen kirkkoperheeseen. Kirkkokunta syntyi kristologisesta skismasta, jossa keskusteltiin Kristuksen kaksiluonto-opista. Oman käsityksensä mukaan maroniitit seuraavat Khalkedonin kirkolliskokouksessa hyväksyttyä oppia, ja he pysyivät uskollisina Rooman kirkolle. Itsenäinen kirkkokunta maroniiteista tuli 700-luvulla, ja lopullisesti maroniitit siirtyivät paavin alaisuuteen 1500-luvulla. Jumalanpalveluksessa maroniitit noudattavat itäistä riitusta. Maroniittikirkkoa johtaa Antiokian patriarkka, jonka piispanistuin sijaitsee Libanonissa. Ylin auktoriteetti on kuitenkin paavi. Libanonin lisäksi maroniittikristittyjä löytyy merkittävinä vähemmistöinä Yhdysvalloista ja  Latinalaisesta Amerikasta Brasiliasta ja Argentiinasta.

 

Mar Marounin luostari vuorilla pilvisenä päivänä. Luostari on nimetty maroniittikirkon perustajan Pyhän Maronin mukaan.

 

Libanonin tärkein pyhimys on pyhä Sharbel (1828–1898). Hänet on haudattu Pyhän Maronin luostariin Libanonin vuorilla. Hän oli jo elinaikanaan tunnettu askeettisen elämäntavan opettaja, ja elämänsä viimeiset 23 vuotta hän eli erakkona luostarin yhteydessä. Pyhän Sharbelin kuvia ja patsaita oli nähtävillä kaikkialla Libanonissa. Käydessämme luostarissa siellä oli paljon pyhiinvaeltajia. Satuimme paikalle tuhkakeskiviikkona. Jumalanpalvelukset seurasivat toisiaan ja ihmiset jonottivat alttarille saadakseen otsaansa katumusta osoittavan tuhkaristin. Vaikuttava oli myös kynttilöiden meri muistopaikalla. Kävimme myös toisessa luostarissa, jossa sijaitsee Khalil Gibranin kotimuseo. Hänet on haudattu luostarin kellariin. Gibran kuoli Yhdysvalloissa ja amerikkalaismallinen arkku on näytillä eräänlaisessa kappelissa. Gibran on yksi tunnetuimmista maroniittikristityistä. Nuorimmille kurssilaisille Gibran ei oikein avautunut. Ymmärrys kasvoi, kun heille selitettiin Gibranin olleen oman aikansa Paulo Coelho.  Museoon sijoitetut Gibranin maalaukset olivat sangen esoteerisia. Niistä päätellen Gibranilla oli hyvin myyttismystinen naiskuva.

 

Mar Marounin luostariin on haudattu pyhä Sharbel, jonka kuvalla varustettu muistokynttilä palaa muistelupaikalla. Kuva: Jarno Parviola

 

Libanon hyppii niin kuin vasikka. Psalmit 29:6

Niha on paikka, joka sijaitsee korkealla vuorella. Siellä sijaitsee Vanhan testamentin Jobin muistohauta. Job kuuluu myös islamin profeettojen joukkoon. Nihan mausoleumikompleksi on druusien hallussa. Naiset verhoutuivat ja kaikkein pyhimpään mentiin ilman kenkiä, tästä pidettiin tarkka huoli. Paikalla olleen nuoren druusipariskunnan mies yritti jakaantua moneksi. Vartijaksi, matkamuistomyyjäksi ja ystävälliseksi druusiksi. Rouva kommunikoi ainoastaan naisten kanssa luovuttaessaan peittäviä chadoreita lainaksi. Varsinaisen druusiluennon kuulimme druusijohtaja tohtori Sami Abu al-Munalta paikallisessa druusikoulussa.

Druusit ovat Syyriassa, Libanonissa, Israelissa ja Jordaniassa elävä, yhteensä noin miljoonan hengen etnisuskonnollinen ryhmä. Druusien uskonnollinen perinne on erottanut heitä satojen vuosien ajan alueen muslimiväestöstä. Druusilaisuus kehittyi islamin ismaililaisesta suuntauksesta omaksi uskonnokseen 1000-luvulla. Druusit eivät tee lähetystyötä, eivätkä he hyväksy käännynnäisiä druusilaisuuteen tai kääntymistä druusilaisuudesta muihin uskontoihin.

Druusilaisuuteen kuuluu seitsemän käskyä. Druusien on puhuttava aina totta keskenään, mutta vaatimus ei koske ulkopuolisten kanssa puhumista. Druusien on myös autettava toisiaan hädässä, hylättävä monoteismin kanssa ristiriidassa olevat käsitykset, pysyttävä erossa epäuskoisista, hyväksyttävä Jumalan toimet ja seurattava Jumalan tahtoa ja käskyjä.

 

Nihassa sijaitsee druusien ylläpitämä Jobin muistohauta, jolla vierailevat eri uskontojen edustajat. Onhan Job yhteinen profeetta sekä juutalaisille, kristityille että muslimeille.

 

Druusien uskontoa luonnehditaan salaopiksi, jonka perimmäiseen olemukseen vain harvat ovat perehtyneet. Druusit itse kutsuvat itseään monoteisteiksi. Druusiyhteisö voidaan jakaa tietäjiin ja tietämättömiin. Suurin osa druuseista kuuluu jälkimmäiseen luokkaan. Vain tietäjille opetetaan uskonnon tarkemmat yksityiskohdat, ja muut noudattavat vain osaa uskonnon piirteistä. Tietäjien uskonnolliseen opetukseen kuuluvat druusiviisaiden historian saatossa kirjoittamat kirjoitukset. Tietäjät käyttävät muista druuseista poikkeavaa vaatetusta, johon kuuluu valkoinen turbaani. Tietäjiä johtavat puolestaan henkilöt, jotka valitaan viisaimpina pidettyjen tietäjien joukosta. Tietäjien odotetaan käyttäytyvän esimerkillisesti, kun taas tietämättömien ei odoteta noudattavan kaikkia säädöksiä tiukasti.

Druusit noudattavat edelleen 1000-luvulla säädettyjä lakeja, joihin kuuluvat muun muassa vaimon ja miehen tasavertaisuus ja avioeron salliminen vain muutamissa tarkkaan määritellyissä tapauksissa. Sukupuolijakoa noudatetaan hyvin tarkasti.

 

Mesi helmeilee sinun huulillasi, sinun kielelläsi on maitoa ja hunajaa. Rakas, sinun vaatteissasi tuoksuu Libanon! Laulujen laulu 4:11

”Sitten Herra käski kalan oksentaa Joonan kuivalle maalle.” Joona 2:11. Eteläisen Libanonin rannikolla Jiyyessä (Jiyeh, nimi kartalla) sijaitsee shiiamoskeija. Paikka, jonne kala perimätiedon mukaan oksensi profeetta Joonan, sijaitsee rannan tuntumassa. Moskeijassa sijaitsee Joonan muistohauta. Tätä muistohautaa vartioi ja siitä huolehtii ystävällinen vanha nainen. Omien sanojensa mukaan hän on ollut tehtävässään jo 42 vuotta. Kansanuskon mukaan, jos haluaa jonkin toiveen toteutuvan, voi laittaa lukon Joonan hautaa suojaavaan rautaiseen kehikkoon. Lukon voi avata ja poistaa toiveen toteuduttua.

 

Seinä-Koraani shiialaisen profeetta Joonan muistohaudan moskeijan kiviseinällä. Kuva: Jarno Parviola

 

”Uskokaa unelmiin, sillä niihin on piilotettu ikuisuuden portti.” Khalil Gibran

Artikkelikuva: Jarno Parviola



Jarno Parviola, 2 huhtikuuta 2020

, , , , , , , ,


Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Email



1 Kommentti

Liity keskusteluun ja kerro mielipiteesi

  1. Karim Azar, vastaa

    It must be a good article and would like to read it if you have an English version of it. My Finnish is very poor! I live in Tampere

    Thank you
    Best regards

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *