Erdoğan uhkaa sulkea Netflixin

“Ymmärrättekö nyt, miksi vastustamme YouTuben, Twitterin ja Netflixin kaltaisia sosiaalisia medioita?”, Turkin presidentti Erdoğan kysyi puheessaan 1. heinäkuuta ja lupasi saattaa sosiaalisen median tiukemman kontrollin alle “moraalittomuuksien kitkemiseksi”.

Presidenttiä järkyttänyt säädyttömyys liittyi Turkin talousministeri Berat Albayrakin Twitterissä julkaisemiin vauvauutisiin. Myös presidentin vävypoikana tunnettu Albayrak sai onnittelujen lisäksi twiittiinsä vastauksia, joissa vihjailtiin Erdoğanin tyttären Esra Albayrakin uskottomuudesta. Tapauksen myötä yksi henkilö on pidätetty ja useampia syytteitä on nostettu viranomaisen loukkauksesta.

Erdoğanin lausunto ei ollut yksittäinen tunteenpurkaus, vaan osa hallitsevan Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) pidempään jatkunutta kampanjaa sosiaalisen median rajoittamiseksi. Turkki aikoo vaatia kansainvälisiä yhtiöitä nimeämään Turkissa toimivan edustajan, joka tarpeen vaatiessa voitaisiin saattaa lailliseen edesvastuuseen. Sovellusten keräämiä käyttäjätietoja ei saisi luovuttaa Turkin ulkopuolelle ja kaikki poistettu sisältö tulisi raportoida maan viranomaisille. Mikäli yhtiöt eivät toimi ehtojen mukaan, niiden tiedonsiirtokapasiteetista leikattaisiin jopa 95 prosenttia.

Vaikka internetin vihapuheen kriminalisointi ja käyttäjien tietosuoja puhuttavat Euroopassakin, monet näkevät Erdoğanin aloitteen yrityksenä hallita mediakenttää, josta kuuluu liikaa oppositioääniä.

 

AKP:n epäonnistunut somepresenssi

Yllä mainittua twiittiä edelsi 26.6. YouTubessa suoratoistona esitetty Erdoğanin videokeskustelu nuorison kanssa. Lähes tunnin mittaisella videolla lukioikäiset nuoret eri puolilta Turkkia kyselivät presidentiltä nuorisoa kiinnostavista aiheista. Siinä missä kysymykset olivat hillittyjä ja vaikuttivat etukäteen sovituilta, reaaliaikainen chat kävi kuumana toisten kannustaessa, toisten kritisoidessa presidenttiä. Tekirdağlaisen tytön kysyttyä, miten valtapuolue AKP aikoo saada hänen kaltaistensa nuorten äänet, chattaajien vastaus oli selvä: “oy yok”, ei ääntä Erdoğanille.

“Oy yok”, ei ääntä AKP:lle, julisti moderoimaton chat Erdoğanin vakuuttaessa, että puolueen kaikki uudistukset on tehty nuorten tulevaisuuden eteen.

Negatiivisen kommenttitulvan myötä videon kommentointi estettiin, mutta dislike-nappi kävi yhä kuumana. Pari viikkoa esityksen jälkeen ja lähes kolme miljoonaa katselukertaa myöhemmin tulos on yhä selvä: 123 000 tykkää, 420 000 ei tykkää. Chatin inspiroimalla aihetunnisteella #OyMoyYok jaetaan nyt Twitterissä hallituksenvastaista kritiikkiä.

Aiemmin kesäkuussa Twitter ilmoitti sulkeneensa yli 7 000 valeprofiilia, jotka levittivät AKP-myönteistä propagandaa. Vastauksena tapahtuneeseen maan tiedotuspäällikkö Fahrettin Altun syytti Twitteriä Turkin vastaisen propagandan viljelemisestä.

Sukupolvi Z mediakenttää murtamassa

Sosiaaliselle medialle on tilausta maassa, jossa häviävän pieni osa tiedotusvälineistä on hallituksesta riippumattomia. Kuva median vapauden tilasta konkretisoitui vuoden 2013 hallituksen vastaisissa Gezi-puiston mielenosoituksissa, kun kymmenientuhansien mielenosoittajien ja kyynelkaasun sijaan katsojat näkivät valtiollisilta kanaviltaan dokumentin pingviineistä.

Virallisten uutiskanavien vaietessa videot ja solidaarisuusviestit jaettiin Facebookissa ja Twitterissä. Pingviini puettiin kaasumaskiin, ja sitä jaettiin somessa protestin symbolina. Presidentin vähättelevät kommentit televisiossa inspiroivat protestilaulun Youtubeen. Sosiaalisen median avulla ihmiset sekä jakoivat vastineensa, että tuottivat itse sisältöä.

Pingviinit ovat tulleet Istanbulin katukuvaan jäädäkseen.

Nuorison pääasiallisen uutislähteen eli sosiaalisen median haltuunotto on tärkeää AKP:lle, jonka vaalivoitot riippuvat muutamista prosenttiyksiköistä. Vaikka puolueella on myös aktiivinen nuorten kannattajien joukko, on sen suosio nuorten keskuudessa alhaisempaa kuin vanhempien ikäluokkien parissa. Edellä mainittua videokonferenssia jaettiin somessa saatteella “Erdoğan vastaan Z-sukupolvi” ja Redditissä ennustetaan “AKP-boomereiden” viimeisen käyttöpäivän lähenevän. Nähtäväksi jää, konkretisoituvatko internetin soraäänet myös seuraavissa, vuoden 2023 vaaleissa.

Moraaliton Netflix

Koronakaranteeni ajoi monet Netflixin äärelle, ja myös allekirjoittanut päätyi selaamaan palvelun elokuvatarjontaa. Vaikka Netflixin valikoimaa on kritisoitu eurosentriseksi, ilahduin positiivisesti turkkilaisten elokuvien määrästä ja laadusta. Eikö tämä olisi hallituksellekin mieleinen tapa levittää turkkilaisen kulttuurin ilosanomaa?

Elokuvien kertomukset eivät kuitenkaan istu AKP:n ajaman “uuden Turkin” uudenlaiseen moraalikäsitykseen. Yedinci Koğuştaki Mucize -elokuva kritisoi kuolemantuomiota, jonka palauttamisen puolesta Erdoğan kampanjoi. Yılmaz Erdoğanin elokuvien soundtrackit ovat yllä mainitun Geziin liittyvän protestilaulun tehneen Kardeş Türküler -yhtyeen käsialaa ja Mucize-elokuvassa kuullaan taas ahtaalle ajettua kurdikieltä zazaa.

Erdoğanin elämästä kertovaa Reis-elokuvaa valikoimasta sen sijaan ei löydy. IMDb:ssä elokuva on saanut tylyn vastaanoton: yli 72 000 käyttäjän antama keskiarvo sille on 1,4 tähteä kymmenestä.

Turkin oppositio on reagoinut huumorilla Erdoğanin uhkaukseen sulkea Netflix: oppositiopuolueiden johtajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, etteivät he ehkä näe suosikkisarjojensa viimeisiä tuotantokausia.

Artikkelikuva: Shutterstock/sabbracadabra



Ida-Emilia Reini, 20 heinäkuuta 2020

, , , , , , ,


Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Email



Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *