Al-Holin leiri – humanitaarinen helvetti vai ISISin uusi kalifaatti?

Keskustelu leirin suomalaisten evakuoinnista. OSA 1. 

Jo lähes yhdeksän vuotta kestänyt Syyrian sota on vaikuttanut myös länsimaihin ja näiden sisäiseen turvallisuuspolitiikkaan. Äärijärjestö ISISin jihadistinen ideologia on yltänyt jopa Suomeen asti. Maastamme on lähtenyt Syyriaan perustettuun kalifaattiin taistelijoita ja osan mukana on lähtenyt myös naisia, joskus koko perhe. Ihmiset pakenivat kalifaatin romahdettua ja päätyivät esimerkiksi al-Holin leirille Hasakan maakuntaan Koillis-Syyriaan. Joukossa on mediatietojen mukaan kymmenkunta suomalaista naista ja 30 lasta. Näiden ihmisten avustaminen pois leiriltä on aiheuttanut kiivasta keskustelua Suomessa. Keskustelua on hallinnut humanitaarinen näkökulma, jonka mukaan leirin olosuhteet ovat epäinhimilliset ja naiset ja lapset on pikaisesti saatava Suomeen. Toinen julkisuudessa korostunut näkökulma liittyy Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Tämän näkökulman mukaan naiset ja lapset ovat ISISin ideologian kannattajia ja heidän tulonsa Suomeen olisi vakava turvallisuusuhka. 

Artikkelimme ensimmäisessä osassa tarkastelemme näitä näkökulmia ja niiden taustoja tarkemmin. Toisessa osassa laajennamme tarkastelua ja pohdimme, kuinka Syyrian yhä käynnissä oleva sota vaikuttaa leirin olemassaoloon ja siellä olevien ihmisten liikkuvuuteen. Yhdysvaltojen presidentin 6.10.2019 ilmoittama hyväksyntä Turkin hyökkäykselle Koillis-Syyriaan osoittaa, että tilanne alueella voi muuttua hyvin nopeastikin. Turkin hyökkäys vaikuttaisi myös al-Holin tilanteeseen. Vaikka Syyrian sota ja al-Hol vaikuttaisivat Suomesta katsoen etäiseltä, emme voi jättää reagoimatta jollain tavalla naisten ja lasten tilanteeseen. Päättämättömyys asiassa voi kostautua tulevaisuudessa.

 

Al-Holin leirin pakolaiset

Koillis-Syyriassa lähellä Irakin rajaa sijaitseva al-Holin (al-Hawl) leiri on vuodesta 2016 lähtien toiminut pakolaisleirinä ISISiä paenneelle 10 000 irakilaiselle ja syyrialaiselle. Kun ISISin viimeinen linnake Baghouzissa vallattiin vuoden 2018 lopussa, leirille saapui noin 70 000 ihmistä. Heistä lähes 90 prosenttia on lapsia, joista suurin osa on alle 12-vuotiaita. Pääosa leiriläisistä on syyrialaisia tai irakilaisia. Leirillä on lisäksi 12 000 ihmisiä lähes 50 muusta maasta. Heistä 8000 on alaikäisiä.  Nämä ulkomaalaiset henkilöt on eristetty omaan lisääosaan, koska heillä epäillään olevan yhteyksiä ISISiin, ja heitä pidetään sen takia vaarallisina. Toisaalta myös heidän valvomisensa erillisessä osassa on helpompaa.

Leirille tulleiden ihmisten todellisen henkilöllisyyden ja kansalaisuuden varmistaminen on haastavaa. Saapuessaan Syyriaan ja Irakiin ulkomaalaiset ovat voineet tuhota henkilöllisyystodistuksensa ja esiintyä väärillä nimillä leiriä ylläpitäville Democratic Forces -joukoille (SDF).  Toisaalta ISISin hallitsemilla alueilla syntyneillä lapsilla ei ole henkilöllisyystodistuksia.

 

Humanitaarinen näkökulma – sotavammoja ja tartuntatauteja

Humanitaarisen näkökulman mukaan leirillä elävät Suomen kansalaiset ja heidän lapset pitäisi auttaa takaisin Suomeen mahdollisimman pian, koska leirin olosuhteet ovat epäinhimilliset ja jopa hengenvaaralliset. Kansainvälisen Punaisen Ristin komitean Lähi-idän operaatioiden johtaja Fabrizio Carboni on kommentoinut, että ulkomaiden tulisi palauttaa kansalaiset leiriltä mahdollisimman pian. Suomessa esimerkiksi Unicef on todennut, että Suomen pitää hakea lapset leireiltä äitiensä kanssa.

Humanitaarinen tilanne eri puolilla Syyriaa on heikko ja monien pakolaisleirien elinolosuhteet ovat samanlaiset kuin al-Holissa. Tilanne al-Holin leirillä on kuitenkin erityisen huono, koska useiden sinne saapuneiden ihmisten perusterveys oli valmiiksi heikko. Pulaa on muun muassa jätehuollosta, sähköstä, sanitaatiosta, puhtaasta juomavedestä ja ruoasta. Leirillä toimii 35 humanitaarista järjestöä. Nämä eivät olleet varautuneet niin suureen ihmismäärään, kuin mitä leirille saapui talvella 2018–2019. Ihmisiä on moninkertaisesti järjestelmän kantokykyyn nähden.

Ennen leirille päätymistään monet olivat kärsineet pitkäkestoisesta puutteesta, joka on johtanut muun muassa aliravitsemukseen ja sairauksiin. Lasten rokottaminen on vaihdellut sodan kuluessa eri puolilla Syyriaa, mutta se oli hyvin matala ISISin hallitsemilla alueilla.  Leirin asukkaat kärsivät muun muassa suolisto- ja hengitystieinfektioista sekä huonoihin elinolosuhteisiin liittyvistä tartuntataudeista. Ihmisillä on fyysisiä traumoja, kuten palo- ja sirpalevammoja, joita he ovat saaneet sodan kuluessa, etenkin Baghouzin valtauksen aikana.

Erityistä huolta humanitaaristen järjestöjen keskuudessa on herättänyt lapsikuolleisuus. Huonot elinolosuhteet yhdistettynä heikkoon terveyspalveluiden saatavuuteen lisäävät kuolleisuutta.  Tähän mennessä yli 300 lasta on kuollut, mikä on yli 80 prosenttia kaikista kuolleista. Suurinta alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on ulkomaalaisten keskuudessa.

Leirillä on tarjolla perusterveydenhuoltoa, mutta humanitaarisen avun perusperiaatteet eivät aina toteudu ulkomaalaisten kohdalla heihin kohdistuvien epäilyjen takia.  Terveyspalvelut sijaitsevat pääosin paikallisten osassa, jonne ulkomaalaiset pääse ilman vartijaa. Avustusjärjestöjen pääsyä lisäosaan on puolestaan rajoitettu, eikä osa humanitaarisista järjestöistä edes suostu tarjoamaan palveluita tässä osassa leiriä. Osa järjestöjen rahoittajista ei halua auttaa epäiltyjä ISISin kannattajia.  Tästä johtuen humanitaarinen apu on osittain jakanut al-Holin leirillä elävät hyviin ja pahoihin autettaviin. Tämän seurauksena esimerkiksi osa raskaana olevista naisista joutuu synnyttämään teltoissaan ilman lääkintähenkilökuntaa.

Leirillä elävillä naisilla ja lapsilla on otaksuttavasti mielenterveysongelmia johtuen ankarista kokemuksista.  On todennäköistä, että ahdistuksen, masennuksen ja trauman jälkeisen stressihäiriön esiintyvyys on korkea. Tiedetään, että hoitamattomina nämä voivat altistaa itsetuhoisuudelle ja psykoottisasteisille häiriöille.

Ilmasto tuo lisähaasteen leiriolosuhteisiin, sillä kesäisin alueella on hyvin kuuma, talvisin taas kylmä. Viime talvena raportoitiin lasten hypotermiakuolemista ja sama on odotettavissa tulevana talvena, mikäli olosuhteet eivät parane.

 

Turvallisuusnäkökulma – ISISin ideologia ja radikalismi leirillä

Toisaalta on esitetty, että naiset ja teini-ikäiset lapset muodostaisivat turvallisuusuhan ja heidän palaamiseensa suhtaudutaan varauksella. Heitä pidetään ISISin kannattajina, jotka tilaisuuden saadessaan voisivat toteuttaa järjestön vihamielistä ideologiaa.

ISISin kannatus leirillä elävien keskuudessa kuitenkin vaihtelee. Siksi naisia ja lapsia ei tule käsitellä ideologisesti yhtenäisenä ryhmänä. CTC Sentinel -julkaisussa esitetyn arvion mukaan Baghouzista paenneista naisista osa kannattaa edelleen ISISiä, kun taas osa haluaisi irti ideologiasta. Joukossa on todennäköisesti myös ihmisiä, jotka jo kalifaatin vielä ollessa olemassa halusivat lähteä ISISin hallitsemilta alueilta, mutta eivät päässeet poistumaan. ISIS valvoi liikkumista hyvin tarkasti ja yksin matkustaminen on naisille vaikeampaa kuin miehille. Kuitenkin on arvioitu, että al-Holissa olevat naiset voivat olla radikalisoituneempia kuin aiemmin ISISin hallitsemilta alueilta paenneet ihmiset, sillä leirille pakeni ISISin naiskannattajien kovin ydin Baghouzin taisteluiden jälkeen.

Leirillä olevien naisten välillä on ollut kiistoja islamin tulkinnan noudattamiseen liittyen. Ne vahvistavat tulkintaa siitä, että ISISin ideologian kannatus ihmisten keskuudessa vaihtelee. Esimerkkeinä yhteenotoista ovat kiistat liittyen pukeutumiseen: osa naisista vaatii pitämään kiinni ISISin asettamasta pukeutumiskoodista; osa ei haluaisi käyttää kasvot peittävää niqabia. Leirillä on tapahtunut yhteenottoja ja leirillä vierailleiden toimittajien mukaan väkivaltaa esiintyy erityisesti ulkomaalaisten lisäosassa.

Baghouzin taisteluiden jälkeen merkittävä osa ISISin miespuolisista taistelijoista on kuollut tai vangittu. Naisten rooli järjestön ideologian säilyttäjinä on nyt korostunut. Al-Holin leiri huonoine oloineen ja puutteellisine palveluineen on hedelmällinen maaperä ISISin rekrytoinnissa käyttämälle narratiiville. Ideologiasta ei ole mahdollista irrottautua, sillä järjestön kannattajat valvovat leirillä elävien käyttäytymistä.

Julkisessa keskustelussa on noussut erityisesti esille alaikäiset lapset ja nuoret, joita pidetään vanhempiensa tavoin turvallisuusuhkana. Elämä leirillä lisää todennäköisyyttä radikaalin islamin tulkinnan omaksumiseen, sillä kuormittava ympäristö sekä koulutuksen että objektiivisen tiedon puute herkistää lapset järjestön propagandalle. Lapset ja nuoret voivat kokea itsensä ISISin tärkeiksi jäseniksi, mikä heikentää heidän haluaan irrottautua ideologiasta ja kasvattaa opittua vihaa länsimaita kohtaan. Arvostetut terrorismiasiantuntijat ovat verranneet al-Holia olosuhteisiin, joissa Taliban-järjestö sai alkunsa. On jopa ennustettu, että kalifaatti muodostuisi leirillä uudelleen.

 

Lopuksi

Sekä näiden ihmisten auttamiselle Suomeen että pyrkimykselle pitää heidät pois maasta löytyy varteenotettavia perusteluita. On selvää, että ISISin kalifaatin raunioista syntyneet ongelmat ovat uusi tilanne länsimaille, eikä tilanteeseen ole aiemmin kokeiltuja toimintamalleja.  Toimintalinjaus tulisi kuitenkin tehdä mahdollisimman pian. Jokainen lisäpäivä, jonka ihmiset viettävät al-Holin leirillä, heikentää siellä elävien ihmisten sopeutumista takaisin Suomeen, sillä ISISin radikaali ideologia vahvistuu leirillä. Etenkin lapsille ja nuorille ISISin ideologialle altistuminen on todellinen riski.  Tutkijoiden esittämän arvion mukaan konfliktialueelta järjestelmällisesti evakuoituja ihmisiä pystytään valvomaan paremmin kuin itsenäisesti palaavia.

Leiri on toiminut nykyisen kaltaisena vasta alle vuoden, mutta jo nyt sotilaallinen tilanne on muuttumassa. Yhdysvaltojen presidentti sanoi 6.10.2019 vetävänsä amerikkalaisjoukot pois alueelta ja sallivansa Turkin hyökkäämisen alueelle. Näillä toimilla on todennäköisesti vaikutuksia myös al-Holin tilanteeseen. Näitä asioita käsittelemme seikkaperäisemmin toisessa ”Al-Holin tulevaisuus ja Syyrian sota” -kirjoituksessa.

Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Tiina Hyypän kanssa. Tiina Hyyppä (FM) Valmistunut arabian ja islamin tutkimuksesta. Hyyppä työskentelee valtionhallinnossa Syyriaan ja Lähi-itään erikoistuneena asiantuntijana

Kuva: Syyrialaisia pakolaislapsia lähellä Erbiliä sijaitsevalla Kawar Gosk -leirillä vuonna 2014. Kuvan ottaja: Ammarfat, lisenssi CC BY-SA 4.0 lähde.

 



Agneta Kallström, 15 lokakuuta 2019

, , , , , ,




Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *