poika kirjoittaa kirjettä

Hyviä uutisia Libanonista: korona ei ole levinnyt palestiinalaispakolaisten leireihin

Mitä Libanonin palestiinalaisille kuuluu koronakriisin keskellä? Poikkeustilanteeseen liittyvät huolen ja ilon aiheet ovat hyvin samanlaisia niin Libanonin pakolaisleirin perheissä kuin eristyskevään Suomessakin. Vanhemmat ovat olleet huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä ja huolehtineet perheen toimeentulosta töiden vähentyessä. Perheen ulkopuolisia läheisiä ei ole voinut tavata, mikä on tuottanut surua ja ikävystymistä niin vanhemmissa kuin lapsissakin. Toisaalta perheen kanssa vietetty yhteinen aika on monissa perheissä koettu mukavana ja lähentävänä. Etäkoulussa vanhempien tukea on tarvittu maasta riippumatta. Toki suomalaisten ja Libanonin palestiinalaisten perheiden tilanteet ovat monella tapaa hyvin erilaiset.

Pakolaisina jo vuodesta 1948

YK:n alaisen, vuonna 1949 perustetun UNRWAn (The United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East) Libanonin rekisterissä on yli 470 000 pakolaista. Heistä 63 prosenttia asuu jossakin maan 12 pakolaisleiristä ja 37 prosenttia leirien ulkopuolella hajallaan. Osa asuu nykyään muissa maissa, mutta on edelleen UNRWAn Libanonin rekisterissä. Epävirallisen väestönlaskennan mukaan maassa tosiasiallisesti asuvia palestiinalaisia oli (2017) noin 180 000–250 000. Syyrian palestiinalaisia arvioidaan olevan 28 000. Palestiinalaisten tilanne Libanonissa on erittäin vaikea, sillä puuttuvien sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien takia he eivät pysty omalla työllään kohentamaan asemaansa. Syrjivä työlainsäädäntö ei päästä heitä Libanonin työmarkkinoille.

Kaupunkimaisilla alueilla ja pakolaisleireissä Libanonissa on nyt väkeä enemmän kuin koskaan ennen. Ruuhkaan liittyy monen tasoisia ongelmia. Köyhyys koettelee eniten nuorisoa, josta 74 prosenttia eli köyhyydessä (päivittäisiin tarpeisiin alle 208 USD/henkilö/kk) ja viisi prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä (päivittäistarpeisiin alle 75 USD/henkilö/kk) (UNRWA 2015, s. 58) jo ennen Libanonin viime syksynä alkanutta talouskriisiä. Rakennuskannan kunto on kurja ja rakennuksissa on monenlaisia ongelmia: 78 prosenttia on pölyisiä, 62 prosentissa on vesivahinkoja, 52 prosentissa on huono ilmanvaihto, 55 prosenttia on vailla auringonvaloa, 61 prosenttia talouksista joutuu ostamaan juomavetensä pulloissa ja 51 prosentissa rakennuksista vesijohtovesi ei kelpaa edes ruoanlaittoon (osa asukkaista tosin juo ja laittaa ruokaa vesijohtovedestä vaikkei se ole turvallista). Talvisin lämmitys on ongelmallista. Risaiset sähköjohdot ja vesijohtoputket risteilevät ilmassa kapeilla kujanteilla, ja vuosittain useita ihmisiä kuolee sähköiskuihin. Leirien kujilla pitää kulkea varovasti, ettei pää osu johtorykelmiin varsinkaan sädesäällä. Vierailijalla on hyvä myös olla taskulamppu mukana pimeimpien kujien ja sähkökatkojen varalta.

Arki on raskasta, vaikka korona ei ole levinnyt leireissä

Perheneuvoloiden perheenäideiltä ja isoäideiltä kerättyjen kertomusten rivien välistä välittyy tämä suuri arjen ja elinolosuhteiden perspektiiviero. Siinä missä Suomessa lapset ovat päässeet ulkoilemaan keväisessä luonnossa ja pihaleikit ovat nousseet uuteen kukoistukseen, pakolaisleirin perheissä on pysytelty valtaosin neljän seinän sisällä hyvinkin ahtaissa oloissa. Monet kertovat lasten olevan todella kyllästyneitä ja turhautuneita sisällä olemiseen, minkä vuoksi riitaa sisarusten kesken on tullut helposti. Lasten aktiviteetteina ovat olleet kotiaskareiden teko, WhatsApp -sovelluksen kautta saadut koulutehtävät ja TV:n katselu. Myös perheneuvolasta saadut kuntoutustehtävät ovat tuoneet vaihtelua lasten päiviin.

Toistaiseksi koronan leviäminen pakolaisleireihin on saatu estettyä. Vain yksi Syyriasta paenneen palestiinalaisperheen äiti on sairastunut ja on koronapotilaiden hoitoon erikoistuneessa sairaalassa Beirutissa. Muu perhe asuu eristyksessä yhdessä alueen koulussa. Eristys ei olisi ollut mahdollista heidän asuintalossaan.

Vaikka korona ei ole levinnyt leireissä, kaikista kertomuksista välittyy kokemus siitä, että arki on nyt selvästi raskaampaa ja vaativampaa kuin normaalisti. Äidit kertovat, kuinka he ovat pyrkineet pitämään kiinni arkirutiineista ja luomaan perheeseen hyvää tunnelmaa huolten painaessa heidän omaa mieltään. Osa perheistä on vaativissakin olosuhteissa keksinyt mielekästä sisältöä lasten päiviin leikkien, pelien, liikuntahetkien ja katolla ulkoilun muodossa.

Kaikkien vanhempien voimavarat eivät ole kuitenkaan tähän riittäneet. Muutamat äidit kertovat ahdistuksen ja masennuksen voimistuneen siinä määrin, että lannistuminen on vallannut mielen. Tällöin myös lapsen koulu- ja kuntoutustehtävistä huolehtiminen on jäänyt. Äitien hyvinvoinnin varassa lepäävät siis tässä erityisen vaikeassa tilanteessa myös lasten hyvinvointi sekä lasten kuntoutumisen ja oppimisen mahdollisuudet.

Suomalaiset järjestöt tukevat perheitä

Palestiinalaisille palveluja tuottavan UNRWAn tehtäviin kuuluvat koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, leirien infrastruktuurin rakentaminen ja parantaminen, mikrolainat ja aseellisten konfliktien aikana myös hätäapu. Koska Libanonin valtio ei huolehdi palestiinalaisten palveluista eikä UNRWAn rahoitus riitä kattavien palveluiden tuottamiseen, Beit Atfal Assumoud (BAS) -järjestö ja muut kansalaisjärjestöt tarjoavat perheille palveluita, jotka Suomessa ovat kuntien tehtäviä.

BAS-järjestön mielenterveysohjelmassa on viisi perheneuvolaa eri puolilla Libanonia. Suomalainen Arabikansojen ystävyysseura tukee kahden moniammatillisen tiimin työskentelyä Pohjois-Libanonissa, Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry (PSV) eteläisissä perheneuvoloissa. Niistä El-Bussin perheneuvola Tyyroksessa perustettiin 2007 ja Saidan perheneuvola 2010. Viime vuonna nämä neuvolat hoitivat 462 lasta, joista 85 oli erityislapsia. Saidan perheneuvola palvelee Ein El Helwen ja Miye w Miyen leirejä sekä kymmentä lähistön palestiinalaiskeskittymää.

Ein El Helwen leiri on turvaton, koska leirissä on keskenään taistelevia palestiinalaisryhmiä. Pääportilta leiriin vievää katua paikalliset sanovat kuoleman kaduksi, koska sen toisella puolella on Fatahin ja vastapuolella islamistiryhmien toimipisteet. Leirin koulut sijaitsevat tällä taisteluherkällä alueella ja leimahdusten tullen kouluissa on sulkupäiviä. Saidan perheneuvolan psykiatrin mukaan Ein El Helwen lapset näkevät joka päivä aseellista toimintaa.

Libanonin hallinnon ohjeiden mukaan perheneuvolat suljettiin maaliskuun puolessa välissä. Perheneuvolat ovat tehneet melkoisen digiloikan koronasulun aikana. Henkilökunnan jäsenet ovat tehneet opasvideoita koronalta suojautumiseen. Terapeutit ovat lähettäneet lapsille kuntoutumista tukevia tehtäviä kotiin ja aikuisille stressinhallintaohjeita. Lapsia on neuvottu tekemään itse valistusvideoita. Niistä näkyy, että lapset ovat saaneet hyvää opastusta virukselta suojautumiseen ja asian esittämiseen videon välityksellä. Yhtenä tehtävänä sosiaalityöntekijät ovat pyytäneet perheiltään tarinoita korona-ajasta. He sovelsivat PSV:n Libanoniin viemää sadutusmenetelmää korona-ajan tapaan. Saidan perheneuvolasta PSV:lle tuli 26 kertomusta.

Perheneuvolasta saatu tuki ja lapsista välittäminen koetaan kaikissa perheissä arvokkaaksi. ”I thank you very much for contacting us and caring of my daughter” tiivistää eräs äiti kaikista 26 kertomuksesta välittyvän kiitollisuuden. Lapset tekevät perheneuvolasta saamiaan tehtäviä mielellään ja odottavat, että pääsevät jälleen perheneuvolaan tapaamaan tuttuja aikuisia.

Perheissä turvataan jumalaan, toivotaan hartaasti koronan väistymistä ja paluuta normaaliin elämään. Pakolaisleirin ”normaali” tulee jatkossakin olemaan ratkaisevalla tavalla erilainen kuin meidän suomalaisten ”uusi normaali”. Kertomusten myötä perheneuvoloiden tuen merkitys vaikeissa oloissa eläville lapsille ja perheille konkretisoituu. Perheneuvolan tekemän työn ansiosta lapset ja koko perhe saavat nykyiseen ja tulevaan arkeensa oleellisen tärkeää tukea, eikä pärjääminen ole kiinni pelkästään heidän omista voimavaroistaan.

Pandemian ehkäisy ja köyhyys

Koronapandemian hallitsemiseksi Palestiinan Punainen Puolikuu, lastenjärjestö UNICEF, UNRWA sekä palestiinalaiset ja kansainväliset järjestöt ovat muodostaneet koordinaatiokomitean, jota johtaa UNRWA. Koordinaatioelimeen liittyivät vielä Libanonin terveysministeriö ja Libanonin Punainen Risti. Palestiinalaiset organisaatiot ovat järjestäneet voimavarojensa puitteissa valistuskampanjoita, desinfioineet palvelukeskuksia, raivanneet tie-esteitä sekä jakaneet tavara-apua köyhimmille perheille. Koko Libanonissa on ollut pitkään kestäviä ulkonaliikkumiskieltoja, ja koulut ovat olleet kiinni maaliskuun alusta lähtien.

Vuonna 1949 väliaikaiseksi perustetun UNRWAn mandaattia on jälleen jatkettu vuoteen 2023 saakka, mutta järjestön historian vaikeimman rahoituskriisin vuoksi sen palvelut ovat alimitoitettuja. Suomen avustus on 5 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2019 Libanonin 5,9 miljoonasta asukkaasta suojelun ja hätäavun tarpeessa lasketaan olevan lähes kaksi miljoonaa asukasta: 1,5 Syyriasta paennutta, yli 750 000 libanonilaista ja 80 000 palestiinalaispakolaista. UNRWAn avustusten jaosta on viime aikoina tullut kaaosta. Tuntikausia jonottaneet vanhatkin ihmiset ovat joutuneet kääntymään tyhjin käsin pois. Suuri osa palestiinalaispakolaisista kärsii jo ruuan puutteesta ja syvenevästä köyhyydestä. Tämän vuoksi PSV on käynnistänyt myös kaksi humanitaarista ruokaturvakampanjaa BASin mielenterveysohjelman erityislapsille. Libanon pankkikriisin takia avustusrahojen nosto pankeista on ollut vaikeaa ja avustusrahat olisi pitänyt saada käteisenä perille.

Kuvat: Sirkku Kivistö

Lue täältä PSV:n toiminnasta Libanonissa

Lue lisää palestiinalaisista Libanonissa:

https://lahi-itanyt.fi/paalta/kertomuksia-shatilasta-palestiinalaisleirin-monet-kasvot/

http://lahi-itanyt.fi/paalta/pimeita-kuvia-ja-puhetta-ikavasta-kurkistus-toimittajan-tyohon-libanonin-palestiinalaisten-keskuudessa/

Lue lisää Libanonin synkästä taloustilanteesta:

https://lahi-itanyt.fi/nyt/libanonin-kansannousu-ja-kansan-nousu/

Jutun ovat kirjoittaneet Sirkku Kivistö ja Kaisu Behm

Sirkku Kivistö

Sirkku Kivistö on työskennellyt Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n vapaaehtoisena hankekoordinaattorina vuodesta 1984 lähtien. Silloin solmittiin yhteistyösopimus palestiinalaisen Beit Atfal Assumoud -järjestön kanssa ensin sosiaalityön ja vuodesta 1997 lähtien perheiden mielenterveyspalveluiden mahdollistamiseksi ja kehittämiseksi. Asiantuntemusalue on terveyspsykologia.

Kaisu Behm

Kaisu Behm toimii johtavana työterveyspsykologina Terveystalossa. Ihmiselo kaikessa moninaisuudessaan ja työyhteisöjen erilaiset ilmiöt ovat tulleet hänelle tutuiksi työuran aikana. Kaisu on mukana PSV:n työssä perheneuvolan kuukausilahjoittajana.



Sirkku Kivistö, 3 kesäkuuta 2020

, , ,


Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Email

Seuraava artikkeli

Voisiko Putin hylätä Assadin?



2 kommenttia

Liity keskusteluun ja kerro mielipiteesi

  1. Avatar
    Teuvo Mikkonen, vastaa

    Hyvä kuvaus ankeasta arjesta – valitettavan tuttua jo 1981-82 jolloin työskentelin AKYS:n 1. ryhmässä Ein El Helwessä. Kahakoita eri ryhmien ja myös eri sukujen sukukohtaisia riitoja ”selviteltiin” palestiinalaisten yhteiseen puolustamiseen tarkoitetuilla aseilla. Tämän johdosta Abu Ammar korkean omakätisesti määräsi kerran erään taistelun ( jossa ak joutui myös PRCS:n klinikalta päivätöistä palatessaan väistymään sivureitille kun vuorten puoleisella pääväylällä ammuskeltiin pitkin ja poikin ) jälkeen ”opetukseksi” teloituttamaan molemmista suvuista suvun itsensä valitseman ”marttyyrin” , nuoren miehen. Tuomittujen lähtö avolavalla samaa ”taisteluväylää” pitkin, Palestiinan lippujen ja soittokunnan juhlallisen surumielisen soiton ja itkevien omaisten säestyksellä teloituspaikalle Beirutin eteläpuolelle on jäänyt surullisena mieleeni.

  2. Avatar

    Niin, valitettavasti Ein el Helweh on kaikista leireistä psykologisesti turvattomin keskinäisten vihollisuuksien takia. Kun on nähnyt Beit Atfal Assumoudin päiväkodin, hammasklinikan, koululaisten iltapäivän läksykerhot, lievästi kehitysvammaisten tyttöjen ryhmän, antaumukselliset harrastuskerhot ja sosiaalityön toimintaa aivan keskellä Ein el Helwehiä on joutunut kunnioituksesta seisahtumaan ajatuksissaan: on todella arvokasta toimia ympäristössä, joka on monin tavoin raskauttava. Ein el Helwehistä tulee lapsia ja nuoria Saidan perheneuvolaan, jota PSV ja norjalainen NORWAC tukee. Useilla suomalaisilla on Arabikansojen ystävyysseuran kauttakummilapsia Ein el-Helwehin perheissä ja päiväkotilapsia yhteistyöjärjestön päiväkodissa. Heillä on ikäänkuin tuntosarvet siellä. Rohkeita suomalaisia. Sirkku Kivistö

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *