Koronavirus kurittaa Syyrian pakolaisia

Artikkelikuva: syyrialaiset pakenevat hallinnon hyökkäystä Etelä-Idlibissä 26.2.2020

Syyrian hallituksen ja Turkin joukkojen väliset taistelut Idlibissä johtivat sodan yhteen pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Juuri kun Idlibiin saatiin aselepo, ilmaantui uusi globaali uhka Kiinan Wuhanista. 11. maaliskuuta pandemiaksi luokiteltu koronavirus SARS-CoV-2 aiheuttaa COVID-19-tautia ja leviää maailmalla: varmistettuja tapauksia on nyt 153 517 sairastunutta 143:ssa maassa.  Syyrian terveydenhuoltojärjestelmällä ei tule olemaan mitään mahdollisuuksia estää epidemian puhkeamista Syyriassa, ja erityisesti tästä tulevat kärsimään kymmenet tuhannet kodeistaan paenneet Idlibissä.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun sisällissodasta kärsivää Syyriaa koettelee terveyskriisi. Tästä esimerkkinä on vuoden 2014 polioepidemia Koillis-Syyriassa, joka saatiin kuitenkin kuriin kansainvälisellä rokotuskampanjalla. Koronaviruksen kanssa tilanne on kuitenkin toinen. Rokotetta ei toistaiseksi ole eikä kansainvälistä apua ole odotettavissa, sillä jokainen maa kamppailee nyt oman tartuntatilanteensa kanssa.

 

Hallinto peittelee tilanteen todellista vakavuutta

Syyrian valtiollisen uutiskanavan SANA:n (Syrian Arab News Agency) mukaan maassa ei ole tätä kirjoittaessa vahvistettuja CoVid-19-tapauksia. Maassa on kuitenkin perustettu Damaskoksen ulkopuolelle karanteenikeskus, jonne mahdolliset tautiepäillyt voidaan viedä. Tilanne ei ole luultavasti niin positiivinen kuin mitä Syyrian hallinto antaa ymmärtää. Oletettavaa on, että joko virusta ei ole testattu tai tuloksia ei julkisteta.  Lisäksi yhden karanteenikeskuksen perustaminen on kosmeettinen toimenpide, jolla ei ole muuta kuin propaganda-arvoa.

SANA:n uutisia vilkaistessa näyttääkin siltä, että koko SARS-Cov-2-virusta ei ole olemassakaan. Sen sijaan sivuilla uutisoidaan Itä-Ghoutaan saapuvasta keväästä. Maasta tulee kuitenkin myös toisenlaista tietoa. The Syrian Observatory for Human Rights:in (SOHR) mukaan virus leviää etenkin Assadin vahvoilla kannatusalueilla Damaskoksessa, Tartusissa, Latakiassa ja Homsissa. COVID19 on järjestön mukaan jo aiheuttanut kuolemia. SOHR:in mukaan lääkärit ympäri Syyriaa ovat saaneet hallinnolta tiukat ohjeet pysyä hiljaa viruksesta ja sen leviämisestä. Oppositiota edustava Al-Souria sivusto myös väittää, että Syyriasta Pakistaniin tulleella kuudella henkilöllä olisi todennettu koronavirus.

Olisi suoranainen epidemiologinen ihme, mikäli koronavirus ei olisi levinnyt Syyriaan. Hallinnon ja Iranin suhde on läheinen ja maiden välillä on vilkas liikenne. Niin shiia-pyhiinvaeltajat kuin Iranin tukemat aseelliset joukot matkustavat maiden välillä, kuten myös näiden ihmisten mukana salamatkustajana näkymätön virus.

Iran on Kiinan jälkeen yksi niistä valtioista, joihin koronavirus on iskenyt kovalla voimalla. Maassa on todennettu lähes 13 000 tautitapausta ja virus on levinnyt koko maahan. Tätä kirjoittaessa tunnettuja raportoituja kuolemanapauksia on 608, mutta näitä lukemia on syytä epäillä liian vähäisiksi.

 

Pakolaisille odotettavissa entistä vaikeammat ajat

Luoteis-Syyriassa Idlibissä miljoonia ihmisiä on pakkautunut maantieteellisesti pienelle alueelle. Turkin ja Syyrian hallituksen ottaessa yhteen siviilit ovat paenneet leireille – mahdollisesti samalla siirtäen viruksen populaatiosta toiseen. Kaikki eivät välttämättä edes tiedä kantavansa virusta, joka itämisaikanaan voi olla lähes oireeton.

Humanitaarinen tilanne ylikansoitettujen leirien sisällä on vaikea, niin kuin se on ollut jo vuosien ajan. Olosuhteet tautien leviämiselle ovat siis otollisimmat mahdolliset. Leirillä ihmiset elävät ahtaissa olosuhteissa ja hyvän hygienian noudattaminen on mahdotonta kehnon vesi- ja sanitaatiotilanteen vuoksi. Maailman Terveysjärjestö WHO ohjeistaa ihmisiä välttämään lähikontakteja, pesemään huolellisesti käsiä ja hakeutumaan oireiden ilmestyessä hoitoon. Syyrialaisten pakolaisten täyteen ahdetuilla leireillä ohjeistusta on haastavaa tai jopa mahdotonta toteuttaa.

Tällä hetkellä Syyrian terveydenhuolto pystyy hädin tuskin vastaamaan edes tavallisiin terveysongelmiin. Osaavasta hoitohenkilökunnasta on pulaa ja lääkkeiden sekä muiden hoitotarvikkeiden saanti vaikeaa. Infektiosairauksien tartunnan valvonta on vaikeaa ja SARS-Cov-2-virusten altistuneiden jäljittäminen haastavaa. Syyrian terveydenhuolto käy sodan seurauksena vajaalla kapasiteetilla. Vain noin 60 % maan julkisista sairaaloista on toiminnassa. Tilanteen pahentuessa resurssit tullaan keskittämään hallinnon vahvoille kannatusalueille, joihin hallinto on panostanut jo ennen COVID-19-kriisiä. Niiden ulkopuolella terveydenhuoltoa tulee olemaan saatavilla huomattavasti niukemmin.

Alueelliset erot ja valmiudet viruksen vastaanottamiseen ovat siis suuret, ja erityisen vaikea tilanne on Idlibissä. Vuoden 2019 joulukuun alun jälkeen yli 84 terveydenhuollon yksikköä joko tuhoutunut, vahingoittunut tai joutunut lopettamaan toimintansa väkivallan tai henkilökunnan tai hoitotarvikkeiden puutteen vuoksi.  Väestön terveystilanne on erittäin huono jo ilman SARS-Cov-2-virusta.

Turkki ja Syyria solmivat viime viikon perjantaina aselevon, mikä on helpottanut jonkin verran tilanteeseen varautumista. Turkki on myös toimittanut alueelle terveydenhuoltoapua ja paikallista terveydenhoitohenkilöstöä koulutetaan paraikaa. Laboratorioita pyritään varustamaan ajan tasalle. Turkki on vahvistanut rajavalvontaa ja vaatinut Euroopalta lisätoimia epidemian hillitsemiseksi. Käytännössä kuitenkin taudin leviämisen estäminen tulee osoittautumaan mahdottomaksi. Taistelut voivat jatkua hetkenä minä hyvänsä, ja terveydenhuolto joutuu jälleen tulilinjalle.

 

Viruksella kauaskantoisia vaikutuksia poliittiseen tilanteeseen

Jo nyt vakavien talousongelmien kanssa painiva Syyria voi ajautua pahempaan humanitaariseen kriisiin, mikäli virus pääsee leviämään maassa ja kansainvälinen apu heikkenee tulevaisuudessa.

Iranin selviytyminen SARS-Cov-2-viruksesta vaikuttaa suoraan Syyriaan. Virus on tehnyt pahaa jälkeä Iranissa, jossa jopa korkea-arvoisia valtionjohtajia on menehtynyt sairauteen. Ei ole täysin mahdoton ajatus, että koronavirus toimisi katalyyttina Iranissa pitkään pinnan alla kyteneelle vastavallankumoukselle.

Nähtäväksi jää, kuinka koronavirus vaikuttaa Lähi-idän poliittiseen vakauteen ja maailmantalouteen.  Oletettavaa on, että maailmantalous heikkenee merkittävästi ja painuu globaaliin lamaan. Tämä voi vaikuttaa kansainvälisen yhteisön mahdollisuuksiin panostaa Syyrian jälleenrakentamiseen.

Syyrian siviiliväestö on yhdeksän vuotta kestäneen konfliktin aikana kokenut enemmän mitä inhimillinen käsityskyky ymmärtää. Puolet maan väestöstä on joutunut jättämään kotinsa ja terveydenhuolto on laitettu sodan kuluessa polvilleen. Syyrialaisilla pakolaisilla ei ole mahdollisuutta hamstrata vessapaperia ja lukkiutua kotiin katsomaan Netflixiä. Kansainvälistä apua tuskin on tulossa, eivätkä syyrialaiset eivät ole sen varaan enää pitkään aikaan laskeneet. Syyrialaiset ovat jälleen yksin, tällä kertaa viruksen kanssa.

Teksti on kirjoitettu yhteistyössä lääketieteen lisensiaatti ja diplomi-insinööri Jan Parkin kanssa.

Agneta Kallström, 17 maaliskuuta 2020

koronavirus, pakolaiset, Syyria, terveydenhuolto

---