Mitä kuuluu Isis? Terrorismi pandemian aikaan

Isis on vuosien varrella kohdistunut terrori-iskuja ”vääräuskoisiin” länsimaihin päämääränään horjuttaa niiden valtarakenteita. Se on myös pyrkinyt valloittamaan Lähi-idän islamilaisia alueita alistaakseen ne sen äärisunnalaisen oppisuunnan alaisuuteen. Vaikka Isisin kannanotot ovat olleet uhmakkaita, globaali pandemia on vaikuttanut myös terrorijärjestön toimintamahdollisuuksiin.

Maailmanlaajuiset matkustus- ja kokoontumisrajoitukset ovat vähentäneet massatapahtumia, turismia ja julkisten kulkuneuvojen käyttöä, jotka kaikki ovat olleet aiemmin ääri-islamilaisen järjestön iskujen kohteina. Nyt Isis on kehottanut karttamaan matkustamista länsimaihin, mahdollisesti viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Sen sijaan järjestö on vedonnut sen länsimaissa asuviin kannattajiin toimimaan paikallisesti.

Koronavirus on ”kosto” vääräuskoisille

Koronaviruksen levitessä Kiinassa vuoden 2020 alussa Isisin äänitorvi, vuodesta 2014 toiminut al-Naba, totesi viruksen olevan Jumalan rangaistus muslimiuiguurien sorrosta ja kommunismista. Viruksen hallitsemattoman leviämisen Iranissa vakuutettiin taas johtuvan šiialaisesta ”epäjumalanpalvonnasta”.

Pandemian levittyä muihin muslimimaihin Isis kuitenkin totesi viruksen voivan koetella myös islaminuskoisia. Al-Naba ohjeisti järjestön seuraajia pesemään käsiä säännöllisesti ja peittämään suun haukotellessa tai yskiessä. Virukselta suojautuminen on järjestössä nostettu jopa ”pyhäksi velvollisuudeksi”.

Koronan leviäminen länsimaissa oli järjestön mielestä oikeutettu kosto ”ristiretkimaille”. ”Pelko tartunnasta on vaikuttanut heihin enemmän kuin itse tartunnat”, todettiin al-Nabassa koronarajoituksista. Isis kannusti seuraajiaan jatkamaan terroritekoja länsimaiden resurssien ollessa koetuksella ja päätöksentekijöiden huomion kiinnittyessä viruksen päihittämiseen.

Viruksen vaikutukset Isisin Lähi-idän rintamalla

Isisin itsejulistetun kalifaatin katsottiin kaatuneen pohjoissyyrialaisten SDF-joukkojen vallattua Syyrian ja Irakin rajalla sijaitsevan Baghuzin kylän alkuvuodesta 2019. Kylä oli ollut terrorijärjestön viimeinen linnake. Järjestön johtaja Al-Baghdadi tapettiin USA:n operaatiossa lokakuussa 2019. Tämä jälkeen Isisin terroristisolu pakeni vuorille ja autiomaahan, Syyrian Badiya-aavikolle ja Jaziran alueelle.

Syyriassa ja Irakissa paikalliset pelkäävät järjestön vahvistavan asemiaan piiloissa, rakentavan asekätköjä ja muodostavan uusia verkostoja. Isisin taistelijoita arvioidaan olevan maiden alueella edelleen 20 000­–25 000. Isis onkin jatkanut paikallisia hyökkäyksiä Eufratin itä- ja länsipuolilla. Pandemian alkukuukausina järjestön hyökkäysten määrä jopa kolminkertaistui aiempaan verrattuna. Hyökkäykset lisääntyivät erityisesti Irakissa, kun taas Syyrian puolella niiden määrä vähentyi.

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat haitanneet Isisin vastaisen liittouman toimintaa. Myös Al-Naba uutisoi viruksen leikkaavan koalition maiden sotilaallisia valmiuksia käydä taistelua järjestöä vastaan. Ylipäätään koalition operaatioiden keskeyttäminen uhkaa alueellista tasapainoa, joka saavutettiin Isisin vetäydyttyä.

Sisukkaiden kurdien johtamat Syrian Democratic Forces -joukot (SDF) ovat joutuneet taistelemaan, vartioimaan Isis-vankeja ja ylläpitämään Al-Holin pakolaisleiriä yksin ulkomaisten joukkojen lähdettyä. Pakolaiset ja vangit ovat haavoittuvaisia sekä virukselle että radikalisoitumiselle. Koronan leviäminen SDF-joukkojen keskuudessa voisi merkittävästi vaarantaa alueen turvallisuuden ja suojelun Isisiltä.

Isisillä on edessä sisäisen muutoksen tuulet, sillä terroristijärjestön perustanut ikäpolvi on enimmäkseen kuollut. Vanhojen rakenteiden murtuessa on vaikea ennustaa, onko järjestöllä edessä koronan vaikutuksesta nousu- vai laskusuhdanne Lähi-idässä. Järjestö on rahoittanut toimintaansa rikollisjärjestön tavoin huumekaupalla, laittomalla öljykaupalla ja kiristämällä suojelurahaa, erityisesti maa-alueiden menettämisen ja al-Baghdadin kuoleman jälkeen.

Edesauttaako korona uuden kalifaatin syntyä Afrikassa?

Al-Naba on uutisoinut koronaviruksen lisäävän Isisin toimintavapautta Lähi-idässä ja Afrikassa sillä oletuksella, että länsimaat eivät lähetä joukkoja taudin leviämisalueille. Isis on rohkaissut seuraajiaan hyödyntämään aseellisesti pandemian aiheuttamaa epävarmuutta hauraissa valtioissa. Alueiden menetyksen jälkeen Irakissa ja Syyriassa Afrikka voi tarjota järjestölle uuden mahdollisuuden islamilaisen valtion perustamiseen. Isisin uhka on tasaisesti kasvanut Afrikassa, missä järjestö on käyttänyt hyväkseen yhteiskunnallisia erimielisyyksiä ja etnisten ryhmien välisiä jännitteitä.

Isisin strategiaan kuuluu kritisoida valtioiden epäkohtia ja esittää oma toimintansa parempana – Näin se näyttää toimivan myös pandemian suhteen Afrikassa. Järjestö on pyrkinyt värväämään uusia seuraajia koronan kriisiin ajamien yhteiskuntien heikkouksiin vedoten. Myöskään harvoilla Lähi-idän ja Afrikan valtioilla on riittävän toimivat terveysjärjestelmät pandemian selättämiseksi.

Vaikka Lähi-idän valtioiden ei arvioida kaatuvan koronan jälkimainingeissa, niiden taloudet uhkaavat romahtaa turvallisuusekspertti Nate Rosenblattin mukaan. Vuonna 2014 Isis hyödynsi taitavasti Syyrian poliittista epävarmuutta edukseen. Nyt tilanne on siinä mielessä erilainen, että koronan vaikutukset ovat luultavimmin enemmän taloudelliset kuin poliittiset. Tämä ei kuitenkaan estä Isistä yrittämästä kääntää tilanne hyväkseen poliittisen propagandan ja hyökkäysten avulla.

Kasvavat riskit internetissä tapahtuvaan radikalisoitumiseen

Isisin ideologia ja toimintatavat puhuttelevat monia paikkaansa etsiviä, marginalisoituneita henkilöitä. Järjestö on yhdistänyt ääriuskoisia, ja sen hetkellinen onnistuminen oman valtion perustuksessa kasvatti sen suosiota ja valtaa muita terrorijärjestöjä suuremmaksi.

Aktiivisen vastustuksen puuttuminen ja koalition joukkojen vetäytyminen ovat antaneet Isisille aikaa ja tilaa tulevien iskujen suunniteluun. Pelkona on, että pandemiasta johtuva eristäytyminen ja ihmisten lisääntynyt ajankäyttö internetissä edesauttavat uusien seuraajien rekrytointia. Jopa YK:n pääsihteeri António Guterres on varoittanut Isisille myönteisten ryhmien aktivoituneen useilla kymmenillä sosiaalisen median alustoilla. Terroristijärjestö tietää pakolaisten ja vankien olevan herkkiä radikalisoitumiselle, joten se on kehottanut seuraajiaan vapauttamaan näiden ryhmien edustajia pakolaisleireiltä.

Syyriaan ja Irakiin matkustaneiden vierastaistelijoiden ja heidän perheidensä rooli muiden radikalisoinnissa on noussut ajankohtaiseksi joidenkin suomalaisten palattua al-Holin leiriltä. Kurdien ylläpitämällä leirillä on kymmeniätuhansia naisia ja lapsia, joista osa on toiminut tukirooleissa lasten ääri-islamilaisessa kasvatuksessa, järjestön varainkeruussa ja propagandassa sekä uusien seuraajien rekrytoinnissa. Leiriltä on palautettu ja autettu äitejä ja lapsia myös Suomeen. On selvää, että mitä pidempään perheet pysyvät Suomen viranomaisten ulottumattomissa leirillä, sitä vaikeampaa ääriajattelua on torjua. Perheet pysyvät Supon tarkkailussa kotiuttamisen jälkeen, seuraten mikäli naiset jatkavat ideologian levittämistä.

Talibanin ja al-Qaidan reaktiot pandemiaan

Isisin lisäksi myös muut radikaalit islamistijärjestöt ovat joutuneet reagoimaan pandemiaan. Afganistanissa rauhanneuvotteluja käyvä Taliban on sanonut tukevansa humanitaarisia järjestöjä ja haluavansa toimia yhdessä viranomaisten kanssa pandemian pysäyttämiseksi maassa. Taliban on julistanut koronan leviämisalueille tulitaukoja, perustanut karanteenikeskuksia ja järjestänyt terveyskampanjoita.

Al-Qaida on puolestaan argumentoinut Isisin retoriikan tapaan viruksen johtuvan maailman synneistä ja moraalisesta korruptiosta. Isisin varjoon jäänyt järjestö on lisäksi kannustanut hyödyntämään pandemian tuomia mahdollisuuksia levittää ”oikeaa uskoa”.

Uusia edellytyksiä terrorisminvastaiseen työhön

Kaikesta huolimatta pandemian tuomat rajoitukset ovat luoneet myös uusia edellytyksiä terrorisminvastaiseen työhön. Euroopan maiden terrorisminvastainen tiedustelu on helpottunut eristyksissä olevien ihmisten käyttäessä valvottavissa olevia kommunikointitapoja. Korona on myös nostanut valtioiden valmiustasoa toimia poikkeustilaan vedoten. Myös Syyriassa siviiliuhrien määrä on alimmillaan yhdeksään vuoteen, joka on luultavasti useamman tekijän summa. Jää nähtäväksi johtavatko pandemian luomat poikkeukselliset olosuhteet ääriajattelun leviämiseen vai terrorisminvastaisen työn edistysaskeliin.

Artikkelikuva: Shutterstock



Charlotta Lahnalahti, 21 tammikuuta 2021

, ,




Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *