Hiekkamyrsky lähestyy kaupunkia

Kuivuudesta kaaokseen – ilmastonmuutoksen vaikutus muuttoliikkeisiin ja elinkeinoihin

Ympäristökysymykset Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ovat nousseet uutisvirtaan viime aikoina. Turistien suosimien keitaiden kuivuminen Marokossa, Beirutin räjähdyksen vaikutus ilmanlaatuun sekä pandemian rooli Turkin jäteongelman pahenemisessa ilmentävät tosin vain pinnallisesti ympäristön moninaisia vaikutuksia yhteiskuntiin. Ympäristön on nimittäin todettu vaikuttavan niin yhteiskuntien toimivuuteen kuin yksilöiden turvallisuudentunteeseen, joita kumpaakin ilmastonmuutos nyt uhkaa. [1] Muuttuvat ilmasto-olot ja ympäristöongelmat lisäävät myös ihmisten liikkuvuutta, jolloin puhutaan ympäristöperäisestä muuttoliikkeestä.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella on jo havaittavissa ympäristöperäistä muuttoliikettä, vaikka sitä onkin vaikea mitata tarkkaan. Siirtolaiseksi tai pakolaiseksi lähdölle on yleensä enemmän kuin yksi syy. Ympäristön vaikutukset muihin muuttoliikkeiden ja pakolaisuuden taustasyihin näkyvät esimerkiksi toimeentulomahdollisuuksien heikentymisenä, ruoan ja veden saatavuuden heikentymisenä, elintarviketurvallisuuden huononemisena tai terveysongelmina.[2] Epäsuorasti ne luovat myös poliittista epävarmuutta sekä aiheuttavat ihmisoikeusrikkomuksia ja konflikteja.

Liikkuvan väestön oikeuksien takaaminen onkin kipukohta, sillä niissä maissa, joita ilmastonmuutos eniten koskettaa, on valitettavan usein heikot yhteiskuntarakenteet ja hallinto.[3] Ilmastonmuutoksesta tai ympäristökatastrofeista johtuvaa pakolaisuutta ei myöskään tunnusteta kansainvälisissä pakolaissopimuksissa riittäväksi perusteeksi pakolaisstatuksen saamiselle.

Ilmastonmuutos ja liikkuvuus

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ovat maantieteellisesti yksi maapallon kuumimmista seuduista. Sijainti tekee alueet haavoittuvaisiksi ilmastonmuutokselle, jonka tämänhetkisten tietojen mukaan uskotaan nostavan alueen lämpötiloja entisestään, tehden alueen osista asumiskelvottomia. Pidemmät lämpöjaksot, kuumemmat lämpöaallot ja hiekkamyrskyt vaikuttavat hyvinvointiin, elinkeinoihin ja sitä kautta myös väkivaltaiseen kilpailuun vähenevien resurssien omistuksesta. Näistä johtuen lämpötilojen nousun uskotaan myös lisäävään muuttoliikettä alueella.

Ympäristön muutokset vaikuttavat eri tavoin muuttoliikkeeseen. Ensinnäkin yhtäkkiset maan kuoren geofyysiset ilmiöt kuten tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset voivat ajaa kokonaisia kyliä juuriltaan. Ilmastonmuutos lisää niin sanottuja hydrometeorologisia ilmiöitä ja uhkia maan pinnalla. Näitä ovat kuivuus, myrskyt ja tulvat. Nämä ilmastonmuutoksen takia vahvistuneet ympäristöuhat tulevat aiheuttamaan suuriakin muuttoliikkeitä.[4]

Asteittain nouseva lämpötila, maaperän köyhtyminen, ilmanlaadun huononeminen ja moni muu ilmiö vaikuttaa niin taloudellisiin kuin poliittisiin ja sosiaalisiin suhteisiin, demografiaan ja terveyteen. Monet Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yhteisöt ovat riippuvaisia alueellisista pienyrittäjistä siten, että lämpötilojen vaikutukset viljelymaan kuivumiseen hankaloittavat elinkeinoharjoitusta ja siten alueellista taloutta ja hyvinvointia. On teoretisoitu, että jopa Syyrian konflikti olisi saanut alkunsa kuivuuden aiheuttamista syistä.[5] Myös epävarmuus sekä omaisuuteen ja perheen hyvinvointiin kohdistuva uhka epävakaalla alueella voivat olla ympäristöstä kumpuavia osasyitä muuttoon.

Ilmiön vaikutukset Suomeen

Tällä hetkellä suuri osa ympäristöperäisestä muuttoliikkeestä on alueellista, joskin tämän uskotaan muuttuvan luonnon ääri-ilmiöiden lisääntyessä ilmastonmuutoksen takia ja siten leviävän kansainväliseksi ilmiöksi.[6] Ympäristön vaikutukset pidempiin muuttoliikkeisiin ovat kuitenkin nähtävissä jo nyt.

Suomalaisissa vastaanottokeskuksissa tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että 62 prosenttia siihen osallistuneista turvapaikanhakijoista oli perinteisten, pakolaisstatuksen täyttävien ehtojen lisäksi ottanut huomioon ympäristöperäisiä syitä muuttopäätöksessään tai että paikalliset uhat olivat ympäristölähtöisiä. Monikieliseen kyselyyn vastasi 76 henkilöä, joista 38 oli Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelta: Irakista, Iranista, Jemenistä, Kurdistanista, Marokosta, Syyriasta ja Turkista. Ympäristötekijät olivat vaikuttaneet heistä 47 prosentin muuttopäätökseen, 13 prosenttia koki ympäristön jopa ensisijaisen tärkeänä syynä muuttoon ja 40 prosenttia oli kokenut ilmastonmuutoksesta johtuvia haittoja tai ongelmia lähtöalueellaan.

Ilmastonmuutoksen lisäksi myös ihmisen ja teollisuuden välitön toiminta on vaikuttanut merkittävästi vastaajien kokemuksiin ympäristön muutoksesta. Kommenteissa kuvattiin terveysriskeinä ja turvallisuusuhkina tehdasjätteen vuotoja luontoon, huonontunutta ilmanlaatua, piittaamattomuutta jätteistä ja uhkia ruokavarastoja ja karjaa kohtaan.

Sodan vaikutukset ympäristöön on huomioitu kansainvälisesti YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa A/RES/56/4, joka pyrkii ehkäisemään luonnon hyväksikäyttöä ja tuhoamista osana sotaa ja aseellisia konflikteja. Päätöslauselmasta huolimatta osa Irakista, Kurdistanista ja Syyriasta kotoisin olevista kyselyyn osallistuneista oli todistanut ISISin vastaisen sodan jälkiä. Kaksi kolmasosaa syyrialaisista vastaajista totesi Syyrian hallinnon käymän kemiallisen sodankäynnin olleen haitallista niin luonnolle kuin ihmisten terveydelle. Yksi vastaaja kertoi ISISin sytyttämästä tehdaspalosta Irakissa, mikä johti happosateisiin. 21 prosenttia Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevista vastaajista toi myös esille veteen liittyviä ympäristöongelmia. Osa irakilaisista vastaajista luokitteli veden epäpuhtauden jopa pääsyyksi maastamuutolle.

Uudet haasteet

Vaikka ympäristölliset tekijät voivat saada aikaan muuttoliikkeitä, kaikki eivät kuitenkaan kykene muuttamaan. Muuttaminen vaatii resursseja ja yhteyksiä. Tämä johtaa helposti tilanteisiin, joissa aivovuoto, koulutetun ja resurssirikkaan väestön muuttoliike köyhdyttää lähtöalueita, jättäen nämä yhä haavoittuvammiksi.[7] Samaan aikaan haavoittuvaiset yksilöt eivät pysty muuttamaan ja joutuvat pärjäämään ympäristönmuutoksen tuomien ilmiöiden kanssa.[8] Toisaalta myös sellaisten yksilöiden, joilla on riittävästi resursseja ja yhteyksiä, on helpompi jäädä muutoksista huolimatta asuinseuduilleen ja uudelleenrakentaa, muokata elinkeinojaan uuteen kontekstiin sopivaksi tai toisaalta menettää kaikki.

On helppo huomata ympäristöperäisen maahanmuuton monimutkaiset alkuperät ja mahdolliset maailmanlaajuiset vaikutukset. Onkin tärkeä tunnistaa ilmaston lämpenemisen monialaiset vaikutukset elinkeinoihin, terveyteen, poliittiseen ilmapiiriin ja turvallisuuteen ja näiden kautta pakolaisuuden syihin. Tämä on erityisen olennaista keskusteltaessa alueista, joilla on pahoja sisäisiä jännitteitä, sillä ilmastonmuutoksen odotetaan horjuttavan epävakaita alueita.[9]

Koska ympäristöperäisen muuttoliikkeen kokonaislaajuutta tai ympäristön vaikutuksia muihin muuttomotivaatioihin on vaikea arvioida, on haastavaa lisätä ilmiötä pakolaisuuden määritelmään tai tukea ilmastopakolaisia muillakaan kansainvälisillä keinoilla. Tästä huolimatta aiheeseen liittyvän tutkimuksen ja itse ilmiön uskotaan kasvavan ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden myötä.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Lähi-itä NYT -podcast: Miten ilmastonmuutosta torjutaan Persianlahden maissa? Persianlahden maat ovat kuumia ja kuivia, ja ilmaston lämpiäminen kuumentaa niitä entisestään. Pahimpien ennusteiden mukaan osa alueesta muuttuu asuinkelvottomaksi, mikäli ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä.

Lähteet

[1] Williams, Paul D., ed. Security Studies: An Introduction. Third edition. London ; New York: Routledge, 2018; 527.

[2] Black, Richard, W. Neil Adger, Nigel W. Arnell, Stefan Dercon, Andrew Geddes, and David S.G. Thomas. ‘The Effect of Environmental Change on Human Migration’. Global Environmental Change, Elsevier, 21, no. 1 (2011); 5.

[3] Zetter, Roger. ‘The Role of Legal and Normative Frameworks for the Protection of Environmentally Displaced People’. Migration, Environment and Climate Change: Assessing the Evidence. Geneva, Switzerland: International Organization for Migration (IOM), 2009; 403.

[4] Ionesco, Dina. The Atlas of Environmental Migration. 1st ed. Routledge, 2016; 2.

[5] Selby et al. 2017, ’Climate change and the Syrian civil war revisited’. Political Geography, vol 60. September 2017.

[6] Apap, Joanna. ‘The Concept of “Climate Refugee” – Towards a Possible Definition’. Briefing. EPRS – European Parliamentary Research Service. European Commission, January 2019; 1.

[7] Hunter, Lori M., Jessie K. Luna, and Rachel M. Norton. ‘Environmental Dimensions of Migration’. Annual Review of Sociology 41, no. 1 (14 August 2015): 379.

[8] Martin, Max. Climate, Environmental Hazards and Migration in Bangladesh. 1st ed. Routledge, 2017.

[9] Roger Zetter, ‘The Role of Legal and Normative Frameworks for the Protection of Environmentally Displaced People’, Migration, Environment and Climate Change: Assessing the Evidence (Geneva, Switzerland: International Organization for Migration (IOM), 2009), 399.

Artikkelikuva: Shutterstock/Omer koclar



Charlotta Lahnalahti, 12 marraskuuta 2020

, , ,




Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *